Harry Potterin lapset eli tunnelmia ja mietteitä oudosta maailmasta, jossa nuoret lukevat!

Olenkohan eksynyt jonnekin vieraalle maalle…

...ainakin arjen kokemus ja virallinen totuus seilaavat täysin vastakkaisiin suuntiin. 

Teini-ikäisten nuorten lukemisinnokkuus ja varsinkin sen puute ovat olleet jo pitkään syvän huolen aiheena aina yhteiskunnallisessa keskustelussa asti. Erilaiset nuorison ajankäyttö- ja harrastustutkimukset julistavat jatkuvasti sitä, kuinka vähän nuoret lukevat. Suunnan vakuutetaan olevan kiistaton ja selvä: lukemisharrastus elää jatkuvasti kiihtyvässä syöksykierteessä.  

Rohkenen olla eri mieltä.

Tarkastelin Stoorin viime vuoden lainauslukuja alun perin ihan muuta tarkoitusta varten ja yllätyin kovasti - tai en minä mitään yllättynyt. Pikemminkin tulokset vastasivat omaa vahvaa arkikokemustani: Stoori on jo sellaisenaan vilkas paikka ja kyllä ainakin meidän nuoremme lukevat ja lainaavat kaunokirjallisuutta: PALJON!

Stoorin lainausluvut olivat aika hurjia. Nuorten suosikkisarjojen kohdalla lähestytään parhaimmillaan jo aikuisten kaunokirjallisuuden lainauslukuja. Esimerkkinä voi mainita tällä hetkellä Stoorin lainakuningattarena loistava Sara Shepardin Valehtelevat viettelijät -sarja, jota on suomennettu jo seitsemän osaa. Näitä jokaista on hankittu parikymmentä kappaletta, ja ne ovat käytännössä koko ajan lainassa.  

Tilanne on tuttu asiakaspalvelutilanteessa. Suosikkeja kysytään jatkuvasti ja vastauksena on harmittavan usein: ”ei ole nyt saatavilla.” Lisäkappaleita toki tilataan, mutta nekään eivät tunnu riittävän kuin hetkellisesti. 

Manga on toinen jo pitkään nuoria lukijoita innostanut kirjallisuuden muoto. Sen kappalemäärät ovat toki pienempiä (enimmillään 4 kpl samaa kirjaa), mutta eivätpä nämäkään suosikit pahemmin hyllyjä täytä.

Jos sallitaan, niin otetaan pieni matemaattinen sivupolku: Lainatuimmassa Navi Luna -mangasarjassa on esim. sen ensimmäistä osaa 4 kpl. Niitä on lainattu viime vuonna yhteensä 84 kertaa. Jos laina-aika on kuukausi ja kuukausia on vuodessa 12, voi nopeasti laskea, että ovatpahan nuo viihtyneet muualla kuin kirjastossa. Ja nämä ovat vain lainat. Mangasta on hyvä muistaa, että sitä luetaan todella vilkkaasti myös kirjastossa paikan päällä. 

Mutta takaisin itse asiaan… En tiedä, onko kyse väliaikaisesta hairahduksesta vai kenties nuortemme osallisuudesta maailmanlaajuiseen Young adult -kirjallisuuden menestystarinaan. Tämä niin sanottu nuorten aikuisten kirjallisuus juhlii ympäri länsimaailmaa bestseller-listojen kärjessä. Kirkkaimpana esimerkkinä ovat Stephanie Meyerin Twilight-sarja ja Suzanne Collinsin Nälkäpeli-trilogia.

Toisaalta tämä on kirkas osoitus muoti-ilmiöiden voimasta ja tärkeydestä. Suosio lisää suosiota. Sana hyvästä kirjasta leviää salamannopeasti. Nuorten on ensiarvoisen tärkeää olla tietoisia muoti-ilmiöistä, ja siitä mistä ystäväpiiri keskustelee. Olet osa ryhmää, kun olet lukenut saman kirjan kuin muutkin. Tämä ryhmäytyminen on varmasti yksi selittävä tekijä. 

Toinen, arkisempi ja vähemmän juhlavampi selitys taitaa olla se, että nuorille myös julkaistaan enenevässä määrin hyvää ja kiinnostavaa kirjallisuutta. Tai sitten kyse on vain siitä, että vastoin kaikkia ennakko-oletuksia ainakin osa nuorista tykkää lukea – kirjaa – valtavasti – ihan oikeasti.

