maanantai 16. syyskuuta 2013

tiistai 3. syyskuuta 2013

Valistuksesta viihteeseen, kirjeistä someen - kirjasto mukana nuorten omissa kulttuureissa

Kirjasto juhlii syyskuussa 150-vuotispäiväänsä, mutta nuortenkirjasto Turussa täyttää vasta 6,5 vuotta. Sen ikäinen on Stoori, pääkirjaston nuorten alue. Nuortenkirjallisuutta ja -aineistoa on toki ollut olemassa jo aiemminkin, ja sillä on kiinteät kytkökset muuhun, alati muuttuvaan nuorisokulttuuriin. 

Stoorin syyskuun näyttelyssä on esillä joitakin kohokohtia menneiltä vuosikymmeniltä.


Isovanhempiesi ja vanhempiesi ollessa nuoria, piirroskantiset nuortenkirjat olivat selvästi suunnattu joko tyttö- tai poikalukijoille. Aiheissa näkyi vahva kasvatuksellinen ja myös uskonnollinen leima.

1960-70-luvuilla alkoi ilmestyä nuortenkirjoja, joissa kuvattiin yhteiskunnan ongelmia: huumeidenkäyttöä, vanhempien avioeroa, köyhyyttä ja kaupungistumista. Kirjaston nuortenaineisto laajeni kirjoista lp- ja single-levyihin. 

Näyttelyssä on esillä Coca cola -levysoitin. Soittimen sai itselleen pienellä lisäsummalla, jos onnistui keräämään pullonkorkkeja Coca cola -pulloista tietyn määrän (60 kpl). Soittimella kelpasi soitella ajan levyhittejä!

1980-luvulla C-kasetit syrjäyttivät lp-levyt. 1980-luvulla alkoi myös ilmestyä enemmän nuortenlehtiä kuin aikaisemmin. Suosikki oli pitkäikäisin nuortenlehti. Se ilmestyi vuosina 1961 - 2012. Pääkirjaston varastossa lehtiä on vuodesta 1992 alkaen.


Kirjeiden kirjoittelu oli yksi suosittu harrastus, johon mainiosti liittyi postimerkkien keräily. Kirjeystäviä haettiin ulkomaita myöten. IYS julkaisi lehti-ilmoituksia nuorten lukemissa lehdissä. Ilmoituksessa neuvottiin, miten tilataan kaavake, johon voi täyttää omat toiveet kirjeystävien suhteen. Se, kuka kirjekaveriksi lopulta löytyi, oli yllätys.

Jo 1980-luvulla ja erityisesti 1990-luvun taitteessa nuortenkirjallisuuden määrä alkoi kasvaa ja nuortenkirjoja järjestettiin kirjastoissa omille hyllyilleen erotukseksi alakouluikäisten romaaneista. Nuortenkirjoille oli peräti kokonainen huone entisissä lastenkirjaston tiloissa, jotka sijaitsivat Hjeltin talossa Vanhalla Suurtorilla. Aiheita ilmestyi lisää, mutta usein ne käsittelivät jotain arkielämän aihetta. Fantasiakirjallisuuden lukijoiden määrä kasvoi.

1990-luvulla matkapuhelimia oli käytössä aniharvalla. Nuoret soittelivat poissa kotoa ollessaan puhelinkopeista kolikoilla tai puhelukorteilla.


2000-luvusta lähtien nuorten käyttämien elektronisten laitteiden määrä on vain kasvanut kasvamistaan. Markkinoille ilmestyy kaiken aikaa uusia laitteita ja ohjelmasovelluksia, joilla nuoret voivat pitää yhteyttä toisiinsa. Some, ts. Facebook, Twitter ja monet muut senkaltaiset nettipalvelut, ovatkin korvanneet postitse lähetettävien kirjeiden kirjoittelun. 

Kirjoissa nuorison elämää kuvaavien aiheiden rinnalle on noussut viime vuosina vahvasti pararomantiikka, jossa ikiaikaiset hahmot vampyyreista ihmissusiin yhdistetään tavallisen nuoren arkielämään ja ensirakastumiseen. Kirjat eivät enää riitä tarinankerronnan välineiksi, vaan aineisto on laajentunut dvd- ja blu-ray -elokuviin sekä konsolipeleihin. Muistaako kukaan enää VHS-kasetteja? 

Viihde viehättää jopa tietoaineistoa enemmän. Nuoret etsivät tietoa nopeammin nettisivuilta kuin kirjojen sisällysluetteloista. 


Kirjat luetaan yhä useammin alkukielellä, erityisesti englanniksi. Lisäksi perinteisen paperikirjan ohella e-kirjat pyrkivät myös nuorten suosikkilukemistoiksi.

Vaski-verkkokirjastosta voit lainata e-kirjoja ilmaiseksi.

Osaakohan kukaan arvata, mitä tulevaisuus tuo tullessaan nuortenkirjastoihin ja -kulttuuriin?