Sarjistapaamiset 2013

Ketä kiinnostaa: joulu(spesiaali)

Stoorin blogin "Ketä kiinnostaa" -palsta osallistuu viime viikolla ansiokkaasti avattuun Stoorin tottupajan kirjalahjojen vinkkitarjontaan.

Viimeksi esiteltiin nuortenromaaneja. Nyt on vuorossa nuorten tuore tietokirjallisuus. Mikä sitten nuoria kiinnostaa? Hyvä kysymys, johon voi vastata vastakysymyksellä: mikä ei kiinnostaisi? Vastaus on henkilökohtainen. Kaikki tieto on arvokasta, ja sidoksissa etsijänsäänsä. Maailma on täynnä jos jonkinmoista tietoa, joka vain odottaa löytäjäänsä. Koska mieltymysten ja tarjonnan kirjo ovat valtavia, Stoorin tontut ovat listanneet muutaman mielenkiintoisen tietokirjan. Ehkäpä seuraava listaus auttaa edes hivenen jokaisen kiireisen kotitontun lahjakiireissä.

Vielä on luukkuja jäljellä...

Murrosvaiheessa oleville

Nuoruus on suurten murrosten temmellyskenttä. Paljon tapahtuukin - niin mielessä kuin ulkoisesti. Ennen kaikkea nuoruus on loputon tutkimusmatka omaan itseensä. Seuraavassa on muutama hipaisu siitä, miksi nuoren elämä on niin mutkikasta eli siitä, mitä nuoruudeksi kutsutaan.

Hämäläinen, Ilkka: Kundiopas tytöille (Tammi)

Miksi poikia on niin vaikea ymmärtää? Tämän reippaan kirjan jälkeen poikien ajatusmaailma on edes hiukan selkeämpi.

Kallio, Maaret: Sopivasti ihana: Q & A tyttöjen seksuaalisuudesta ja seksistä (WSOY)
Suoria vastauksia 13-18 -vuotiaita tyttöjä askarruttaviin suoriin kysymyksiin omasta kehosta, seurustelusta ja ekasta kerrasta. Mikä onkaan normaalia?  

Hobiteille

J. R. R. Tolkienin Keski-Maa on täällä taas, jos se on koskaan seurastamme poistunutkaan. Ensimmäisen Hobitti-elokuvan myötä on odotettavissa jälleen uusi buumi oheistuotteineen, ja mikäpäs siinä, hieno aihe. Seuraavissa teoksissa valaistaan Tolkienin luoman maailman rikasta hienoutta ja ohjaaja Peter Jacksonin näkemystä siitä.

Hanrahan, Gareth: Hobittien maailma: Keski-Maan kansat ja kolkat (Readme.fi)

Hammond, Wayne G.: Hobitti Tolkienin silmin (WSOY)

Fisher, Jude: Hobitti: odottamaton matka: kuvitettu opas (WSOY)

Ilmiönmetsästäjille

Ole ajanvirrassa mukana. Näillä kirjoilla tiedät, mistä muut puhuvat.

Seife, Emily: The Hunger games: tribute guide (Scholastic)

Nälkäpelin julma ja samalla niin kiehtova maailma viettelee koko ajan uusia lukijoita. Elokuva moninkertaisti fanijoukon määrän. Tribuuttiopas kertoo kaiken sarjan keskushenkilöistä. Kuka sinä olet?

Moore, Roger: Bond on Bond: 50 vuotta Bond-elokuvia (Like)
Sir Roger Moore kertoo urastaan James Bondina - ja samassa hiukan niistä muistakin Bondeista :-D. Vetävä, leppoisan mukavasti kulkeva teksti ja runsaat värikuvat ovat Must jokaiselle Bond-fanille!

Seikkailijoille

Nuoruus on seikkailu! Älä siis emmi vaan heittäydy rohkeasti sen mukaan.Ohessa on muutama opaskirjanen.

Milonoff, Tuomas & Rantala, Riku: Mad manners: seikkailijan etiketti: opas maailman tapoihin (Johnny Kniga)

Madventures-sarjan kirjat ovat luoneet aivan uudenlaisen, yllättävän ja oivaltavan tavan mieltää matkustaminen. Kirjojen tietoaines on musertavan runsas, mutta samanaikaisesti ylettömän hauska sukellus kulttuurien rikkauteen.

