Syksyinen tarmonpuuska

Sain viikonloppuna kohtauksen. Ahdistuin kaikesta siitä tavaramäärästä, mitä asuntoni oli tupaten täynnä. Mielipuolisen vimman vallassa tyhjentelin kaappeja ja laatikoita, ja heitin armoa tuntematta turhaa tavaraa pois. Vaatekaappini oli kätkenyt uumeniinsa lukuisia turhia riepuja, joista olikin jo korkea aika luopua. Myös muutama kenkäpari sai lähtöpassit. Vaatteet ja kengät aion kiikuttaa UFF:in keräykseen, ja muun itselleni turhan tavaran yritän uudelleensijoittaa lahjoituksina kavereille mahdollisuuksien mukaan. Roskiin heittäminen on viimeinen vaihtoehto.

Mitä kaappien kätköistä sitten löytyi? Kaksi ylimääräistä palovaroitinta, pyörän soittokello, laatikollinen videokasetteja, rikkinäinen mp3-soitin, kulahtanut siivousmoppi, risa matkalaukku... Kolmen vuoden aikana asuntooni on ehtinyt kertyä tarpeellisen lisäksi paljon tarpeetonta. Kirjahyllyä en edes yrittänyt siistiä, sillä en vain yksinkertaisesti kykene luopumaan kirjoista. Työllä ja tuskalla löysin yhden pokkarin, jonka ajattelin luovuttaa bookcrossaukseen. Riemastuttavimman löydön tein kolutessani videolaatikkoani. Löysin kultaisella 90-luvulla nauhoittamiani ankkapiirrettyjä. Muistaako kukaan Nokkapokkaa? Aivan mahtava piirretty on nimittäin se. Otin videot talteen ja katselin sitten illemmalla muutaman jakson Nokkapokkaa. Nauruni raikui varmaan naapurienkin korviin asti.

Kaappien ja laatikoiden koluamisen lisäksi siivousvimmani sai minut kuuraamaan kämppäni keittiön ja kylpyhuoneen lattiasta kattoon. Lieneekö sitten lähestyvä syksy herättänyt minussa moisen tarmonpuuskan, mutta onneksi tätä hullutusta tuskin kestää kauan. Saapa nähdä, miten nopeasti puhtauttaan kiiltelevä asuntoni reuskahtaa jälleen epäsiisteyden tyyssijaksi. Kaappien ja laatikostojen läpikäymistä suosittelen lämpimästi kaikille. On terapeuttista käydä läpi omia rojujaan, ja viettää niiden ääressä muistelutuokiota. Lisäksi stressi vähenee, kun tietää kaapeissa olevan enemmän tilaa. Vaikka roinat eivät olisikaan koko ajan näkyvissä, on silti stressaavaa, kun tietää kaappien olevan täynnä turhaa tavaraa. Mikäpä siis sen mukavampi aloitus syksylle, kuin puhdas koti. Mars kaappeja siivoamaan joka iikka!

Sirkus saapunut kaupunkiin

Klovneja, hevosia, merileijonia, akrobaatteja ja trapetsityttöjä. Näihin kaikkiin voi törmätä loppuviikon aikana Turun Kupittaalle pysähtyneessä Sirkus Finlandiassa – Suomen Kansallissirkuksessa.
Maailmantähtien ryydittämästä noin kaksituntisesta näytöksestä ei toimintaa, eikä vauhtia puutu. Heti alkuun koetaan sykähdyttäviä hetkiä Darjan ja Pavelin rullaluistellessa pientä ympyrää ympäri. Perään jännitystä tarjoavat kerrostalon kokoisen, 37 metrin halkaisijan omaavan ja 12 metrin korkeuteen kohoavan sirkusteltan kupolin tuntumassa taiteilevat mongolialaiset hurjapäät Timolin Sistersit.
Notkeutta, voimaa ja taitoa vaati myös Keski-Mongolian viiden tytön ryhmän Flying Flowersin kurvailu areenalla yksipyöräisillä polkupyörillään. Samalla kun he pitävät tasapainoa yllä, he heittelevät pieniä metallikuppeja jaloillaan omaan tai toistensa päähän.
Miten joku voi saada olkapäänsä kiertymään 360 astetta?
Tämä salaisuus paljastuu azerbaidzhanilaisen kumiukko Araz Hamsayevin toimesta. Ps. Älä kokeile kotona.

Sirkus ei olisi mitään ilman klovneja, eikä temppuilevia eläimiä. Klovnit Karlo ja Billy käyvät toistuvasti areenalla naurattamassa niin lapsia kuin aikuisia poimien yleisön joukosta katsojia mukaan. Hevoset, ponit, merileijonat, kissat ja pieni koira tekevät hienoja temppuja.
Sirkus Finlandia kiertää Suomea lokakuun loppuun asti. Kiertueeseen kuuluu 125 paikkakuntaa ja 250 esitystä. Ryhmän vahvuus on kaikkiaan 70 henkeä.


Suomalaisia joukossa on kaksi, he muodostavat yhden ohjelmanumeron. Turun Taideakatemian sirkuslinjalla vuosina 2002–2006 opiskellut Antti Suniala jonglöörää palavilla kepeillä ja harmonikkataiteilija Anne-Mari Kanniainen säestää taustalla argentiinalaisella tangollaan. Näytös myös päättyy Kanniaisen Säkkijärven polkkaan, jota kansainväliset taiteilijat tanssivat omaperäisellä tyylillään.
– Kiertue on aamuherätyksineen ja matkustamisineen rankka, mutta ei auta valittaa. Yksikään päivä ei ole samanlainen, Anne-Mari Kanniainen kertoi Stoorille.
Vaikka tulikapuloita lentelee edessä, ei 26-vuotias soittotaituri tunnusta pelkäävänsä.
– Luotan Anttiin. Hän pyörittelee kapuloita taitavasti.

