Stoorin pelihuoneen kesäajat

Stoorin pelihuoneen peliajat ovat muuttuneet kesän ajaksi.

Nyt pääset pelaamaan seuraavina aikoina.

ma - pe klo 12-14.

Varaa aikasi jo etukäteen Stoorin neuvonnasta.

Stoorin pelihuoneen kesäiset peliajat

Stoorin pelihuoneen peliajat ovat muuttuneet kesän kunniaksi.

Nyt pääset pelaamaan seuraavina aikoina.

ma - pe klo 13-16.

Varaa aikasi jo etukäteen Stoorin neuvonnasta.

Kirjasto pelaa 3.12.

Klikkaa kuvaa!

Peliarviossa Mallorca

Mallorcassa olet hedelmien viljelijä Mallorcalla. Tavoitteenasi on kerätä enemmän pisteitä kuin muut tuottamalla ja myymällä hedelmiä. Hedelmiä tuotetaan siirtämällä pelinappuloita tuulimyllyssä. Pisteitä saa toimittamalla hedelmät niitä haluaville alueille.

Mallorca on näyttävä peli. Muotoillut ja värikkäät puuhedelmät ovat ilo silmälle ja ne luovat peliin mukavasti tunnelmaa. Myös kuvapuoli on mallikkaasti ja huolella tehtyä.

Vaikeus: Kohtalaisen helppo oppia. Säännöt ovat yksinkertaiset, vaikka pelissä onkin paljon sälää. Perheen pienimmille peli voi toki olla liian mutkikas. Pelissä riittää yksinkertaisuudesta huolimatta syvyyttä kokeneemmillekin pelaajille.

Tuuri: Pelissä ei ole muuta sattumanvaraista kuin hedelmä- ja tuulimyllylaattojen sijoittelu. Pelaajien päätökset vaikuttavat tuuria enemmän pelin kulkuun.

Vaikutus toisiin pelaajiin: Pelinappulaa tuulimyllyssä siirtäessä voi miettiä sitä, miten se vaikuttaa toisten pelaajien mahdollisuuksiin. Saattaa olla myös mahdollista napata toisen nenän edestä juuri se hedelmälaatta, jonka tämä olisi voinut ostaa seuraavalla vuorolla. Vaikka toisille pelaajille voikin tehdä pientä kiusaa, mistään Game of Thronesta tai Riskistä ei kuitenkaan ole kysymys.

Uudelleenpelattavuus: Pelin parissa viihtyy useammankin kerran. Hedelmälaattojen ja tuulimyllyn siipien arvonta pelin alussa tuo siihen mukavasti vaihtelua, eikä peliin pääse kyllästymään aivan heti.

Teema: Pelinappulat tuovat hedelmäteemaa hienosti esiin.

Pelaajamäärä: 2-4.

Kieliriippuvuus: Komponentit ovat kielivapaita ja säännöt ovat suomeksi, joten edes englantia ei tarvitse osata.

Kesto: Noin 45 minuuttia.

Konsoliriehan jälkeen...

Kauniin kesäisenä viikonloppuna kirjastossa pidettiin Konsolirieha, kaksipäiväinen konsolipelitapahtuma. Lauantai oli suunnattu lapsille ja heidän vanhemmilleen, sunnuntai nuorille ja nuorille aikuisille. Aurinkoisesta säästä huolimatta tiensä paikalle löysi ihan mukava joukko ihmisiä.

Tapahtumaan oli hankittu jonkin verran uusia pelejä ja Xbox360:lle Kinect. Uusien pelien lisäksi oli mahdollisuus kokeilla kitarataiturointia, skeittaamista ja lumilautailua. Vanhoista suosikeista jalkapallo ja Wii-pelit saivat suurimman suosion. K-16 peleilläkin oli muutama utelias kokeilija.

Jos et päässyt viikonloppuna pelailemaan, niin ei hätää! Konsolipelihuone on kesän ajan auki maanantaista perjantaihin klo 12-14 ja 15-17.

