Musamaailman mietteitä – kuukauden artisti

Toukokuun artistina esittäytyy rap -artisti, DJ, tekstinkirjoittaja ja vapaa musiikkitoimittaja Chyde.

1. Esittele itsesi ja kerro lyhyesti muusikon urastasi.

Chyde(nius) nimellä mut kaiketi parhaiten tunnetaan, sen alla olen tehnyt räppiä viimeiset 16 vuotta. Ritarikunta -yhtyeessä vuodet 2000-2010, sen kanssa tehtiin yhdessä Lempi Joen, Oddjobin ja Jessen kanssa viisi levyä ja läjä muuta toimitusta. 1980-90 –lukujen taitteessa typerystelin pari vuotta Nikke T:nä poplistoilla. Juuri nyt on työn alla laskentatavasta riippuen joko toinen tai kolmas Chyde –soololevy. Pop-tekstejä olen kirjoitellut muille artisteille takavuosina muutenkin kuin rap-muotoisina. Muusikkohan mä en ole, tekstinkirjoittaja, rap-artisti, DJ ja vapaa musiikkitoimittaja kylläkin. Lisäksi järkkäilen alan tapahtumia, joista merkittävimpänä Turku Soundcheck –festivaali ja muut ko. nimikkeen alla järjestettävät keikat. Radion puolella vedän nyt seitsemättä vuotta YleX:n hiphop–ohjelma Mestarisoundia.

2. Käytätkö säännöllisesti Turun tai muiden kaupunkien kirjastopalveluja?

Viime vuosina valitettavan harvoin. Lukeminen on ikuinen huonon omantunnon aihe, aina on läjä kirjoja tuijottamassa hyllystä, eikä muka koskaan aikaa lukea niitä. Musiikki taas täyttää töiden puolesta niin paljon päätä, ettei oikein lisää tunnu mahtuvan. Toisaalta mulla on hurja lukutoukka poikana, joten pääkirjaston lastenosastolla on tullut käytyä ahkerasti!

3. Mikä on mieleenpainuvin konsertti jota olet ollut katsomassa?

Täysin mahdoton kysymys. Täytynee vedota kaukaisiin aikoihin, joina ei itseä kiinnostavia keikkoja vielä ollut lähimaisemissa juuri koskaan. Vuonna 1988 reissattiin kovin nuorina poikina Tukholmaan, jossa Solnahallissa vetivät silloin hyvin ajankohtaiset Public Enemy, Run-DMC ja brittimies Derek B. Varsinkin PE on tullut sittemmin nähtyä useita kertoja, muttei niistä mikään tietenkään vedä vertoja tälle. KRS ONE ja Busy Bee samaisessa Tukholmassa joitain vuosia sitten oli myös mieleenpainuva. Samoin Barrington Levy Helsingissä vuonna 2009. Turusta mieleen on jäänyt todella pitkäaikaisten suosikkien, El Da Sensein ja DITC –ryhmän A.G:n keikka, jota olin itse järjestämässä. Mukana oli myös sittemmin edesmennyt Party Arty, rauha hänen muistolleen. Devin The Dude vuoden 2010 Turku Soundcheckissä, Lootpack Tavastialla, Edan Flow-festareilla, Grandmaster Flash, Afrika Bambaataa ja Jungle Brothers sekä DJ Roc Raida samaan aikaan stagella Brightonissa…

4. Mitä mieltä olet Turun ja sen lähialueiden musiikkielämästä?

Vaikka paikkojen puutteesta puhutaan paljon, aiheestakin, niin onhan täällä nyt touhu ihan käsittämättömän vireätä! Elektronisella ja indie-puolella voi helposti ylpeillä, eikä esim hiphop ja reggae –tomituskaan mitenkään heikoissa kantimissa ole. Laadukkaita DJ-vetoisia klubeja on todella paljon.

5. Suosittele kolmea levyä/artistia kirjaston kokoelmista.

Biggest Dancehall Anthems: 1979-82: The Birth Of Dancehall

Nykyisin en juurikaan dancehall-reggaeta seuraa, mutta näiden aikojen tekeleet ovat kultaa. Joskus 1980-luvun puolella lainailtiin musakirjastosta esim. tässäkin mukana olevaa Nicodemusta, ja tietenkin Tero Kasken ja kumppaneiden historiallista Inna Dancehall Style –kirjaa. Näitä lainoja uusittiin ja uusittiin.

Kokoelmalla hieno tyylivaihe esillä: välillä kuolettavan tylsää, täysin vastustamatonta papatusta cool & deadly –tyyleillä, välillä uskomattoman hienoa laulua, kuten vaikkapa Barrington Levyn Shine Eye Gal:issa. Rytmit niin selkärangasta, että selkärangassa tuntuu.

Varaa Vaski -verkkokirjastosta

Juhani: Uus tarina

Juhani on yksi suomalaisen hiphopin tärkeimmistä tekijöistä kautta aikojen, valitettavan usein sitä vain ei huomioida. Levynkeräilijä, fillarifriikki ja kaikin puolinen oman tiensä kulkija on mainittu monesti myös Fintelligensin alkuperäisenä jäsenenä, siis aikoin ennen Voittamaton –singleä jne… Juhanin uudemmat tuotokset, varsinkin instrumentaalilevy Häkälöylyt, ovat saaneet ansaitsemaansa huomiota, mutta esim. tämä vuoden 2002 hienous on monelta vielä varmasti kuulematta. Itse tekeminen ja omaperäisyys ovat hiphopin pyhiä sakramentteja, jotka Juhani on aina täyttänyt täysin.