Sirkus Finlandia esiintyy Kupittaan pesäpallokentällä sunnuntaihin saakka. Näytökset torstaina ja perjantaina klo 19. Lauantaina ja sunnuntaina kaksi näytöstä päivässä, klo 13 ja klo 17.

"Toimintaa perheen parhaaksi"

Syksy on harrastusten aikaa.

Turun Vesaiset ry saapuu huomenna torstaina Stooriin klo 15-19 kertomaan erilaisista vapaa-aika- ja harrastustoiminnoistaan. Perheiden ja lasten parissa operoivan valtakunnallisen järjestön toiminta painottuu paikallisten tarpeiden mukaan ja tapahtuu monella tasolla.

Vesaiset ottaa kantaa perhepoliittisiin kysymyksiin ja on arvoiltaan keskustalainen. Toiminta on kuitenkin epäpoliittista ja kaikki perheet ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Vesaiset toimivat lisäksi yhteistyössä muiden varhaisnuorisojärjestöjen kanssa.

Listätietoja Vesaisten Keskusliiton nettisivuilta.

Kirjojen vapautusliike

Ensimmäinen löytämäni kirja

Sattuipa tässä päivänä eräänä sellaista, että retkilläni itäisissä provinsseissa löysin ypöyksinäisen ja hyljätyn kirjan. Kirja oli jätetty nojaamaan vasten Valamon luostarin kirkon seinää. Ensimmäinen ajatukseni oli, että kylläpä on taas joku hulttio ollut huolimaton ja unohtanut omaisuuttaan. Kirjan lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että kirjaa ei ollutkaan unohdettu. Kirjan takana oli tarra, jossa luki: I am a free book. I am not lost and I haven't been forgotten. Go to www.bookcrossing.com and explain how you found me. Then read me and release me. Olinkin joutunut kirjojen vapautusliikkeen iskun kohteeksi.

Bookcrossingin perusajatuksena on kirjojen antaminen toisten, myös täysin tuntemattomien ihmisten, luettavaksi. Helpointa vapauttaa kirja on jättää se julkiselle paikalle (esimerkiksi joukkoliikennevälineeseen tai kahvilaan) kenen tahansa kiinnostuneen poimittavaksi. Kirjoja siirtyy myös bookcrossaajien kesken suoraan kädestä käteen. Bookcrossaajat kutsuvat tätä kontrolloiduksi vapauttamiseksi. Kirjan voi rekisteröidä BookCrossing -sivustolla, jolloin kirja saa oman tunnuskoodin, jonka avulla kirjan kulkua voi sitten myöhemmin seurata.


Uteliaana luonteenlaatuna menin tutkimaan BookCrossing -sivustoa. Löytämäni kirjan takana olevassa tarrassa oli kirjan bookcrossing ID, jonka syötin sivustolle. Sain tietää, että kirjan oli vapauttanut irlantilainen bookcrossaaja. Rekisteröidyin käyttäjäksi sivustolle, ja kirjoitin lyhyen viestin, jossa kerroin mistä olin kirjan löytänyt, ja missä sen aikoisin itse vapauttaa. Jatkoin sivujen tutkiskelua ja tajusin löytäneeni kokonaan uuden maailman. BookCrossing -sivustolla on yli 800 000 jäsentä ja lähes kuusi miljoonaa rekisteröityä kirjaa. Bookcrossaajien jäsenmäärä kasvaa noin 300 jäsenellä päivässä, ja suomalaisia jäseniä sivustolla on yli 5000. Suomalaisille jäsenille on olemassa myös oma suomenkielinen fooruminsa.

Oma bookcrossaukseni on vasta lapsenkengissään, mutta ounastelen tämän uuden harrastuksen tuovan entistä enemmän sisältöä elämääni. Onhan ajatus bookcrossauksen taustalla varsin hieno. Useimmat kirjat tulee luettua vain kerran, jonka jälkeen ne päätyvät hyllyyn pölyttymään tai pahimmillaan jopa jätteenkeräykseen. Miksi ei siis tällaista kirjaa vapauttaisi toisten lukijoiden iloksi? Voi myös vapauttaa kirjan, jota on aina inhonnut. Ehkä joku toinen lukija ihastuukin kyseiseen kirjaan ikihyviksi. Ja niin edelleen.


Jo entisestään kirjaisa elämäni alkaa siis muuttua yhä kirjavammaksi. Olin jo jonkin aikaa haikaillut uuden harrastuksen perään ja niinhän siinä sitten kävi, että sellainen tuupattiin aivan naamani eteen. Uteliaat varmaan haluavat tietää, missä vapautin ensimmäisen kirjani. Kannattaa käydä kuikuilemassa Café Siriuksen pöytiä Turun pääkirjastossa...

Linkkejä:

bookcrossing.com

Suomenkielistä tietoa ja toimintaa

Suomenkielinen keskustelufoorumi

Kiroileva siili kääntyy ruotsiksi

- Tästä tuli hieman kummallinen piirros. Siilillä on hämmentävä ilme, mikä viestii ärsytystä tai pakokauhua, kuvaa sarjakuvahahmo Kiroilevan siilin luojana tunnetuksi tullut Milla Paloniemi Stoorin blogille noin vartissa taiteilemaansa syksyaiheista kuvapiirrosta.
Paloniemen piirtäminen on luonnollista, sujuvaa ja kansantajuista.
– Mitä rennompi olo on piirtäessä, sitä parempi jälki syntyy.