Tervetuloa pelailemaan!

Kas tässä vielä muutama kuva tapahtumasta.

Peliarviossa No Thanks!

No thanks! jatkaa simppeleiden korttipelien sarjaa. Kuten 6nimmt!:ssa myös No Thanks!:ssa pyritään välttämään pisteitä, sillä vähiten pisteitä kerännyt pelaaja voittaa. Pelin idea on hyvin yksinkertainen. Pakasta käännetään kortti pelin keskelle ja jokainen pelaaja vuorollaan joko maksaa yhden pelimerkin tai ottaa kortin ja saa siihen mennessä maksetut pelimerkit itselleen. Kortteja on 33 kpl, numerot 3-35. Hieman mutkikkuutta peliin tuo pisteidenlaskusysteemi. Jos pelaajalla nimittäin on sarja numeroita, esim. 7, 8, 9 ja 10, saa hän korteista pisteitä vain pienimmän mukaan, eli 7. Sarjan kerääminen voi olla kuitenkin yllättävän vaikeaa, sillä toiset pelaajat saattavat ihan kiusallaan ottaa juuri sen kortin, jonka sarjaa varten olisi tarvinnut. Pelin alussa myös arvotaan 9 korttia pois pakasta, joten välistä saattaa tyystin puuttua jokin numero. Pelimerkit saa vielä lopuksi miinustaa loppupisteistä.

Vaikeus: Helppo oppia ja pelata. Ensimmäinen peli ehkä menee jutun juonesta jyvälle pääsemiseen, mutta uusintamatsi onkin sitten jo selvää kauraa.

Tuuri: Tuuri vaikuttaa vain siihen, mitä kortteja pakan päältä sattuu pelipöydälle putkahtamaan ja mitä pakasta on arvottu pois. Suurempi vaikutus on omilla ja toisten päätöksillä.

Vaikutus toisiin pelaajiin: Melko suuri. Vaikka No Thanks!:ssa ei tehdäkään peliliikkeitä, jotka suoraan pakottaisivat vastustajan tekemään jotakin, on pelissä silti aika paljon vuorovaikutusta pelaajien kesken.

Uudelleenpelattavuus: Peli ei varsinaisesti loista monipuolisuudellaan tai vaihtelevuudellaan. Pelin vahvuus on enemmänkin siinä, että se on helppo ja nopea oppia. Sen parissa kyllä viihtyy pidempäänkin, mutta vuosikausien kestosuosikiksi siitä ei ole.

Teema: Eipähän ole.

Pelaajamäärä: 3-5, enemmälle ei riitä pelimerkkejä.

Kieliriippuvuus: Numerot pitäisi osata.

Kesto: Noin 20 minuuttia.

Tervetuloa kirjastoon pelailemaan!

Peliarviossa 6nimmt!

6nimmt! on klassikko yli kymmenen vuoden takaa! Jotain pelin suosiosta kertoo jo se, että testausvaiheessa pelin testiversiot tuppasivat häviämään testaajien ”unohtaessa” palauttaa ne.

Useimmiten pelissä kuin pelissä pyritään keräämään pisteitä, tässä pelissä niitä – sarvipäitä – yritetään sen sijaan välttää. Pelaajat valitsevat kädestään kortin ja paljastavat sen samanaikaisesti. Pienin kortti sijoitetaan ensin johonkin neljästä pöydällä olevasta rivistä, aina lähimpänä olevan numeron jatkoksi. Jos kortti on rivinsä kuudes, joutuu sen laittanut pelaaja ottamaan kaikki viisi muuta korttia itselleen – auts, miinuspisteitä! Jos kortti on pienempi kuin mikään pelissä olevista numeroista, pelaaja valitsee yhden rivin ja ottaa siitä kaikki kortit itselleen. Taas tulee miinuspisteitä, mutta ainakin nyt saa itse valita pienimmän pistekasan. Peli päättyy kun joku on 66 pisteessä ja vähiten pisteitä saanut pelaaja voittaa.