Duudsonit: 100 tapaa pelastua tylsyydeltä. Toim. Jani Niipola. (Johnny Kniga)

Duudsonit eivät jätä kylmäksi. Arkikin voi olla hauskaa ja yllättävää. Tarkoitus ei kuitenkaan ole nolata ketään - päinvastoin. Oma hauska ei ole kivaa - yhteinen on.

Pihlaja, Perttu: Parkour: hyppimisen lyhyt oppimäärä (Atena)

Parkouraajat, nuo katujemme sulavat pomppuilijat ovat vallanneet kaupungit. Löydä sinäkin flowsi ja temppuile itsesi mestariksi.

Elämän sankareille

Mikä olisikaan kiinnostavampaa kuin ihmiselämä? Seuraavat elämäntaiteilijat kertovat omastaan - valinnoistaan ja rosoisestakin polustaan kohti tähteyttä.

Lagercrantz, David: Minä, Zlatan Ibrahimović (WSOY)

Bergman, Marikka: Robinin huikea tarina (Tammi)

McKagan, Duff: It's so easy (ja muita valheita) (Otava)

Goodman, Lizzy: Lady Gaga – tyyli-ikoni (Minerva)

Elämyksenetsijöille ja -taltioijille

Kesä ei voisi olla tätä kauempana. Silti sen tunnelma on mahdollista saavuttaa niin festarimuistoin kuin valokuvin.

Festarikalevala: käsikirjasi kesäfestareille. Toim. Mikko Karppi & Ertte Ruhti. (Roisto)

Festareiden syvin olemus on nyt aukaistu. Jokaisen festarinkävijän välltämätön selviytysmispaketti. 

Lehtinen, Kenneth: Kamoon!: rock- ja festarikuvaus (Docendo)

Käytännön näppäriä vinkkejä jokaiselle valokuvaajalle. Vangitse keikkojen maagisuus valokuviin. 

Halfin, Ross: Voittamaton Metallica (Gummerus)

Artistikuvauksen aatelia. Näyttävä ja kookas valokuvateos yhdestä aikamme jättiläisestä.

Hämäläinen, Tuukka: Kirosäkeet: 20 uuden suomirockin sanoittajaa (Idiootti)

Hauskoja ja samalla analyyttisiä tarinoita suomalaisten rock-biisien taustoilta. Hyvä opas kaikille sanoituksista ja sanoittamisesta kiinnostuneille.

Näppärille sormille

Kirjoja niille, jotka eivät jää seisomaan lapaset suorina.

Ögren, Johanna & Adelsköld, Karin: Teen sen itse: korjaan, huollan, vaihdan ja fiksaan (Tammi)

Käytännön opas arjen ongelmatilanteisiin. Kuinka tapetoit, maalaat, korjaat hajonneen tiskikonen, poistat jumiutuneen CD-levyn tai nikkaroit ylipäätään. Sopii jokaiselle omassa asunnossaan jo asuvalle.

Haden, Christen: Karmivan suloiset amigurumit (Atena)

Amigurumit ovat edelleen pop. Virkkaa söpöjä lemmikkejä joko itsellesi tai ystävillesi.

Ishihara, Yoko: Mangakeittokirja (Sangatsu Manga)

Mikä olisikaan oivallisempi tapa opastaa japanilaiseen ruokakultuuriin kuin manga? Luo japanilaisia herkkuja sarjakuvallisia ohjeita apunasi käyttäen.

Jollei näistä irtoa, niin ei sitten millään. 

Oikein Hyvää ja rauhallista joulua!

Ei mitään pehmeitä paketteja!

Kirja on mitä parhain lahjaidea. Joululomakin kuluu lokoisammin kirjankansien välissä. Mutta kirjan valitseminen toiselle ei aina ole helppoa, siksi Stoorin henkilökunta kokosi listan vuoden 2012 nuortenromaaneista, joita kannattaa harkita joululahjoiksi nuorille.