Kiroileva siili on nostanut Pohjanmaan Jalasjärveltä kotoisin olevan nykyisen, 27-vuotiaan helsinkiläisen koko Suomen kansan tietoisuuteen. Alunperin ajankuluksi Evtek Muotoiluinstuutin taidehistorian luennolla Vantaan Tikkurilassa syksyllä 2003 lehtiön kulmaan syntynyt terhakkaasti manaava siili on kasvanut ilmiöksi. Ensin internetissä ja omakustanteissa seikkaillut Kiroileva siili julkaistiin turkulaisen Sammakon kustantamana helmikuussa 2007, ja se ponkaisi suoraan kirjamyyntitilaston piikkipaikalle. Vuonna 2008 sarjakuvalle myönnettiin historian ensimmäinen Sarjakuva-Finlandia – palkinto.
– Siilin suosion salaisuus on siilissä eläimenä. Ihmiset mieltävät siilit yleensä söpöinä ja sympaattisina eläiminä. Siileillä on kaksi puolta, ne ovat pehmeitä ja niillä on piikit. Kun niille antaa karun kielenkäytön ja olemattoman pienen pinnan, lopputuloksesta tulee lähinnä huvittava.
Syyskuussa pidettävillä Göteborgin kirjamessuilla Kiroileva siili julkaistaan ruotsiksi.
– Ruotsin kieli sopii siilille hyvin.
Paloniemi on pitänyt piirtämisestä pienestä pitäen. Omaksi esikuvakseen hän nimeää Hevoshullu-lehden sarjakuvapiirtäjän, ruotsalaisen Lena Furbergin. Lisäksi vaikutteita on tullut Disneyn animaatioelokuvien, Bambin ja Leijonakuninkaan, kautta.
– Luonnosteleminen ja ideoiminen on mukavinta, viimeistely on tylsää hiomista.
Nuoria piirtäjiä Paloniemi kehottaa unohtamaan kritiikin.
– Kannattaa piirtää paljon ja kaikenlaista. On hyvä tarkkailla ympäristöä, luontoa, ihmisiä, sieltä ne ideat tulevat.

Kiroilevan siilin kotisivut ovat tutustumisen arvoiset, klikkaa sivuille tästä. Siilin ystävät voivat kirjautua järjestelmään ja pääsevät näin lukemaan Siili-sarjakuvia. Verkkokaupan lisäksi kotisivuilla on paljon ilmaista tarjottavaa, esimerkiksi taustakuvia koneelle, avatarkuvia ja kalenterikuvia. Sivuilla myös uusimmat kuulumiset Siilistä, päivitys on tiheää.

Stoorin kirjastokäärme saanut jo yli 50 nimiehdotusta

Stoorin mainio kirjastopython on saanut tähän mennessä jo huikeat 51 nimiehdotusta. Elokuun alussa startannut nimikilpailu on kiinnostanut Stoorin kävijöitä, ja kilpailu jatkuu vielä syyskuun loppuun asti. Nimiehdotuksia on tullut laidasta laitaan. Mukaan on mahtunut niin fantasiavaikutteisia nimiehdotuksia, kuin myös perinteisempää linjaa edustavia nimiä. Kirjava kirjastokäärmeemme on hämillään nimikilpailun suosiosta, mutta haluaa myös lämpimästi kiittää Stoorin kävijöitä lukuisista nimiehdotuksista.

Jos et ole vielä osallistunut nimikilpailuun, käy toki Stoorissa tervehtimässä keltaisella sohvalla röllöttävää käärmeveijariamme, ja tipauta samalla nimiehdotuksesi laatikkoon. Ehdotuksia voi lähettää myös Stoorin sähköpostiin osoitteeseen stoori.kaupunginkirjasto@turku.fi Muista liittää mukaan omat yhteystietosi, sillä parhaan ehdotuksen keksijällehän on luvassa palkinnoksi karkkikäärmeitä.

Pokémonissa älykkyys punnitaan

Pokémon-korttipeli tekee uutta tulemistaan.
Monet muistavat, kuinka pokémon-kortit, tuttavallisemmin taskuhirviöt, vyöryivät suomalaislasten ja -nuorten käsiin kuluvan vuosituhannen alussa. Sittemmin villitys hiipui, kunnes nyt viime vuosina kortit ovat tulleet takaisin Nintendon konsolipelien siivittämä. Pokémon-keräilykortteja on tarjolla R-Kioskeissa ja hyvin varustetuissa lehtimyyntipisteissä kautta maan.

Marika Mäkinen vastaa Turun järjestäytyneen pelaamisen johtamisesta. Ryhmä on kokoontunut kuluvan kesän ajan kerran viikossa lauantaisin klo 12–15 pelaamaan pääkirjaston Stoorin tiloihin.
– Ryhmäämme kuuluu kymmenkunta, pääasiassa 12–15-vuotiasta poikaa. Uudet pelaajat ovat tervetulleita, Mäkinen innostaa.
Mäkinen ajautui pokémonien pariin 10 vuotta sitten.
– Suomessa MTV3-kanavalla pyöri tuolloin pokémon – tv-sarja. Hahmojen, Arcaninen (kuvassa oik. ylh.) ja Ninetalesin (oik. alh.), mytologisuus teki minuun vaiku-tuksen, Mäkinen muistelee.

Pokémonissa voi tyydyttää kilpailuviettiään aina SM- ja MM-tasolla asti.
Virallisissa turnauksissa mitellään taitoja kolmessa sarjassa: alle 10-vuotiaat juniorit, 11-14-vuotiaat seniorit ja yli 15-vuotiaat masterit. Elokuun puolivälissä Kalifornian San Diegossa pidetyissä MM-kisoissa turkulaislippua piti korkealla Patrik Räty, 13.
Pokémonia on verrattu usein shakkiin, mutta peleissä on erojakin.
– Siinä missä shakki on täysin taitopeli, pokémonissa vaaditaan tuuriakin. Paljon riippuu siitä, millaisen korttipakan saa käsiinsä ja kuinka pystyy toteuttamaan pelistrategiaansa, Mäkinen selventää.