Vaikeus: Helppo oppia ja pelata.

Tuuri: Tuurin merkitys korostuu sitä enemmän, mitä suuremmaksi pelaajamäärä kasvaa. Täysin arpomalla korttejaan ei kuitenkaan voi pelata – ainakaan jos haluaa menestyä.

Vaikutus toisiin pelaajiin: Vähäinen. Toisen käsikortteja ei voi tietää, ei myöskään hänen valitsemaansa korttia, joten omien valintojen vaikutus toiseen pelaajaan jää pikku hiukkasen sattumanvaraiseksi.

Uudelleenpelattavuus: Kohtuullisen hyvä. Alkuriveihin arvottavat neljä korttia vaihtuvat pelikerrasta toiseen ja näin pelin lähtötilanne voi vaihdella melkoisesti.

Teema: Ei ole, jollei sitten sarvipäistä halua linkkiä villin lännen karjavarkaisiin. :)

Pelaajamäärä: 2-10. Mitä enemmän, sen hauskempaa!

Kieliriippuvuus: Korteissa ei ole laisinkaan tekstiä, joten kieli ei aseta esteitä.

Kesto: Noin 30-45 minuuttia.

Tervetuloa kirjastoon pelailemaan!

Peliarviossa Tsuro

Tsuro on kaunis ja yksinkertainen peli, jossa tavoitteena on pitää oma pelinappula laudalla. Viimeinen pelissä voittaa! Laudalle asetellaan laattoja ja omaa pelinappulaa liikutetaan syntyvää reittiä myöten sen päähän asti. Laudalta ei saa joutua ulos, silloin häviää!

Vaikeus: Helppo oppia, mutta vaatii hieman hahmotuskykyä.

Tuuri: Tuurilla ei ole kovin suurta merkitystä, vaikka laattoja nostetaankin sattumanvaraisesti.

Vaikutus toisiin pelaajiin: Suuri. Toisen pelaajan voi pakottaa ulos laudalta sijoittamalla laattansa sopivasti.

Uudelleenpelattavuus: Kohtalainen. Variaatiota ei ole, vaikka kahta samanlaista pöytätilannetta laudalle tuskin tuleekaan.

Teema: Ei ole varsinaisesti, mutta taide tuo mieleen muinaisen kiinan.

Pelaajamäärä: 2-8, pelilaudalla on kahdeksan aloituspaikkaa.

Kieliriippuvuus: Pelissä ei ole laisinkaan tekstiä, joten kieli ei aseta esteitä.

Kesto: Noin 15 minuuttia.

Tervetuloa kirjastoon pelailemaan!

Peliarviossa Dominion

Dominionissa kaikki on kaupan, jopa raha! Pelaajat kehittävät omaa pakkaansa ostamalla raha-, toiminta- ja pistekortteja. Arvokkaimmilla rahoilla ja sopivalla yhdistelmällä toimintakortteja pyritään kehittämään omaa pakkaa niin, että voidaan lopulta ostaa parhaat pistekortit. Pakan kehittäminen on tärkeää, mutta pelin päättyessä vain pisteillä on merkitystä.

Vaikeus: Yllättävän helppo oppia, vaikka peli ei oikeastaan ole sieltä yksinkertaisimmasta päästä. Erityisesti lisäosat tuovat peliin mutkikkuutta, joka toisaalta vain tekee siitä mielenkiintoisemman.

Pelaajamäärä: 2-4, lisäosien kanssa voi pelata kuusikin pelaajaa.

Tuuri: Tuuri vaikuttaa vähemmän kuin voisi olettaa. Taito ratkaisee, mutta joskus tuurillakin voi voittaa tai hävitä.

Vaikutus toisiin pelaajiin: Peli on siinä mielessä kiltti, että toisiin pelaajiin ei vaikuteta kovin paljoa. Tämä tekee pelaamisesta melko rauhanomaista. Jotkut lisäosat tuovat tähänkin poikkeuksen.