Jälkimmäisiä olen kutsunut Harry Potterin lapsiksi. He ovat niitä, jotka ovat oppineet lukemaan, kaipaamaan ja sitoutumaan pitkäjänteiseen lukemiseen. Uskoisin, että juuri tämä, potterinsa lukenut sukupolvi ahmii nyt nuorten aikuisten kirjallisuutta. Mutta voisivatko he edustaa jopa jonkinmoista lukemisen uutta vallankumousta? Kenties? Ainakin he ovat niitä, jotka yhä edelleen nauttivat lukemisesta ja ahmivat kaunokirjallisuutta surullisista tilastoista ja synkistä tulevaisuuskuvista huolimatta. Kunhan vain turvaamme ja annamme heille siihen mahdollisuuden. Toisin sanoen, tarjoamme nuorelle monipuolisen ja innostavan vaihtoehdon uppoutua tarinaan.  

Alla on lueteltu Stoorin vuoden 2013 lainatuimpien TOP 12: 

Shepard, Sara: Kaivattu (Valehtelevat viettelijät, osa 1) (169 lainaa)

Shepard, Sara: Virheetön (Valehtelevat viettelijät, osa 2) (169 lainaa)

Collins Suzanne: Nälkäpeli. Osa 3: Matkijanärhi (153 lainaa)

Riordan Rick: Eksynyt sankari (122 lainaa)

Kinney, Jeff: Neropatin päiväkirja. Osa 3: viimeinen oljenkorsi (121)

Riordan, Rick: Jumalten sota (121)

Collins, Suzanne. Nälkäpeli. Osa 2: Vihan liekit (120)

Fizpatrick, Becca: Riitasointu (120)

Kinney, Jeff: Neropatin päiväkirja. Osa 1 (117)

Shepard, Sara. Täydellinen (Valehtelevat viettelijät, osa 3) (117)

Riordan, Rick: Labyrinttitaistelu (117)

Smith, Jennifer E.: Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea (111)

 

Stoorin lukupiiri kokoontuu syksyllä

Kaikille 13 vuotta täyttäneille kirjojen ystäville tarkoitettu Stoorin lukupiiri kokoontuu syksyllä seuraavasti:

to 23.9 klo 17
to 21.10 klo 17
to 25.11 klo 17
to 16.12 klo 17

Paikkana pääkirjaston Stoori, Linnankatu 2.
Lukupiirin vetäjinä toimivat Saara-Maija Kallio ja Matias Säily.

Astu sivupiiriin, rohkeasti!

Varoitus: Kesäloma uhkaa!

Mitä voisit tehdä tämän kaameuden koittaessa? Stoori tarjoaa yhden lääkkeen. Ole valmis, sillä jos sinua kiinnostaa edes hiukan kirjat ja lukeminen, tästä se lähtee...

Kaipaatko lukemista sateisiin kesäiltoihin, rantsulle tai vaikkapa mökille? Oletko jo lukenut kaikki huippumegajymysuperhyvät kirjat, ja haluaisit tietää mitä muita vastaavia lähes tai jopa parempia kirjoja on? Entä kaipaatko jotakuta, jonka kanssa voisit keskustella syvällisesti rakastamistasi kirjoista ja jakaa lukunautintojasi?

Jos vastasit yhteenkään kysymykseen kyllä, nuortenkirjallisuuden verkkopalvelu Sivupiiri on juuri sinua varten. Sivupiiristä saat ikätovereidesi suosittelemia kirjavinkkejä ja voit kirjoittaa niitä myös itse! Maailma on avoin!

Ota ratkaiseva askel kohti sivupiiriä, löydä kokonaisia upouusia maailmoja ja ennen kaikkea samanhenkisiä ystäviä!

Astu tästä: Sivupiiri

Samalla Sivupiiri muuttaa enemmän ja vähemmän pysyvästi armaan blogimme oikeaan palstaan. Kuvaa klikkaamalla pääset eteenpäin. Ja eikun menox...

ps. Stoorin toinen ratkaisu kesäloman vietto-ongelmiin saattaa olla lähempänä kuin uskommekaan...