Pelin kulku
Pokémon TCG (Trading Card Game) pelin idea on kasata korteista 60 kortin pelipakka, jolla otellaan pääsääntöisesti kahden pelaajan kesken vuoropohjaisesti.
Pelissä taitoa ja harkintaa vaativat sekä pelipakan rakentaminen, että korttien oikealla tavalla pelaaminen. Peli on älypeli siinä missä shakkikin, mutta nappuloiden sijasta käytetään ominaisuuksiltaan vaihtelevia kortteja, jotka pelaajan pitää itse valita pelipakkaansa.
Pelissä käytetään useita pokémon-hahmoista tuttuja kortteja, joista yksi kerrallaan on aktiivisena, muiden (max. 5 kpl) ollessa vaihtopenkillä latautumassa ja mahdollisesti avustamassa oman aktiivisen pokémonin hyökkäystä ja puolustusta.
Yleisin tapa voittaa peli on tyrmätä vastustajan pokémoneja, joista kustakin saa pokémonista riippuen yhden tai kaksi palkintokorttia. Molemmat pelaajat laittavat pelin alkaessa 6 kpl palkintokortteja pelipakkansa päältä kuvapuoli alaspäin pelialueen sivuun.
Peli päättyy yleisesti siihen, että toinen pelaaja tyrmää vastustajan pokémoneja tarpeeksi nostaakseen viimeisen palkintokorttinsa ennen toista pelaajaa.
Peli päättyy myös siihen, että toiselta pelaajalta loppuvat pokémonit kesken, eli vastustaja saa tyrmättyä pokémonit, eikä uutta aktiivia pokémonia ole enää mahdollista asettaa.
Lisätietoa www.pokemon.fi.

Lukupiiri matkasi menneeseen

"Aada lennättää pyöräänsä pitkin soratietä. Sade pesee niskan, selän ja vanhan mekon rimpsut. Tienvarren puut pöyhistelevät lehvästöjään uhkaavan vihreinä. Latvojen yllä liukuu mustelmansininen pilvi. Sateen soitto kaikuu pappilassa."

Mila Teräksen esikoisteos Tyttö tulevaisuudesta on tarina 15-vuotiaasta Aada-tytöstä, joka päätyy menneisyyteen 1800-luvulle vanhan pappilan pianoa soittamalla. Kirjan edetessä ilmenee, että Aadalla on tärkeä tehtävä suoritettavanaan menneisyydessä. Nykyajassa harmaita hiuksia Aadalle aiheuttavat sekä alkoholismin syövereihin vajonnut äiti, että ihastus samanikäiseen Joonakseen, joka myös vierailee menneisyydessä Aadan avulla.

Tyttö tulevaisuudesta herätti vilkasta ja eloisaa keskustelua lukupiirissä, sillä kirja sai niin ihastelijoita kuin vihastelijoitakin. Lukupiiriläiset kiittelivät kirjan kielellisesti rikasta tekstiä, mutta toisaalta oltiin myös sitä mieltä, että sanoilla jonglööraaminen meni välillä reilusti överiksi. Aadan henkilöhahmoa piiriläiset pitivät yleisesti ottaen sympaattisena, joskin kiltteydessään ja säyseydessään jopa epäuskottavana. Joonas sen sijaan osoittautui hahmoksi, joka onnistui monella ylittämään ärsytyskynnyksen. Ärtymystä herätti hahmon yksiulotteisuus ja keinotekoisuus.

Kiintoisaa oli se, että Mila Teräksen mikrohistoriallista kuvailua menneestä pidettiin onnistuneenpana kuin kuvausta nykyajasta. Teräs on selvästi tehnyt huolellista taustatyötä kirjaa kirjoittaessaan. Menneisyyden ihmisten vanhahtava kielenkäyttö tekstissä ei häirinnyt lukukokemusta, vaan herätti pikemminkin vilpitöntä huvittuneisuutta. Kirjan nykyajan kuvaukset vaikuttivat pahvisilta ja tökeröiltä verrattuna menneen kuvauksiin, joissa menneisyys käy lukijan lähelle värikylläisenä, ja tulvillaan tunteita ja tuoksuja. Ihmissuhteiden ongelmallisuus on ikiaikaista, ja sen Aadakin saa havaita siirtyessään ajassa taaksepäin. Menneisyyden ihmiset rakastivat ja vihasivat yhtä väkevästi kuin nykyajankin ihmiset.

Muutamia huomioita:

- Aadan paras ystävä Silja on tyylipuhdas esimerkki teinipissiksestä

- Aada suhtautui yllättävän kylmäkiskoisesti ja laimeasti yliannostuksen ottaneeseen äitiinsä

- Kirjan pystyi lukemaan välipalanomaisesti yhdeltä istumalta

- Suomen historia on koulussa tylsää. Kirjan tarjoama mikrohistoria on paljon mielenkiintoisempaa luettavaa.

- Olisi ollut hauska tietää, mihin kaupunkiin kirjan tapahtumat sijoittuvat

Lukupiiri kokoontuu jälleen syyskuussa torstaina 17. päivä klo 17. Seuraavaksi kerraksi luetaan vapaavalintainen teos Stephen Kingiltä.

Madonnaa ja koulua

Kesä alkaa olla lopuillaan ja syksy saapuu myös nuortenlehtiin.
Koulujen alku näkyy otsikoissa. Teimme vertailun suosittujen nuortenlehtien, Demin ja Suosikin, elokuun numeroihin. Mitä selvisi?