Uudelleenpelattavuus: Erinomainen. Korttiyhdistelmiä on paljon ja vaihtelua miltei rajattomasti. Pelin perusluonne toki pysyy samana, mutta Pelikaveri ei ainakaan ole vielä kyllästynyt noin kolmenkymmenen pelikerran jälkeen.

Kieliriippuvuus: Pelistä on olemassa suomenkielinen versio, joten englantia taitamatonkin voi nauttia pelistä.


Kesto: n. 45 minuuttia. Ensimmäinen kerta vie luonnollisesti hieman enemmän aikaa. Jos peli on kaikille tuttu, voi vuoroja pelata hieman päällekkäin, jolloin kesto lyhenee.

Teema: Liittyy löyhästi keskiaikaan, mutta ei käytännössä juuri näy. Pelin viehätys on enemmän pelimekaniikassa.

Peliarviossa Zombie Dice

Olet zombi ja sinun on nälkä. Haluat aivoja, paljon aivoja! Paljon enemmän aivoja, kuin zombitoverisi.

Zombie Dice on hullun hauska noppapeli. Peliä pelataan heittämällä noppia, joista voi saada tulokseksi aivot (Om nom nom!), haulikon (Auts! Ruoka tappelee vastaan.) tai jalan jäljet (Karkuun pääsi, ei muuta kuin uudestaan perään!). Tavoite on kerätä aivoja, 13:lla voittaa. Jalanjäljillä saa heittää noppaa uudestaan, mutta varo! Kolme haulikon laukausta ja jäät nollille.

Vaikeus: Todella helppo oppia.

Tuuri: Täysin tuuripeli. Täytyy vain osata lopettaa ajoissa, ennen kuin haulikko pamahtaa kolmasti.

Vaikutus toisiin pelaajiin: Toisiin pelaajin ei vaikuteta lainkaan.

Uudelleen pelattavuus: Kohtalainen. Pelissä ei ole juurikaan variaatiota, mutta se on silti niin hauska, että sitä jaksaa kyllä pelata useammankin kerran. Tosiharrastajille toimii kevyenä välipelinä totisempien mittelöiden välissä.

Teema: Zombit! Peliin voi mainiosti eläytyä aina aivot saatuaan mörisemällä parhaimmalla zombi-äänellään ”braaaiinss…”.


Pelaajamäärä: 2 – X, ylärajaa ei oikeastaan ole. Kunhan mahtuvat suunnilleen saman pöydän (tai lattian) ympärille.

Kieliriippuvuus: Nopissa ei ole lainkaan tekstiä ja ohjeetkin löytyvät suomeksi.

Kesto: 10 – 20 minuuttia, riippuen tietysti pelaajamäärästä. 35 pelaajalla saattaa vierähtää helposti tuntikin.

Pelikaverin vastaanotto on jälleen avoinna!

Onko tylsää? Kaipaatko tekemistä?

Pelikaveri päivystää torstaisin klo 13-15 pääkirjaston Stoorissa ja pelaa kanssasi enemmän kuin mielellään.

Voit tuoda oman pelin tai valita jonkin kirjaston lukuisista peleistä.

Tervetuloa pelailemaan!

Uusia pelejä!

Cities XL 2011 (romppu)
Divinity II : the dragon knight saga (romppu)
Star wars : the force unleashed II (Wii)
Bakugan : defenders of the core (PlayStation 3 ja Wii)

Pelikaveri

Kuka kumma se kiertelee lasten- ja nuortenosastolla korttipakan kanssa? Kuka kumma se kyselee pelaamaan lautapelejä tai piipahtamaan konsolipelihuoneessa? No, sehän on tietenkin kirjaston uusi Pelikaveri!



Pelaaminen on ollut pitkään aliarvioitu olemisen muoto. Ainakin sitä mieltä on Pelikaveri. Siksi hän kutsuukin sinut pelaamaan kanssaan lautapelejä tai vaikkapa jalkapalloa Xbox360:llä. Tai ehkä haluat läiskiä lappuja pöytään lempikorttipelisi merkeissä? Sekin käy Pelikaverille!