"Lukeminen rentouttaa"

Lukeminen on kiehtonut 17-vuotiasta turkulaista Laura Ketolaa pienestä pitäen.
– Hyvä kirja vie mukanaan. Lukeminen rentouttaa. En näe, enkä kuule silloin mitään, Laura Ketola pohdiskelee.
Tänä syksynä Turun Flikka – tittelistä kisaava Laura kertoo lukevansa kirjallisuutta laidasta laitaan, mutta yksi kirjailija on ylitse muiden:
– Paulo Coelho on numero ykkönen. Hän kirjoittaa kauniisti, lukutoukka kehaisee yhtä Brasilian menestyneimpää kirjailijaa.
Kotimaisia kirjoja ei Ketola juuri lue ihailemaansa Eino Leinoa lukuun ottamatta.
– Väinö Linnan Tuntematon sotilas on klassikkokirja.
Lukemista kirjoistaan Ketola pitää kirjaa ja analysoi niitä.
– Pyrin käymään kaikki sanamuodot ja tekstin rakenteet läpi, enkä vain kahlaa kirjaa läpi. Vaikka tarina olisi hyvä, kirjoitusasu voi olla huono.
Ensi kevään Juhana herttuan lukion abiturientteihin lukeutuva Ketola on huolissaan lukemisharrastuksen suosion hiipumisesta nuorten keskuudessa.
– Kun ei lue, jää paljosta paitsi.
Ketola on myös itse kirjoittanut, mutta lukion myötä se on vähentänyt.
– Olen kirjoittanut asiatekstejä, proosaa ja runoja.
Mikäli Laura Ketolaa ei valita Turun Flikaksi, se ei tarkoita nuorelle tytölle maailmanloppua.
– Tottakai valinta olisi hieno asia, mutta en aio lähteä kampanjoimaan kaduille. Vuosi tulisi olemaan kokemuksena upea ja opettava erilaisine esiintymistilaisuuksineen ja ihmisten kanssa toimisineen.
Turun kesässä on parasta Aurajoen ranta.
– Rantaan voi mennä niin lukemaan kirjaa kuin syömään jäätelöä ja viettämään aikaa koiran kanssa.
Omaa suosikkiaan Turun Flikka ja Poika – kilpailussa voi äänestää 31. elokuuta saakka joko netissä osoitteessa www.turunflikkajapoika.net tai äänestyspisteissä, joita löytyy mm. Kamera-Aitassa, pääkirjaston Uutistorilla, Itäharjun Prismassa, Tampereentien Prismassa, kauppakeskus Skanssissa, Hemtex Hansassa, Hemtex Länsikeskuksessa, Vimman nuorten tiedotus- ja neuvontapiste NuortenTurussa sekä Turkuseuran Förituvassa. Lisäksi voi lähettää postikortin tai muun lipukkeen osoitteeseen Turkuseura, Sairashuoneenkatu 1, 20100 Turku.

Turun lukupuistot, osa 1: Puolalanpuisto

Tuleva residenssini

Stoorin blogi esittelee ylpeänä uuden juttusarjan. *rumpujen pärinää* Turun lukupuistot-sarjassa esitellään kauniin kaupunkimme Turun puistoja. Kuten sarjan nimikin kertoo, erityisesti keskitytään siihen, millaiset puitteet ja olosuhteet eri puistot tarjoavat lukevalle kävijälleen. Sarjan saa kunnian aloittaa Puolalanpuisto, joka on etenkin allekirjoittaneen sydäntä erityisen lähellä, sillä asun melkein kyseisen puiston vieressä. Puolalanpuisto on oivan sijaintinsa takia Turun puistoista se, missä vietän eniten aikaa.

Usein törmää siihen seikkaan, että ihmiset eivät tiedosta Puolalanpuiston olemassaoloa. Eräskin useamman vuoden Turussa asunut ystäväni ei edes tiennyt koko puiston olemassaolosta. Se on varsin kummallista, sillä puisto sijaitsee kuitenkin melko keskeisellä paikalla. Keskeisestä sijainnista huolimatta puistossa vallitsee useimmiten rauhallinen tunnelma, eivätkä kaupungin mölyt kuulu sinne liian häiritsevästi.