”Uusi tyyli kouluun”, kuuluttaa Demi.
Demin kantta kuvittaa hiljattain Suomessa vierailleen, 51-vuotiaan Madonnan kuva. Ratkaisun voi kyseenalaistaa, kun kyse on nuortenlehdestä - olkoonkin, että kyse on ikinuoresta tyyli-ikonista. Sivuilla on laaja kahden aukeaman haastattelu popin kuningattaresta ja tämän 10 käskyä tähdeksi aikoville.
Madonna näkyy Suosikissakin, mutta lehti on valinnut popin kuningattaren suhteen maltillisemman linjan. Sisäsivun jutussa kerrataan villinä naaraana tunnetun Madonnan tempauksia.
Suosikki on nostanut Demin tavoin koulujen alkamisen kanteen, mutta näkökulma on erilainen. Jos Demi lähestyi aihetta glamourin, meikkaus- ja pukeutumisvinkkien kautta, on Suosikki valinnut aiheekseen ihmisläheisyyden. Lehdessä kerrotaan kolmesta tunnetusta (?) tyypistä, Haloo Helsinki! – yhtyeen kitaristi Jerestä, 18, Helsingin Kaupunginteatterin High School Musicaleissa tanssineen Wilhelm Blomber-gista, 19, ja Huippumalli haussa – finalisti Riina Romsista, 22, jotka ovat jo nuorena oppineet yhdistämään koulun ja työn.
”Selviytymisopas kouluun”, huutaa etusivun otsikko.
Suosikki kuvittaa etusivunsa Johny Deppin kuvalla. Iki-ihana näyttelijä kertoo jutussa uudesta, elokuvateattereissa pyörivästä Public Enemies –elokuvastaan ja roolistaan hurjana pankkiryöstäjänä John Dillingerinä.
Etusivua kuvittaa myös kesällä menehtyneen popin kuningas Michael Jacksonin kuva. Nostalgianälkää tyydytetään arkiston aarteilla, yhdelle sivulle on koottu viihdyttäjästä vanhoissa Suosikeissa olleita juttuja; mysteerejä, draamoja, vauhtia ja vaarallisia käänteitä.
Demi nostaa kanteen promootioyhteistyönsä tuloksena syntyneen jutun, Rexona Girl Music Fan – kilpailun voittaneen, 14-vuotiaan liittolaisen Ronja Läpisen päivästä rockstarana. Ohjelmassa oli mm. limusiinilla ajoa, Bryan Adamsin Heaven-balladin levyttäminen ja Anastacian konsertti Hartwall Areenalla.
Paljastukset ovat osa lehtiä. Demissä voi testata, mikä koirarotu paljastaa luonteestasi. Suosikki puolestaan kertoo, kuinka helposti tv-sarjaan jää koukkuun.
Lehtien julistevalinnat noudattavat samaa kaavaa. Demissä on valinnanvaraa aina Michael Jacksonista Madonnaan, Lady GaGaan tai Skinssin kamuihin. Suosikissa komeilevat Michael Jackson ja Linkin Park.
Lehtien yleisilme on hyvin erilainen. Siinä missä Suosikin ilme on rosoinen ja sivuilla on paljon musiikkijuttuja, Demi lumoaa pirteydellään ja monipuolisuudellaan.
Tuoreimmissa lehdissä on myös yhteistä. Molemmista löytyy juttu tänä kesänä Seinäjoen Provinssirockissa vierailleesta Placepo-yhtyeestä. Demissä artikkeli on juttumuodossa, Suosikissa on listatttu 20 faktaa yhtyeestä.


Demi ja Suosikki, kuten monet muut lehdet, ovat luettavissa Stoorissa.
Tule ja vietä rentouttava lukuhetki pallotuolissa.
Stooriin tulevat lehdet löytyvät täältä.

"Vastarinta on luvallista, jopa suotavaa"

Suosituiksi osoittautuneet torstaiset Turun alueen nuorisojärjestöjen esittelyiltapäivät jatkuvat Stoorin tiloissa myös syksyllä. Turun Vasemmistonuoret saa kunnian avata syyskauden tänä torstaina (20.8.) klo 15–19.


Turun Vasemmistonuoret ry toimii osana Varsinais-Suomen Vasemmistonuoria, tuttavalli-semmin VS-Vanua, joka on yksi Vasemmistonuoret ry:n kahdeksasta piirijärjestöstä. Piirijärjestöön kuuluu Turun lisäksi Raision Vasemmistonuoret, Tenuva (Telakan nuoret vasemmistolaiset) ja Ung vänster i Pargas (Paraisten vasemmistonuoret), joka on Vasemmistonuorten ruotsinkielinen paikallisosasto.

Vasemmistonuoret määrittelee itsensä pontevaksi poliittiseksi punavihreäksi nuoriso- ja kansalaisjärjestöksi, joka laittaa tikkua ristiin tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden puolesta. Toiminta pitää sisällään mm. mielenosoitusten järjestämistä, keskustelutilaisuuksia, kannanottoja, opintopiirejä, jäseniltoja, teemallisia tempauksia ja vaaleissa kampanjointia.

Vasemmistonuorten motto kuuluu ”Vastarinta on luvallista, jopa suotavaa”.

Lisätietoa on saatavilla Vasemmistonuorten kotisivuilta www.vasemmistonuoret.fi. Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten kotisivu löytyy osoitteesta www.vs-vanu.fi.

Stoorin nuorisojärjestöesittelyt jatkuvat aina marraskuulle saakka. Seuraavina vierailulle saapuvat Turun Vesaiset (27.8.), Turun Sosiaalidemokraattiset Nuoret (3.9.), Turun Partiolaiset (10.9.), Turun Nuoret Kotkat (17.9.) ja Turun NMKY (24.9.).