 
Nuorille, jotka kaipaavat kauemmaksi kuin kaukomaille, ja joita kiinnostaa tulevaisuus, avaruus, tiede ja yhteiskuntaolot:

Beth Revis: Matka alkaa (Otava)

Avaruusalus on matkalla kohti uutta planeettaa, mutta kryotasolla piilee kaiken muuttava yllätys jäädytetyn tytön, Amyn, hahmossa.

Johan Harstad: Darlah : 172 tuntia Kuussa (Karisto)

Nasan järjestämän arvonnan tuloksena kolme nuorta pääsee mukaan Kuulennolle, jolta ei entisen astronautin mukaan ole paluuta.

Veronica Rossi: Paljaan taivaan alla (WSOY)

Kapselikaupungin asukkityttö Arya ja saastuneen maan armoilla elävän heimon poika Perry lähtevät vastentahtoisesti yhteiselle matkalle.

Suzanne Collins: Nälkäpeli 1-3 (WSOY)

Supersuosittu dystopiakuvaus kilpailuyhteiskunnasta ja nuoren Katnissin selviytymishalusta.

Nuorille, jotka janoavat rakkautta, romantiikkaa ja ystävyyttä:

Jay Asher: Sinä ja minä sitten joskus (Otava)
Emma ja Josh pääsevät tietokoneen kautta kurkistamaan omaan tulevaisuuteensa. Näyttääkö aikuisuus siltä, mistä Emma on haaveillut?

Jennifer E. Smith: Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea (Otava)
Kohtalo tuo yhteen Hadleyn ja Oliverin yölennolla New Yorkista Lontooseen.

Nuorille, jotka pitävät jännityksestä, kauhusta ja mysteereistä:

Mats Strandberg: Piiri (Basam books)
Ruotsalaiskoulussa tapahtunut outo kuolemantapaus toimii kokoontumiskutsuna noitapiirille.

Holly Goldberg Sloan: Näkymätön poika (WSOY)
Samin elämä on kaikkea muuta kuin tavanomaista. Emilyyn tutustuminen rohkaisee häntä nousemaan isän hirmuvaltaa vastaan.

Ransom Riggs: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille (Schildts & Söderströms)
Goottihenkisessä tarinassa Jacobille paljastuu isoisän tarinoiden takana piilevä totuus sodanaikaisen orpokodin oudoista lapsista.

Sara Shepard: Valehtelevat viettelijät -sarja (Gummerus)
Televisiostakin tutussa tarinassa salaisuudet ovat vaarassa paljastua.

Nuorille, jotka mieluiten lukevat ohuita kirjoja ja lyhyitä novelleja:

Terhi Rannela: Yhden promillen juttuja (Otava)

Tuija Lehtinen: Pesää! (Otava)

Nuorille, jotka pitävät arjesta sellaisena kuin se on, iloineen ja suruineen:

Marja-Leena Lempinen: Jääpolte (WSOY)
Ammattikoululaispoika sairastuu epilepsiaan ja maailma tuntuu romahtavan.

Mila Teräs: Perhosen varjo (Otava)
Yläkoululaistyttö ei halua, että kukaan huomaa hänen unelmaansa olla laihaakin laihempi.

Nuorille, jotka etsivät itseään mielikuvituksen ja fantasian kautta:

Christopher Paolini: Perillinen, eli Sielujen holvi (Tammi)
Lohikäärme Saphiran ja nuoren Eragonin tarinan päätösosa.

J. S. Meresmaa: Mifongin perintö (Karisto)
Petollisten juonten ja kielletyn rakkauden maustama fantasiaseikkailu, jossa Dante tavoittelee kuuluisaa Keisarien kirjaa.

J. R. R. Tolkien: Hobitti, eli Sinne ja takaisin (WSOY)
Fantasiakirjallisuuden ajaton klassikko, jonka mukana voi antaa vaikkapa leffalipun.

Tessa Gratton: Verenvahti (WSOY)
Runollisen kaunis kertomus verimagiasta, jota Mab haluaa vaalia ja käyttää hyviin tekoihin. Mutta kaikki muut eivät ajattele taikuudesta samoin.