Tunnistat Pelikaverin mustasta paidasta, jonka selässä lukee ”Pelikaveri.”



Tule nykäisemään hihasta ja istahda hetkeksi pelaamaan!

Kirjoitti: Joel

Peli käy ja vauhti kiihtyy!

Nyt sen saa vihdoinkin paljastaa:
Stoorissa aloittaa konsolipelikerho keskiviikkona 14.4!
Kerho kokoontuu viikottain klo 16 - 19.45 toukokuun loppuun asti.

Kerho on tarkoitettu kaikille saagastoorilaisille, eli 5 – 19-vuotiaille kirjaston asiakkaille. Heistä mukaan pääsevät kaikki halukkaat, kunhan vain on tilaa. Kysyntä on ollut jo suurta, joten olethan ajoissa liikkeellä ja varaat pelivuorosi jo etukäteen Stoorin neuvonnasta. Näin varmistat peli-ilosi.

Pelit ja pelialustat vaihtuvat viikottain. Pelattavana on niin ajo-, tanssi-, kitaransoitto- kuin palloilupelejäkin.

Kerhoa pyörittävät Stoori ja Turun nuorisoasiainkeskus toivottavat kaikki pelinälkäiset lämpimästi tervetulleiksi! Stoorissa tavataan...

Yhä pelittää...

Viikko sitten keskiviikkona pääkirjaston Studiossa ja Stoorissa vietettiin toivottua konsolipelipäivää. Stoori oli koonnut voimansa Av-palveluiden ja Turun nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Olo oli iloinen ja odottavan toiveikas.

Yhteisenä tavoitteena oli tarjota nuorille sitä mitä he haluavat, ja upottaa heidät kerrankin oikein luvan kanssa pelien kiehtovaan maailmaan. Tarjolla oli jalkapalloa, kitaransoittoa, autolla ajoa, laskettelua, tasapainoilua, laulamista ym. seikkailuviettiä tyydyttävää puuhastelua.

Miksi moinen tapahtuma? Halusimme tarttua nuorten maailmaan tiukasti sen sisältä käsin. Samalla kun toimme pelejä tutuksi nuorille, halusimme pelaamisella ottaa nuoret asiakkaat ja nuorisokulttuurin entistä kiinteämmin osaksi kirjaston toimintaa. Monasti pelaamista vähätellään, mutta tosiasiassa ihmiskulttuuri perustuu pitkälti pelaamiseen ja leikkimiseen. Tästä on olemassa lukuisia hienoja teorioita, mutta ei niistä tässä yhteydessä sen enempää. Totean vain, että pelaamisessa kirkastuu monia ihmisenä olemisen perustekijöitä - päällimmäisenä huikea ongelmanratkaisu- ja keskittymiskyky, stressiä laukeisevaa eläytymistä ja viihtymisulottuvuutta, yhdessäolemista sekä vuorovaikutustaitoja lainkaan unohtamatta.

Itse tapahtumassa pelaajia saapui paikalle mukavasti. Tärkeää oli, että kaikki halukkaat mahtuivat mukaan ja pääsivät kokeilemaan useita pelejä- ja pelialustoja. Riemu ja innostus valtasivat niin pelaajat kuin paikalle eksyneen henkilökunnankin. Kivaa oli!

Antaa kuitenkin kuvien puhua puolestaan. Alla on totuttuun tapaan kuvakollaasi iltapäivän menosta ja tunnelmasta. Siitä, millä tavalla tapahtuma ylöspantiin, kuinka estradit täyttyivät, ja kuinka edessä oli vääjäämätön paluu arkeen...













Ai niin, joka jutulla pitää olla cliffhangeri. Tämän jutun on sellainen, ettei se pelaaminen toki tähän lopu. Peli jatkuu! Mutta millä tavalla, se selviää pikemmin kuin uskotkaan...

Nyt pelittää!!!