Mutta varsinaiseen asiaan. Testipäivä valkenee aurinkoisena ja lämpöisänä. Pakkaan laukkuuni puistolukemiseksi Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuvan, ja suuntaan kevein askelin rakkaaseen puistooni. Perillä huomaan kesäisen sään houkutelleen paikalle muitakin ihmisiä. Mölyävä poikaporukka huudattaa musiikkia erään puun alla. Puiston nurmikko on turhankin taajaan kansoitettu, joten istahdan puistonpenkille lukemaan. Penkin pinta on kulunut ja maali halkeillut. Tällaiselle kaunosielulle kuin minä halkeileva maali on toki romanttista, mutta vain mummonmökin seinässä. En voi myöskään olla miettimättä, irtoaako penkistä tikkuja. Penkit on sijoitettu lasten leikkipuistoa vastapäätä. Kätevää lastaan valvovalle, harmillista rauhallista lukutuokiota toivovalle. Miksei puistossa ole missään muualla penkkejä? Onko koko puistonpenkkikonsepti jo toivottoman vanhanaikainen ja hiipumaan päin?

Syvennyn kirjaan. Herra Dorian Gray hehkuttaa juuri kuolematonta rakkautaan neiti Sibyl Vanea kohtaan, kun lukunautinto häiriintyy kahden tytön tullessa puistonpenkkini eteen. Toinen puhuu puhelimeen tarpeettoman kovalla äänellä: "Missä te ootte? Me ei nähä teitä missään. Kattokaa tänne alas, mä heilutan niin te näette meidät." Seuraa huitomista ja huutelua. Huokaan raskaasti. Lopulta tytöt häipyvät ja pääsen jatkamaan lukemista. Kaksi miestä heittelee lähistöllä frisbeetä. Toinen kiroaa auringon alimpaan helvettiin, koska aurinko sattui häikäisemään herran silmiä juuri ratkaisevalla hetkellä. Suomalainen löytää tosiaankin aina valittamisen aihetta. Päätän vaihtaa paikkaa.

Siirryn numikolle istumaan ja onnistun jopa löytämään paikan, missä ei ole muita ihmisiä liian lähellä. Iloitsen vilpittömästi pikku onnenhetkestäni, joka ei tosin kestä kauan, sillä tuossa tuokiossa parin metrin päähän istahtaa pariskunta kera koiransa. Ja kyllä, pariskunta vaikuttaa vahvasti vastarakastuneilta. Korvistani alkaa nopeasti valua siirappia, mutta jatkan kaikesta huolimatta sitkeästi lukemista. Tunnin sinnittelyn jälkeen luovutan ja lähden tallustelemaan kotia kohti.

Pitäisi kai olla iloinen siitä, että suuret joukot ovat nyt löytäneet Puolalanpuiston. Toisaalta olen ärtynyt. Mitä ne kaikki ihmiset tekevät minun puistossani?!

Muutamia huomioita:

- Muut puistolukijat loistivat poissaolollaan.

- Löysin puiston laidalta talon, jossa aion asua sitten, kun olen ökyrikas (ehkä ensi elämässä).

- Ihmiset osaavat käyttää roskista.

- Puiston puihin ei pysty kiipeämään, koska alaoksat on karsittu pois. Minne tästä voi valittaa?

- Harva tulee puistoon yksinään, paitsi minä. Ja minäkin sain osakseni oudoksuvia katseita.

- Laissa pitäisi olla tarkat säädökset siitä, mitä musiikkia puistoissa saa kuunnella.

- Kärrynpyörän tekemisestä saa myös osakseen oudoksuvia katseita.

Suksin ja Pirandello vetoavat Jarkko Martikaiseen

YUP-yhtyeen nokkamiehenä tutuksi tullut Jarkko Martikainen on kerännyt kiitosta kauniin oivaltavista laulujen sanoituksista, mutta rocklyyrikka ei ole hänen ainoa lajinsa. Martikainen, 38, debytoi vuonna 2005 lyhytproosalla ”Pitkät piikit ja muita kertomuksia”. Vuoden 2008 lopulla ilmestyi runoteos ”Yhdeksän teesiä”.


– Kirjoittamisessa minua kiehtovat haasteet. Se merkitsee minulle itseilmaisua ja terveen lapsenmielen ruokkimista, Jarkko Martikainen kertoo Stoorille.
Martikainen pitää itseään enemmän laulajana kuin kirjailijana.
– Pitkäsoittolevyjä on kertynyt parisenkymmentä, kuten soittotyövuosiakin. Kirjoja on julkaistuna vasta kaksi, Martikainen summaa.

Viime ajat Martikainen on keskittynyt sooloprojekteihin. Hän on valmistellut kolmatta soololevyään ja avasi hiljattain kotikaupunkinsa Riihimäen kirjastossa ”Toivo”-näyttelyn. Pääosin kollaaseista koostuvista töistä koostuvaan näyttelyyn voi tutustua heinäkuun ajan.