Annukka Salama: Käärmeenlumooja (WSOY, 2012)
Tämän päivän nuorten kielellä kerrottu tarina nuorista faunoideista, joilla on eläinten kykyjä

Laini Taylor: Karou, savun tytär (Tammi, 2012)
Taideopiskelija-Karoulle hirviömäiset kimeerit ovat niitä todellisia, oikeita ystäviä, ja enkeli-Akiva taasen kuuluu rakkaisiin vihollisiin. Mutta kuka hän itse on?

Kipin kapin kirjakauppaan, sillä vielä ehtii hankkia haluttuja kovia paketteja!

A Christmas Carol by Charles Dickens – kummitustarina 1800-luvulta

Ärhäkkä kitupiikki kohtaa haamuja ja henkiä Dickensin jouluklassikossa A Christmas Carol eli Joululaulu. Tarina on yksi maailman tunnetuimmista joulutarinoista. Charles Dickens kirjoitti sen vuonna 1843 ja edelleen teos elää ja hengittää. Tarinaa on vuosien varrella näytelty teattereissa ja musikaaleissa sekä siitä on tehty elokuvaversioita. Yksi viimeisimmistä elokuvaversioista on vuodelta 2009. Se tehtiin uutta tietokonegrafiikkaa käyttäen ja pääosaa esitti kaikille tuttu Jim Carrey.

Äreän ja kitsaan Ebenezer Scroogen luo ilmestyy joulua edeltävänä iltana ensin edesmenneen liikekumppanin haamu ja sitten kolme henkeä. Menneiden joulujen henki, nykyisen joulun henki ja tulevien joulujen henki näyttävät Scroogelle hänen elämänsä tilan. Kokemus on niin karmaiseva, ettei vanha äkäpussi sen jälkeen voi enää olla sama mies.

Tämä on tunnelmallinen joulutarina, joka sopii kaikenikäisille. Tarina josta tulee hyvä mieli! Se sopii luettavaksi (tai katseltavaksi, jos elokuvaversion valitsee) peiton alla, kynttilän valossa. Tarinan opetuskin on yhä vielä ajankohtainen. On ikävä havaita, että maailma on edelleen sama itsekeskeinen paikka, kuin se oli Dickensin aikana. Mutta kuten tarina osoittaa, myös hyvää tahtoa on olemassa. Yhä vielä on olemassa mahdollisuus muutokseen.

Kirjoitti: Maria V.

Stoori goes movies joulukuussa

Ketä kiinnostaa

Stoorin tietokirjojen esittelyt palaavat

Virkkaa maailmasi kauniimmaksi

Kaupunkiympäristöt ovat näin marraskuussa heikoimmillaan. Ne ovat paikoin hyvinkin harmaita, pimeitä, märkiä, tylsiä ja karun ankeita. Toisin sanoen, ne ovat avoimia värityskirjoja, jotka janoavat täyttyvänsä mielikuvituksella.

Neulegraffittit ovat uusinta katutaidetta. Ne koristelevat ja piristävät niin tuttuja jähmeitä kaupunkielementtejä kuin arkisia käyttöesineitä: autoja, polkupyöriä juu neim it. 

Simone Werlen Urban knits -kirjan (2011) kuvat todistavat, kuinka luovuus kukoistaa puhtaimmillaan yksinkertaisista ideoista ja yllätyksellisyydestä. Hän on koonnut valokuvia ympäri maailmaa kaupungeista, joissa patsaille on neulottu tai virkattu kaulaliinoja ja katulampuille säärystimiä. Verkkoaitoja ja puistonpenkkejä on vuorostaan sulostettu kirkkailla amigurumihyönteisillä.

Värikkäät neulegraffitit ovat toki kapinallisia, mutta silti hyväntahtoisia. Ne eivät suinkaan sotke vaan riemastuttavat ohikulkijoita ja ovat lisäksi helposti siivottavia. Ne ovat kaunis, hauska, yksinkertaisen kekseliäs, yllättävä ja kohtuuhintainen tapa antaa tutulle kaupunkiympäristölle uudet, raikkaat kasvot edes hetkellisesti.

Aivan ihastuttava kirja, jonka voi luvata yllättävän ja tekevän lukijansa iloiseksi.