Yhden kirjan menestys ei ole pois toiselta

Keväällä esikoiskirjansa julkaisseiden turkulaistaustaisten, Leena Parkkisen, 30, ja Maaria Lappalaisen, 26, välillä ei nähty kissatappelua Turun Taiteiden yössä. Nuoret naiset pitivät nyrkkinsä piilossa ja vakuuttivat Stoorin toimittajalle kuin yhdestä suusta, että yhden kirjan menestys ei ole pois toisilta kirjailijoilta.
– Mitä enemmän ihmiset lukevat uusia kirjoja, sitä enemmän heillä syntyy tarve löytää uusia kirjoja, Leena Parkkinen kuvaa.
Molemmille naisille esikoiskirjan teko oli suuri urakka. Parkkinen kertoi hioneensa kirjaa yhdessä kustannustoimittajansa Silja Hiidenheimon kanssa kahden vuoden ajan. Lappalaisen kirjan ensimmäiset tekstit ovat syntyneet lukioiässä kymmenen vuotta sitten.
– Kirjassani on esillä koko elämänkaareni, hän paljastaa.
Parkkinen ja Lappalainen painivat kirjailijoina eri genreissä. He tulevat myös eri lähtökohdista.
Kirjailija Jukka Parkkisen Leena-tyttären kirjoittamaa romaania, 1900-luvun alussa Saksassa syntyneiden, mutta Helsinkiin tulevien siamilaiskaksosten elämään hauskasti sukeltava ”Sinun jälkeesi, Max” (Teos, 312 s) on pidetty kirjailijakriitikoiden keskuudessa kevään tapauksena. Teos kamppailee myöhemmin syksyllä Helsingin Sanomien vuoden parhaasta suomenkieliselle esikoisteokselle myönnettävästä kirjallisuuspalkinnosta. Palkinnon suuruus on 12 500 euroa.
– Hyvät arvostelut lämmittävät aina. Se motivoi eteenpäin, mutta toisaalta on syytä pitää mielessä Oscar Wilden toteamus kehujen uskomisen ikävästä puolesta. Kun uskot ihmisiä, jotka kehuvat sinua, sinun täytyy uskoa samoja ihmisiä, kun he haukkuvat sinua, Parkkinen lainaa viime vuosisadalla (1854–1900) vaikuttanutta irlantilaista näytelmä- ja romaanikirjailijaa sekä runoilijaa.
Orpokodissa varttuneen Maaria Lappalaisen ”Omistettu” (Mediapinta, 114 s) on runokokoelmateos. Siinä syvennytään maailman tärkeiden asioiden, kuten luottamuksen, ymmärryksen, myötätunnon, hyvätahtoisuuden, inhimillisyyden, tuen, turvan ja ennen kaikkea rakkauden tunteisiin.
– Rakkaus, vastuu ja välittäminen, ovat elämässä kaikki kaikessa. Tiedän sen, millaista on elää ilman sitä.
Lappalainen toivoo ihmisten kantavan huolta yhteiskunnasta tekojen kautta, ei vain puheiden.
– Olemme osa luontoa. Luonnon kanssa pitää pyrkiä olemaan enemmän sopusoinnussa.
Hiljattain Turusta Espooseen muuttanut Lappalainen paitsi kirjoittaa, myös laulaa. Hän säveltää musiikkia, sanoittaa ja laulaa taiteilijanimellä Marya.
– Pyrin antamaan ihmisille uskoa ja toivoa paitsi kirjojeni, myös musiikkini avulla.
Vaalea kaunotar on yksinhuoltaja. Hänellä on runsaan vuoden ikäinen poika edellisestä liitosta.
– Elämää ei pidä pelätä. Vaikeissa tilanteissa on syytä pysähtyä miettimään mahdollisuuksia ja jatkettava sen jälkeen eteenpäin. Olen taistelija luonteeltani.
Vapaa-ajalla Leena Parkkinen ja Maaria Lappalainen lukevat paljon. Parkkinen on lumoutunut amerikkalaiseen kirjallisuuteen, Lappalainen filosofisiin teksteihin.
– Tommy Hellstenin Tietäjä-sarja on hyvä. Sen pohjalta pitäisi tehdä elokuva, Lappalainen toivoo.

Loppuun pari linkkiä:
Katso video, jossa Leena Parkkinen kertoo esikoisromaanistaan osoitteessa www.tapahtuma.tv/trailerit/teos/leena_parkkinen/.
Maaria Lappalaisen musiikkiin voi tutustua MySpace-sivustojen kautta. Otteita hänen akustisesta mu-siikkituotannosta voi käydä kuuntelemassa osoitteessa www.myspace.com/maryasky ja otteita elektro-nisesta musiikista osoitteessa www.myspace.com/lemiragemusic.

"Lukeminen rentouttaa"

Lukeminen on kiehtonut 17-vuotiasta turkulaista Laura Ketolaa pienestä pitäen.
– Hyvä kirja vie mukanaan. Lukeminen rentouttaa. En näe, enkä kuule silloin mitään, Laura Ketola pohdiskelee.
Tänä syksynä Turun Flikka – tittelistä kisaava Laura kertoo lukevansa kirjallisuutta laidasta laitaan, mutta yksi kirjailija on ylitse muiden:
– Paulo Coelho on numero ykkönen. Hän kirjoittaa kauniisti, lukutoukka kehaisee yhtä Brasilian menestyneimpää kirjailijaa.
Kotimaisia kirjoja ei Ketola juuri lue ihailemaansa Eino Leinoa lukuun ottamatta.
– Väinö Linnan Tuntematon sotilas on klassikkokirja.
Lukemista kirjoistaan Ketola pitää kirjaa ja analysoi niitä.
– Pyrin käymään kaikki sanamuodot ja tekstin rakenteet läpi, enkä vain kahlaa kirjaa läpi. Vaikka tarina olisi hyvä, kirjoitusasu voi olla huono.
Ensi kevään Juhana herttuan lukion abiturientteihin lukeutuva Ketola on huolissaan lukemisharrastuksen suosion hiipumisesta nuorten keskuudessa.
– Kun ei lue, jää paljosta paitsi.
Ketola on myös itse kirjoittanut, mutta lukion myötä se on vähentänyt.
– Olen kirjoittanut asiatekstejä, proosaa ja runoja.
Mikäli Laura Ketolaa ei valita Turun Flikaksi, se ei tarkoita nuorelle tytölle maailmanloppua.
– Tottakai valinta olisi hieno asia, mutta en aio lähteä kampanjoimaan kaduille. Vuosi tulisi olemaan kokemuksena upea ja opettava erilaisine esiintymistilaisuuksineen ja ihmisten kanssa toimisineen.
Turun kesässä on parasta Aurajoen ranta.
– Rantaan voi mennä niin lukemaan kirjaa kuin syömään jäätelöä ja viettämään aikaa koiran kanssa.
Omaa suosikkiaan Turun Flikka ja Poika – kilpailussa voi äänestää 31. elokuuta saakka joko netissä osoitteessa www.turunflikkajapoika.net tai äänestyspisteissä, joita löytyy mm. Kamera-Aitassa, pääkirjaston Uutistorilla, Itäharjun Prismassa, Tampereentien Prismassa, kauppakeskus Skanssissa, Hemtex Hansassa, Hemtex Länsikeskuksessa, Vimman nuorten tiedotus- ja neuvontapiste NuortenTurussa sekä Turkuseuran Förituvassa. Lisäksi voi lähettää postikortin tai muun lipukkeen osoitteeseen Turkuseura, Sairashuoneenkatu 1, 20100 Turku.