Varaa Vaski -verkkokirjastosta

Ratsia: 1979-1981

Olin jo aikoja ihmetellyt milloin punk oikein kolahtaa itseeni, kunnes muutama vuosi sitten se vain jotenkin tapahtui. Totta kai olen Sex Pistolsini joskus opiskellut, ja The Clash on varmaan edelleenkin mun mielestä maailman paras yhtye, mutta tämä suomiosasto jotenkin on odotuttanut. En siitä vieläkään mitään ymmärrä, uudesta sen paremmin kuin vanhastakaan laajemmin, mutta Ratsian tuotanto on ollu pakko hankkia kokonaan, jopa ne uusromantiikka-hörhöilyt. Tässä liveversiona oleva Tämä hetki ja tulevaisuus on itselle todella tärkeä biisi monestakin syystä.

Varaa Vaski -verkkokirjastosta

Varaa Vaski -verkkokirjastosta

Toim. Petri Kipinä

(ps. teksti löytyy myös MUSASTO-blogista)

Kiroileva siili kääntyy ruotsiksi

- Tästä tuli hieman kummallinen piirros. Siilillä on hämmentävä ilme, mikä viestii ärsytystä tai pakokauhua, kuvaa sarjakuvahahmo Kiroilevan siilin luojana tunnetuksi tullut Milla Paloniemi Stoorin blogille noin vartissa taiteilemaansa syksyaiheista kuvapiirrosta.
Paloniemen piirtäminen on luonnollista, sujuvaa ja kansantajuista.
– Mitä rennompi olo on piirtäessä, sitä parempi jälki syntyy.

Kiroileva siili on nostanut Pohjanmaan Jalasjärveltä kotoisin olevan nykyisen, 27-vuotiaan helsinkiläisen koko Suomen kansan tietoisuuteen. Alunperin ajankuluksi Evtek Muotoiluinstuutin taidehistorian luennolla Vantaan Tikkurilassa syksyllä 2003 lehtiön kulmaan syntynyt terhakkaasti manaava siili on kasvanut ilmiöksi. Ensin internetissä ja omakustanteissa seikkaillut Kiroileva siili julkaistiin turkulaisen Sammakon kustantamana helmikuussa 2007, ja se ponkaisi suoraan kirjamyyntitilaston piikkipaikalle. Vuonna 2008 sarjakuvalle myönnettiin historian ensimmäinen Sarjakuva-Finlandia – palkinto.
– Siilin suosion salaisuus on siilissä eläimenä. Ihmiset mieltävät siilit yleensä söpöinä ja sympaattisina eläiminä. Siileillä on kaksi puolta, ne ovat pehmeitä ja niillä on piikit. Kun niille antaa karun kielenkäytön ja olemattoman pienen pinnan, lopputuloksesta tulee lähinnä huvittava.
Syyskuussa pidettävillä Göteborgin kirjamessuilla Kiroileva siili julkaistaan ruotsiksi.
– Ruotsin kieli sopii siilille hyvin.
Paloniemi on pitänyt piirtämisestä pienestä pitäen. Omaksi esikuvakseen hän nimeää Hevoshullu-lehden sarjakuvapiirtäjän, ruotsalaisen Lena Furbergin. Lisäksi vaikutteita on tullut Disneyn animaatioelokuvien, Bambin ja Leijonakuninkaan, kautta.
– Luonnosteleminen ja ideoiminen on mukavinta, viimeistely on tylsää hiomista.
Nuoria piirtäjiä Paloniemi kehottaa unohtamaan kritiikin.
– Kannattaa piirtää paljon ja kaikenlaista. On hyvä tarkkailla ympäristöä, luontoa, ihmisiä, sieltä ne ideat tulevat.

Kiroilevan siilin kotisivut ovat tutustumisen arvoiset, klikkaa sivuille tästä. Siilin ystävät voivat kirjautua järjestelmään ja pääsevät näin lukemaan Siili-sarjakuvia. Verkkokaupan lisäksi kotisivuilla on paljon ilmaista tarjottavaa, esimerkiksi taustakuvia koneelle, avatarkuvia ja kalenterikuvia. Sivuilla myös uusimmat kuulumiset Siilistä, päivitys on tiheää.

Hamzan Kanaan jättää taiteensa tulkinnan katsojalle

- Viime aikoina taiteen maut, sielu, suunnat, värit, tekniikat ja säännöt ovat muuttuneet hajanaisiksi ja köyhiksi sekä tulleet menetetyiksi ja puuttuviksi. Pyrkimyksenä on töilläni, väreillä ja sanoilla korjata, yhdistää ja luoda menneisyyden ja nykyajan taiteen kohtia uudestaan, libanonilaissyntyinen Hamza Kanaan taustoitti Stoorissa heinäkuun ajan esillä olevansa näyttelyn ideaa.


Näyttely koostuu niin maalauksista, käsitöistä kuin runoista. Kanaan, 25, ei itse halua lähteä ruotimaan töidensä ideaa, vaan jättää tulkinnan suosiolla katsojalle.


– Taiteella on säännöt, vaikka se on vapaata. Taide on rajallinen, vaikka se on rajatonta. Jotkut heittävät joitakin värejä paperille tai kankaalle allekirjoittaen ja kutsuen omia töitä maalauksiksi tai taiteeksi, Kanaan filosofoi.





Taide on kiehtonut vuonna 2002 Turkuun muuttanutta Kanaania pienestä pitäen.
– Aloitin heti, kun sain kynän käteeni pienenä ennen esikoulua. Ensimmäiseen näyttelyyn osallistuin 9-vuotiaana, Hamzan Kanaan kertoi.



Hamza Kanaanin työt ovat näytillä Stoorissa 6.-31.7. kirjaston aukioloaikoina ma-pe 10-20, la 10-16 ja su 12-18. Tervetuloa kirjaamaan terveiset vieraskirjaan.