Tarkista teoksen saatavuus Vaskikirjastoista: www.vaskikirjastot.fi 

Suosikin taival 1961–2012

Ensimmäinen Suosikki-lehti ilmestyi elokuussa 1961 Fazerin levy-yhtiön julkaisemana. Nyt tämä yli 50-vuotias nuorisokulttuurin äänitorvi näyttää tulleen tiensä päähän. Otavamedia ilmoitti syyskuussa lopettavansa Suosikin julkaisemisen kannattamattomana. Lehden viimeinen numero ilmestyy joulukuussa.

Lehden, joka on ilmestynyt jo äitini nuoruudessa, täytyy jollakin tavoin olla merkittävä. Mikä tekee Suosikista legendan, joka on jaksanut pysyä hengissä näinkin pitkään? Suosikki on kaiketi osannut vastata nuorten tarpeisiin ja muuttua ajan mukana tarpeen vaatimalla tavalla.

Suosikin kaksi ensimmäistä vuotta kuluivat suunnan hakemisessa. Lehti oli alun perin perustettu yleiseksi iskelmämusiikkilehdeksi. Sen tyylisen lehden lukijakunta jäi kuitenkin vähäiseksi. Niinpä Suosikki suunnattiin erityisesti nuorten musiikkilehdeksi ja sen tehtäväksi tuli vuoden 1963 jälkipuolella kansainvälisen viihdekulttuurin esittely.

Suosikki on ollut voimakkaasti mukana uudenlaisen idolikulttuurin luojana. Aikana, jolloin populaarikulttuuri ei vielä tulvimalla tulvinut Suomeen, Suosikin asema oli tärkeä. Suosikin toimituksessa ymmärrettiin uudella tavalla, millaisia kaupallisia mahdollisuuksia nuorison oman kulttuurin jakamisella ja kehittämisellä saattoi olla. Suosikissa osattiin myös tarttua nuorison kapinallisuuteen ja hyödyntää sitä. Vuonna 1966 lehden iskulauseena olikin: ”Ei kieltoja, ei rajoituksia!”.

Vuodesta 1968 lähtien Suosikin päätoimittajana oli vuosikymmenten ajan Jyrki Hämäläinen. Vuonna 2003 päätoimittajana alkoi toimia katja Ståhl. Nykyinen päätoimittaja Ville Kormilainen astui tehtävään vuonna 2008.

Suosikin pääsisältöä ovat olleet jutut, kuvat ja arvostelut musiikkitähdistä sekä muista viihdemaailman kuuluisuuksista. Lisäksi Suosikista on löytynyt sarjakuvia, kilpailuja ja julisteita. Yksi suosituimmista sisällöistä on ollut palsta, jossa nuoret saivat kysellä kysymyksiä. Aluksi näihin kysymyksiin vastaili kuvitteellinen henkilö Jammu. Kysymyspalsta oli Jammun aikana vielä hupaisaksi tarkoitettu ”kirjeenvaihtopalsta”. Nyt jo lähes neljänkymmenen vuoden ajan on nuorten kysymyksiin vastannut Bees & Honey – palstalla sama lääkäri Eki eli Erkki-Pekka Helle. Kysymyspalsta on nykyisin vakavien kysymysten paikka, jossa kysytään asioita, joista ei kasvotusten uskalleta puhua. Vuosikymmenien varrella Suosikki on myös luonut käsitteitä ja ilmiöitä kuten Miss Farkku Suomi – kilpailun ja elokuisin ilmestyvän kultaturbo-numeron.

Suosikin lopettamisen syitä voidaan Ville Kormilaisen mukaan hakea nykyisestä musiikin jakelun pirstaloitumisesta. Kormilainen kertoo, että nuoret hakevat nyt itseään kiinnostavan sisällön, viihteen, musiikin, starat ja fanituksen kohteet paljolti ilmaisesta verkosta, ja elämä pyörii sosiaalisessa mediassa. Tyttölehtimarkkinoilla Suosikki ei vakiinnuttanut paikkaansa, joten sen julkaiseminen ei Kormilaisen mukaan ole enää kannattavaa.