YUP pitää pituudeltaan ”määrittelemätöntä” taukoa.
– Paluuta ei ole tiedossa tällä haavaa, meillä jokaisella jäsenellä on muita rautoja tulessa. Mitään syytä kiireisen yhtyetoiminnan aloittamiseen uudelleen ei ole ainakaan vielä syttynyt, Martikainen paljastaa.

Lukeminen on Jarkko Martikaiselle elämäntapainen harrastus. Martikainen kertoo lukevansa monenlaista kirjallisuutta, mutta kaikkein kliinisimpiin tietokirjoihin hän ei koske.
– Suosikkejani ovat Vasili Suksin ja Luigi Pirandello. Niiden lukemista voin suositella mihin vuodenaikaan tahansa. Molemmat ovat novellisteja, joten lukemisen voi jaksottaa lyhyempiinkin eriin ja molemmat ovat mestarillisia sisältönsä suhteen.


Jarkko Martikaisen TOP-3 – kirjat


Vasili Suksin: Nuoren Vaganovin kärsimykset
– Hienoja aihevalintoja ja sielunkuvauksia. Ymmärtävää ja oivalluksia tarjoavaa lyhyiden tarinoiden ykkösluokkaa.

Leo Tolstoi: Novellit
– Kaikki ylle kirjatut perustelut pätevät myös tähän tajunnan avartajaan.

Istvan Örkeny: Minuuttinovelleja
– Kuten kaksi edellistä, mutta viertynein ja persoonallisin näkökulmin. Kuten kirjan nimikin kertoo, hyvin ytimekkäästi ilmaistuna.



Jarkko Martikainen saapuu Turkuun ensi tiistaina 14.7. Hän esiintyy klo 22 alkaen Brinkkalan sisäpihassa Vanhalla Suurtorilla järjestettävässä Urbaani Kesäloma – tapahtumassa. Lisätietoa tapahtumasta on saatavilla osoitteessa http://www.kirjakahvila.org/urbaanikesaloma2009/

Stoorin lukupiiri

Tänään se sitten vihdoin koitti: nimittäin Stoorin lukupiirin ensimmäinen kokoontuminen. Paikalle saapui allekirjoittaneen lisäksi kaksi muuta henkilöä. Osanottajien vähyydestä huolimatta keskustelua riitti, ja lisää jäseniä lienee paikalla seuraavassa tapaamisessa, sillä osa oli estynyt tänään saapumasta paikalle. Vielä siis ehtii mainiosti mukaan, jos ei tänään paikalle päässyt. Seuraava lukupiiritapaaminen on torstaina 26.3 ja kellonaikahan on jälleen se sama eli klo 17-19. Osanottajien vähyyden vuoksi emme vielä valinneet uutta kirjaa luettavaksi ensi kerraksi, vaan päätimme, että ensi kerralla jatketaan vielä keskustelua aiheesta lapsuuden merkittävin lukukokemus.

Lukupiirimme käytössä on kahvila Siriuksen yläkerrassa sijaitseva Ideahuone, joka onkin aivan ihanteellinen lukupiiritapaamisia ajatellen. Etenkin Ideahuoneen vekkulit lukulamput herättivät tänään niin allekirjoittaneessa kuin muissakin piiriläisissä suurta huvittuneisuutta.

Lisää turinointia lukupiiristä ja kirjoista löytyy myös osoitteesta www.bibliofiilintunnustukset.blogspot.com.

Lukufiiliksiä metsästämässä

Stoorin kevät se vain täydentyy!

Oletko koskaan ajatellut, millaista olisi keskustella ja jakaa omat lukukokemuksesi toisten kanssa. Kivaa, antoisaa ja rikasta!

Tämä kaikki on nyt enemmän kuin mahdollista, kun Stoorissa aloittaa torstaina oma lukupiiri!

Tervetuloa kaikki innokkaat lukijat joukolla mukaan. Ja vaikket niin intohimoinen lukija olisikaan, tule silti sinäkin! Mielipiteesi ja tuntemuksesi ovat aivan yhtä tärkeitä.

Ohessa on lukupiirin mainos (klikkaa kuvaa, niin saat mainoksen isommaksi).

Ennakkoilmoittautumiset:
p. 044-907 2936 (Stoori) tai s-postilla: saagastoori.kaupunginkirjasto@turku.fi


Stoorissa tavataan - taas!