Stoori, AV-Palvelut ja Turun nuorisoasiainkeskus ylpeänä esittävät:

konsolipelitapahtuma nuorille pääkirjaston Studiossa ja Stoorissa ke 31.3. klo 15 - 18

Tämä ei ole aprillipila! Stoori ottaa aimo harppauksen pelimaailmaan ja räväyttää oikein kunnolla. Stooriin avataan huhtikuussa oma konsolipelihuone ja sitä aletaan pyörittää erillisenä kerhona. Konsolipelitapahtuma on alkupamaus, jolla pelaaminen tuodaan kerralla kiinteäksi osaksi Stoorin toimintaa.

Jos olet koskaan pohtinut: oletko paras mäkihyppääjä vai tietovisanero; tai onko sinusta kitaravirtuoosiksi? Tule pääkirjastoon ylihuomenna keskiviikkona ottamaan siitä selvä! Sillä tiedätkö mitä? Tähteys pelimaailmassa selviää vain pelaamalla!

Rubikin kuutio

Kun sain oman rubikin kuutioni, olin itsevarma ja jännittynyt - eihän siinä tehdä mitään muuta kuin väännetä kuutiota. Koko illan ja seuraavan viikon käänsin ja väänsin kuutiota, eikä sen salaisuus auennut minulle. Saadessani yhden kulman oikean väriseksi olin ylpeä, kunnes tajusin, että yrittäessäni ratkoa muita kulmia, ratkaistun kulman muodostelma hajosi.

Ystäväni auttoi minua opettamalla hänen käyttämänsä tekniikan, jossa ensin muodostetaan valkoinen risti, ja näyttämällä muutamia liikesarjoja, joilla saatiin jokin väri johonkin toiseen kohtaan. Helpolta se valkoinen risti silloin kuulostikin. Silti tuskailen yhä opetuksen ensimmäisen vaiheen kanssa.

Innostus loppui jo aikoja sitten, silloin tällöin kuutiotani kääntelen, mutta en tarkoitusperäisesti. Valkoinen risti onnistuu, mutta muitten värien saaminen hänen näyttämään asentoon ei yksinkertaisesti onnistu yrittäen pitää valkoisen ristin muodostelmaa.

Pääsen toiseen vaiheeseen hänen ohjeistuksessaan: käännän kuutiota käsissäni valkoisen ristin seinämään, ja valkoinen risti on kadonnut. Pettymys ei ole uusi tuntemus kuution kanssa. Yrittäessäni taas muodostaa valkoista ristiä, muitten seinämien muodostelmien pitäminen oli vaikeaa. Kääntö, vääntö, pyöritys ja tuloksena taas pettymys, uudelleen ja uudelleen. Internetissä olevat ohjeistukset eivät ole paljon apua tarjonneet.

Kokeilinpa kerros kerrallaan ratkaisemisen tekniikkaakin. Kahden tai kolmen seinämän ensimmäisen rivin ratkaisemisen jälkeen taas kerran tulee pettymys.

Mikä tässä oikein viehättää? Ymmärrän, jos muut ostavat kuutionsa tahtoen myös oppia sen salaisuuksista, mutta onko se vaivan arvoista? Kyllähän se on, kun sen taitaa. Harjoitteluhan teki ainakin ennen mestarin.