Suosikki on ollut osa suomalaisten nuorten elämää vuosikymmenten ajan. Nyt sen aika on päättynyt, mutta monen muistoissa Suosikki vaikuttaa edelleen.

Kirjoitti: Maria V.

Kaamosyö valtaa kirjaston - myös Stoorin

Perjantaina 9.11. kirjastolla järjestetään Kaamosyö-tapahtuma. Kirjasto on silloin auki puoleen yöhön ja eri osastot täyttyvät tapahtumista niin vanhoille kuin nuorillekin. Mutta mitä tapahtuu, milloin ja missä? Stoorin asiakkaita mahdollisesti kiinnostavia tapahtumia voit tsekata vaikkapa tästä.

STOORI

Klo 12–12.30 Tule kuuntelemaan runoja stadiksi, savoksi ja karjalaksi. Lausujana Leena Turunen.

UUTISTORI

Klo 18–24 Uutistorilla pelataan lautapelejä. Stoorin lautapelikerho kutsuu kiinnostuneita
mukaan pelailemaan.

MUSIIKKIOSASTON STAGE

Klo 18–18.30 Sue-lehden toimituspäällikkö Ari Väntänen kertoo kirjoistaan
Michael Monroe ja Hanoi Rocks: all those wasted years. Haastattelijana toimii Tuomas Pelttari.

Klo 20–20.45 esiintyy elektrofolkia soittava virolainen Pastacas. Pastacas soittaa luupattua musiikkia erilaisten kitaroiden ja huilujen, mandoliinin ja oman äänen kanssa.

Pastacas singing bellamor at his home

SAAGAN KIRJATEATTERI

Klo 20–21.30 voit tulla seuraamaan nuorille ja aikuisille suunnattua varjoteatteriesitystä Varjojen salat ja ottaa sen jälkeen osaa varjoteatteripajaan. Pajassa osallistuja saa ottaa käyttöön mielikuvituksensa koko kapasiteetin ja rakentaa ikioman varjonuken. Pajan vetäjänä ja esiintyjänä toimii Paula Vilmi Tip connec-tionista. Esityksen musiikista vastaa Timo Niemelä.

UUDISOSAN AULA

Tule klo 19–19.30, 20.30–21 ja 22–22.30 uudisosan aulaan katselemaan Varjojen leikki -varjoimprovisaatiota. Seiso hetki paikallasi ja sinulle saattaa kasvaa korvat. Tai kenties kasvat suuren suureksi jättiläiseksi taikka tulet syödyksi... Varjoja manipuloi: Nanna Mäkinen, TIP- Connection.

CAFÉ SIRIUS

Klo 20–22.30 musiikkiosaston omat DJ:t Waka-Waka, Ripatti ja Imola Grand Prix soittavat kaamokseen sopivaa musiikkia kirjaston omista kokoelmista.

ROTUNDA

Klo 22–22.20 sinulla on mahdollisuus seurata varjoteatteriesitystä Varjojen salat. Esitys vie sinut matkalle meren syvyyksiin. Esiintyjänä on Paula Vilmi Tip connectionista. Musiikista vastaa Timo Niemelä.

TIETO-OSASTO

Klo 22.30–23.30 seuraa illan huipennus, kun esiintymisvuoron saa turkulainen indiebändi Burning Hearts.

Burning Hearts-Modern Time

Nämä ohjelmanumerot ovat vain osa kaikesta siitä, mitä kirjastolla perjantaina tapahtuu. Tule siis ihmeessä mukaan kaamosyön viettoon ja kutsu kaverisikin. Kirjastolla nähdään!

Tyttöjen talon Blogi-aiheinen näyttely Stoorissa

Turun tyttöjen talon kokoama näyttely on esillä Stoorissa marras-joulukuun ajan.
Näyttelyssä esitellään Tyttöjen talon 13 - 28-vuotiaiden bloggaritiimiläisten kuvia ja kirjoituksia arjesta, ilmiöistä, tyttöydestä ja muista heitä kiinnostavista aiheista.

Tule katsomaan, mitä tarinoita näyttely sinun mielessäsi herättää!
Tästä pääset tutustumaan Turun tyttöjen talon nettisivuille. Tyttöjen talon blogiin pääset tästä.