Xena ja Lara Croft valloittavat Stoorissa

Stoorin on vallannut naisenergia. Hurjat sankarittaret Lara Croft ja Xena ovat saaneet oman näyttelynsä nuortenosastolle. Esillä on Tomb Raider ja Xena Warrior Princess -esineistöä aina kirjoista ja sarjakuvista figuureihin asti. Tomb Raider -esineet ovat Matias Säilyn kokoelmasta ja Xena-sälä taasen allekirjoittaneen omasta kokoelmasta.

Hurahdin Xenaan vuonna 1998. Tuolloin näin televisiosta ensimmäisen Xena-jaksoni, ja siitä lähtien olen ollut koukussa. Sarjan päähenkilö Xena kiehtoi minua suunnattomasti, ja tarjosi kaipaamani vahvan naisen roolimallin. Kaiken muun lisäksi koko sarja on vielä kuorrutettu kreikkalaisella mytologialla, populaarikulttuurilla ja hongkongilaisia taisteluelokuvia muistuttavilla taistelukohtauksilla. Onko ihmekään, että moiseen sarjaan on helppo koukuttua?

Internetin valtavirrasta löysin monia kaltaisiani ja liityin suomalaisten Xena-fanien postituslistalle. Listan kautta sitten päädyin erinäisiin fanitapaamisiin ja tapahtumiin. Kohokohta Xena-faniuteni historiassa on ehdottomasti sarjan päätähden, Lucy Lawlessin, tapaaminen Lontoossa toukokuussa 2008. Kohtaamisesta jäi muistoksi Xena-kuva aidolla nimikirjoituksella varustettuna. Tuo kuva on myös nähtävillä näyttelyssä.

Matias Säily innostui Lara Croftin ihmeellisestä maailmasta 10-vuotiaana pojannaskalina. Naapurin poika tutustutti Matiaksen ja Tomb Raiderin toisilleen, ja siitä lähtien Tomb Raider on ollut erottamaton osa Matiaksen elämää. Yhä edelleenkin Matias pelaa lähestulkoon päivittäin Tomb Raider -pelejä irrottautuakseen harmaasta arjesta. Matias on myös suomalaisen Tomb Raider -faniyhteisön aktiivijäsen.

Stoorissa on nähtävissä myös sanataidekoulu Kratin näyttely, jonka avulla kalastellaan uusia kirjoittajia syksyllä alkavalle lukuvuodelle. Kaikkia näyttelyitä voi käydä vilkaisemassa Stoorissa elokuun loppuun asti.

Linkkejä:

Suomalainen Tomb Raider -sivusto

Suomalainen Xena-sivusto

Sanataidekoulu Kratti

Taiteiden yö valtaa Turun

Turun keskusta, Aurajoen rannat, kirjakaupat, torit, galleriat ja ravintolat täyttyvät kulttuuritarjonnasta tulevana torstaina 13.8. vietettävän Taiteiden yön siivittämänä. Tapahtumassa on mukana runsas joukko kirjailijoita, niin vanhoja konkareita kuin uusia kykyjäkin.


Turkuun sijoittuvista mystisistä ”Vares”-kirjoistaan tunnettu Reijo Mäki (kuvassa) on bongattavissa illan aikana kolmesti, ensin klo 18.30 Hansatorin lavalta, 19.30 Kansallisesta kirjakaupasta ja myöhemmin 20.45 Pienessä kirjapuodissa.
Monipuolisena kirjoittajana tunnettu Eppu Nuotio on haastateltavana Pienessä kirjapuodissa klo 22 uusimman ”Varjo”-dekkarinsa tiimoilta. Toimittaja Piia Marinista kertovaan trillerisarjaan lukeutuva kirja käsittelee ajankohtaista aihetta, kunniamurhaa. Nainen löytyy murhattuna Turusta merenrannalta hääpuku yllään. Pian huomataan, että myös sulhanen on kateissa. Kun käy ilmi, että kuollut morsian on muslimiperheen tytär, joka on vihitty kristityn suomalaismiehen kanssa, alkaa poliisi epäillä kunniamurhaa.
Hiljattain Vladimir Putinin Venäjän poliittista järjestelmää kritisoivan teoksen "Henkivartija" julkaissut suosittu kirjailija Leena Lehtolainen vierailee sekä Kansallisessa klo 19 että Akateemisessa kirjakaupassa 20.
Kevyempää antia tarjoilevat rakkauden suurlähettiläs Tommy Taberman klo 21 Pienessä kirjapuodissa ja murrerunoilijana tunnettu Heli Laaksonen 21.30 Akateemisessa kirjakaupassa.