Teksti: Robert

Kuvat:
Ei niin ratkaistu kuutio
Ratkaistu kuutio

Frisbee, halpaa ja hauskaa huvia

Kesällä käydään uimassa, rentoudutaan piknikillä kavereiden kanssa ja luetaan paljon. Myös erilaiset ulkona tehtävät aktiviteetit ovat suosiossa. Puistot ja ruohokentät houkuttelevat mukaan pelailemaan, frisbeetä heittämään ja pitämään hauskaa.
Frisbeen heittely on halpaa ja hauskaa huvia. Frisbeegolf lajina sopii niin nuorille kuin vanhemmillekin sukupuoleen katsomatta. Lajin idea on samanlainen kuin tavallisessa golfissa. Tavallisessa golfissa palloa lyödään reikään, mutta frisbeegolfissa heitetään frisbeetä koriin. Kori on metrin korkuinen ja siinä on ketjut, jotta frisbee pysyy korissa.
Frisbeetä täytyy heittää oikealla tavalla. Kylki heittosuuntaa kohti ja sitten heitetään.
Ettei frisbeetä tulisi nakanneeksi kenenkään päähän, kannattaa suunnata peliä varten rakennetuille kentille. Turussa frisbeegolfkenttiä löytyy niin Urheilupuistosta kuin Lausteelta Ketunkadun päästä. Mukaansatempaavaa frisbeegolfia voi kummassakin paikassa käydä pelaamassa maksutta.
Urheilupuiston vaihteleviin maastoihin on kätketty 9 erilaista väylää. Heittopaikat on merkitty maassa olevilla lankuilla. Väylät ovat lyhyitä, mutta yksi, noin 60-metrinen jyrkkään ylämäkeen heitettävä väylä tarjoaa haasteita kovemmallekin pelaajalle.
Lausteen rata on 18-väyläinen ja lähes jokaisella väylällä on kaksi heittopaikkaa eritasoisille pelaajille. Lisäksi Lausteelle on suunniteltu 9-väyläinen aloittelijarata.
Lisätietoja turkulaisen Frisbeegolfseuran 7 K ry:n nettisivuilta http://www.7k.fi/.
Seura järjestää kesällä Lausteella ”Tutustu frisbeegolfiin” – tapahtumia keskiviikkoisin klo 17–18.

Got Mölkky?

Koska sää on vihdoinkin alkanut suosia, on aika kaivaa kaapista Mölkky, tuo verraton seurapeli. Päijät-Hämeestä kotoisin oleva heittopeli muistuttaa hieman karjalaisten kyykkää, mutta on kuitenkin fyysisesti vähemmän vaativa laji, kuin kyykkä. Mölkyn pelaaminen liitetään kiinteästi mökkeilyyn, mutta mikäpä estää kiikuttamasta peliä myös vaikka lähimpään puistoon, sillä Turun puistot tarjoavat oivalliset puitteet mölkkymittelöihin. Jopa niin oivalliset, että Akateemisen Mölkyn MM-kisat käytiin viime huhtikuussa Turussa Vartiovuorenmäellä. Jos kyseistä peliä ei vielä omista, sellaisen voi hankkia Turussa ainakin Onnimanni-myymälästä, joka sijaitsee Tuureporinkadulla.

Pelialustan valintaan kannattaa kiinnittää aivan erityistä huomiota, sillä mölkkypalikat käyttäytyvät eri lailla silloin, kun pelataan nurmikolla. Hiekkaisella alustalla pelaaminen on hieman helpompaa, sillä nurmikolla mölkkypalikat tuppaavat kaatuilemaan ja pomppimaan todella ennalta-arvaamattomalla ja pirullisella tavalla. Taidon lisäksi pelaaja tarvitsee siis myös rahtusen onneakin.

Hyödyllisiä linkkejä:

Mölkky Wikipediassa

Suomen Mölkkyliitto

Harjoittelijan kynästä: MTG:n SM-karsinnat

Sunnuntaina 31.5 järjestettiin Tampereella Mtg:n SM-karsinta - formaattina type 2, eli kaksi uusinta julkaistua settiä ja uusin perussetti. Turnauksen hinta oli 10 rahaa ja osallistujia oli nelisenkymmentä. Kahdeksan parasta sai osallistumisoikeuden heinäkuussa järjestettäviin Mtg:n SM-kisoihin. Turusta lähti taitojaan koettamaan kuusihenkinen porukka, allekirjoittanut mukaan luettuna. Turun Mtg-killasta meillä oli kaksihenkinen edustajisto. Muut viisi ahtautuivat sunnuntaiaamuna henkilöautoon ja köröttelivät Turusta Tampereelle. Itse olin matkustanut jo edellisenä päivänä mukavasti junalla ja yhdistänyt huvin ja huvin. Kävin nimittäin tervehtimässä Tampereella asustelevaa siskoani ja hänen pikku vesseliään.