Näyttelyn avajaiset järjestettiin Stoorissa 2.11. Avajaisissa osallistujat saivat halutessaan pukeutua Halloween-teeman mukaisesti, parhaat palkittiin.

Illan ohjelmassa oli muun muassa korttitemppuja ja elokuvanäytös.


Näyttelyn avajaisissa katsottiin Tyttöjen talon elokuvaryhmän
lyhytelokuva ”Kirjaston kummitus"



Korttitemppuja 

Palkintojenjako

Supersankareiden maailma

Roistojen rinnalle tarvitaan aina sankareita. Tarvitaan joku, joka luo turvaa ja jota voi ihailla. Tarvitaan uskoa siihen, että hyvyyttä on olemassa ja että hyvässä on voimaa. Siksi meillä on supervoimia omaavia sankareita, jotka ovat heikkojen puolella. Tällaisia klassisia sankareita ovat esimerkiksi Hämähäkkimies, Batman, Teräsmies ja vaikkapa Gandalf. Uudempia sankareita ovat muun muassa vampyyriperhe Cullenit ja Harry Potter ystävineen sekä monet muut fantasia- ja scifi-kirjallisuuden hahmot.

Sankari-ihanteita on monenlaisia. On olemassa sankareita, jotka ovat kerta kaikkiaan ylivoimaisia melkeinpä kaikilla aloilla. Heitä voi vain ja ainoastaan katsoa ylöspäin ja palvoa. Itseäni paljon enemmän kiinnostavat sellaiset hahmot, joiden sankaruudessa on säröjä. Supersankari tarvitsee ikään kuin kompensaatioksi inhimillisen ominaisuuden, että häneen voi samaistua. Sankari, jonka omassa elämässä on kamppailuja ja ristiriitoja, kiehtoo ja puhuttelee enemmän.

Harry Potter on yksi tällainen sankari, jonka elämä pursuaa ongelmia. Harry on koko lapsuutensa elänyt sorrettuna ja se on tehnyt hänestä monella tapaa epävarman. Harryn tarina on kasvutarina, jossa sankarin elämä on lukijan oman elämän peilinä. Harry oppii matkan varrella asioita ihmisyydestä ja elämästä, kuten tapahtuu kaikkien ihmisten elämässä, jos vain kasvulle ja kysymyksille antaa sijaa. Harryn epävarmuus lähentää häntä lukijan omaan heikkouteen ja epävarmuuteen. Kun tähän kasvutarinaan yhdistää sankarillisia seikkailuja ja taikamaailman, suosio on taattu. Lukijassa herää ajatus: Minullakin voi olla merkitystä, minä myös voin saada aikaan jotakin tärkeää.



Hämähäkkimies, Peter Benjamin Parker, on jatkuvassa ristiriidassa ”sankariminän” ja yksityisen minän kanssa. Sankarina hän menestyy, mutta yksityiselämässään hän on epäonnistunut ja hiukan säälittäväkin. Parkerin sankaruus ikään kuin syö hänen yksityiselämänsä mahdollisuudet. Hänen ongelmanaan on se, ettei hän Parkerina saa tunnustusta teoistaan, koska kukaan ei tiedä, kuka hän oikeasti on. Sankariteoistaan huolimatta hän joutuu kärsimään ihmisten ylenkatsetta ja pilkkaakin. Tässä sankarissa kiehtoo se, että sankari selvästi ymmärtää heikkoutta. Parker tietää, ettei elämä ole helppoa. Kolmannessa Spiderman -elokuvassa hän jopa joutuu kohtaamaan pahan itsessään ja seuraa klassinen Jekyll vs. Hyde -kamppailu. Parker ei ole korskea ja ylivoimainen sankari kaukana tavallisen ihmisen yläpuolella. Hän on yksi meistä.

Näiden kahden esimerkin perusteella, voisin todeta, että sankareiden olemassaololle on syitä, jotka menevät paljon syvemmälle kuin ihmisten viihdyttäminen. Sankarit tekevät sielulle hyvää.

Kirjoitti: Maria V.