Pelipäivä oli mitä aurinkoisin, ja välillä mieli veti ulos nurmikolle lojumaan, varsinkin silloin kun pelit sujuivat huonosti. Siskon leipoman pizzan ja Coca-Colan voimilla selvittiin kuitenkin loppuun asti. Omissa peleissä kokemattomuuteni nosti päätään ja esti pääsyn SM-kisoihin - ainakin tänä vuonna. Pelien jälkeen, pölyn laskeuduttua, huomasin saaneeni tulokseksi 2-4, eli kaksi voittoa ja neljä tappiota ja loppusijoitukseksi sijan 28. Ei hassummin ensikertalaiselta, mutta pakan puolesta mahdollisuudet olisivat olleet parempaankin. Ajattelin alkuun lähteä ihan omalla Progenitus-Dramatic Entrance viritelmällä, mutta pienen pelitestaussession jälkeen, hävittyäni riittävän monta peliä päätinkin lähteä lainapakalla. Pakka tunnetaan nimillä Seismic Swans tai Cascade Swans.

Muiden Turkulaisten pelit sujuivat vaihtelevasti. Meistä karsiutuneista lähimmäksi kisapaikkaa pääsi Valentin Soloviev, 11. sijalla ja löytyipä yksi kisapaikka Turkulaisillekin. Tomi "Peltsi" Peltonen, Turun oma DCI-tuomari, sijoittui kuudenneksi. Anna mennä Peltsi, tuo Suomen mestaruus Turkuun!

Tässä on Tomin pakka:

Main deck:

4 Kitchen Finks
2 Broodmate Dragon
3 Chameleon Colossus
4 Spellbreaker Behemoth

2 Volcanic Fallout
3 Terminate
3 Jund Charm
2 Primal Command
1 Lavalanche
3 Maelstrom Pulse
3 Rampant Growth
1 Fertile Ground
2 Mind Stone
1 Loxodon Warhammer
3 Garruk Wildspeaker

4 Forest
2 Mountain
2 Swamp
2 Llanowar Wastes
1 Graven Cairns
2 Twilight Mire
4 Treetop Village
4 Savage Lands
1 Exotic Orchard
1 Sulfurous Springs

Sideboard:

2 Devoted Druid
2 Volcanic Fallout
2 Wickerbough Elder
2 Mind Shatter
4 Thoughtseize
3 Thought Hemorrhage



Peltsin varsinainen (ikävä) yllätys monille vastustajille oli vähemmän pelattu Spellbreaker Behemoth. Kortilla on monia hyviä puolia: viitosen kesto takaa, että polttoja täytyy tuhlata kaksin kappalein, jos haluaa roikaleesta päästä eroon, pakat, jotka pelaavat paljon loitsujen kumoamista ovat tämän lapun kanssa helisemässä, eikä 5/5 ”pihvi” neljällä manalla ilman haittaominaisuuksia ole koskaan kovin huono vaihtokauppa. (Mana = kortin oikeasta yläkulmasta löytyvät symbolit, kortin peluuhinta.)



Vihreää voimaa!

Jos kortit nimien takana kiinnostavat, copy-pasteta kortin nimi vaikkapa tänne: http://gatherer.wizards.com/Pages/Default.aspx

Kaiken kaikkiaan reissu oli mielenkiintoinen kokemus, vaikka SM-kisapaikka jäikin saamatta. Turnauspelaaminen on aika erilaista hupipelaamiseen nähden ja molemmissa on oma viehätyksensä, mutta yhteistä molemmille on pelistä ja toisten pelaajien seurasta nauttiminen.

ps. Jos olet jo pelin harrastaja ja haluat tutustua toisiin pelaajiin, vaihdella kortteja tai keskustella pakkaideoistasi, niin käy ihmeessä täällä: http://vaihdetaan.kapsi.fi/forums/index.php

Teksti ja kuvat: Joel