Nuorta voimaa edustaa Maaria Lappalainen (kuvassa). 25-vuotias turkulainen tunnetaan paitsi sekä herkkää ja sielukasta akustista että energistä ja menevää elektronista musiikkia esittävänä laulajana, myös hiljattain esikoisrunokokoelmansa ”Omistettu” julkaisseena kirjailijana. Lappalainen häikäisee ensin Kansallisessa kirjakaupassa klo 21.30 ja heti perään Hansatorissa 22.
Kirjailijavieraiden ohella Taiteiden yössä on nähtävää ja koettavaa moneen makuun. Kauppakeskus Hansan Thaliatorilla voi heittäytyä tanssin lumoihin aina klo 17:stä puoleen yöhön saakka. Ilta huipentuu turkulaisen iskelmälaulaja Heidi Brunilan tahdittamiin tansseihin.
Kirjakahvilassa Brinkkalan pihalla loppuviikosta järjestettävä WTF - Wanhan Turun Festivaali ottaa varaslähdön kokeellisella taiteella Taiteiden yönä 13.8. Illan aikana kuullaan ja nähdään kiinnostavia improvisaatioesityksiä, niin musiikkia, runoutta kuin elokuvia. Tapahtumaan on vapaa pääsy, mutta anniskelusäädösten vuoksi alueelle pääsy on kielletty alle 18-vuotiailta.
Turun Kaupunginteatteri avaa ovensa syksyn uutuusnäytelmiensä harjoituksiin. Musikaalin Laulavat sadepisarat avoimet harjoitukset järjestetään kahdessa jaksossa: klo 18.15–19 ja klo 20–20.45. Sopukan syksyn uutuus on brittidraama Tuolla puolen taivaanrajan, jonka avoin harjoitus on klo 18.15–19 ja Yö-Pikkoloon valmistuvaan Oliver Bukowskin näytelmään Bowling alone pääsee tutustumaan harjoituksissa myös kahdessa jaksossa: klo 18.15–19 ja 19.15–20. Valitse mieleisesi ja nouda ilmainen lippu kassalta 11.8. alkaen klo 12-19.
Turun pääkirjasto tuo estradille mieslauluryhmä Laulavan Pensaan Pojat. Musiikkia laidasta laitaan, perinteisistä serenadeista ja Bellmannin juomalauluista suomalaisen kevyen musiikin kautta amerikkalaiseen tuttuun ja vähän tuntemattomampaan kevyeen musiikkiin, on kuultavilla pääkirjastossa kahteen otteeseen, klo 18.30 ja 19.30.

Katso kaikki Turun taiteiden yön tapahtumat: www.turuntaiteidenyo.fi.

Ps. Stoori jalkautuu Taiteiden yöhön. Tapahtuman antia, haastatteluja ja kuvia, tällä blogilla loppuviikon aikana.

Kesää on vielä jäljellä

”Vielä on kesää jäljellä”, rallattelee porilaislähtöisen Tero Vaaran johtama Mamba tunnetussa musiikkikappaleessaan.
Vaikka suuret festivaalit, Ruisrock, Tall Ships' Race ja Down By The Laituri , ovat ohitse, ei kesä ole vielä ohi. Turusta on moneksi. Jos lomapäiviä ei halua viettää pelkästään rannoilla loikoilemiseen, voi ajan käyttää myös paremmin hyödyksi.


Turussa on paljon hyväkuntoisia pyöräreittejä, joita pitkin pääsee aina saaristoon, Kustaviin, Iniöön, Houtskariin, Korppooseen ja Nauvoon, saakka. Rengastielle kertyy mittaa kaikkiaan parisataa kilometriä, mutta käytettävissä olevan ajan perusteella voi tehdä myös lyhyemmän reitin. Esimerkiksi Turusta Paraisten kautta Nauvoon ja sieltä Rymättylän ja Naantalin kautta takaisin kierrettävää lenkkiä on alettu kutsua Pikkurengastieksi. Matkan varrella on lukuisia mielenkiintoisia nähtävyyksiä ja kohteita sekä rentouttavia yhteysalusmatkoja saarten välillä.
Turun keskustassa Aurajoen rantojen pyörätiet ovat sujuvaliikenteisiä ja kannustavat kaupunkilaisia liikkumaan pyörällä.

Kaupunkimaisemiin voi tutustua parkourin eli kaiteiden ja ramppien ylihyppelyn avulla. Turkua pidetään yhtenä parkourin mekoista, eikä suotta. Spotteja on useissa paikoissa ja usein ryhmittäytyneinä lähekkäin. Suosittuja ovat Turun kahden yliopiston vierekkäiset campusalueet, kaupungin isot puistot ja monet muut pienemmät spotit. Myös metsäisempi parkour on Turussa vaivatonta. Loistavat siirtolohkaremetsät ovat juoksumatkan päässä keskustasta.
- Parkouria voi harrastaa missä vain. Julkisilla paikoilla saa hyppiä, sitä eivät lait tai järjestyssäännöt kiellä. Toki tarvitsee katsoa, ettei häiritse tai vaaranna muita, turkulainen parkour-aktiivi Markus Ainasoja kuvailee.
Parkour käy kuntoilusta.
- Kehon hallintaa ja lihaksia tulee harjoitettua ohimennen, Ainasoja hymyilee.
Turun alueella on myös paljon hyviä ulkoilu- ja virkistymismahdollisuuksia. Luonnonkaunis Ruissalo on suosittu ulkoilualue ja tutustumiskohde. Keskustassa hienoimmat näkymät ovat Tuomaansillalta keskustaan käveltäessä, alun luontomaisema muuttuu pikkuhiljaa kaupunkimaisemaksi Tuomiokirkkoine, vanhoine taloine ja kahviloineen. Vartiovuoren puisto tarjoaa hienon näkymän yli kaupungin keskustan.

Kesäisiä maisemia voi ihailla myös veden päältä. Höyrylaiva SS Ukkopekka risteilee kahdesti päivässä Naantaliin ja iltaristeilylle Loistokarille ja vesibussi MS Lily Turun kaupungin saarelle Vepsään.
Toinen tapa liikkua vesillä on Aurajoen opastuskeskuksen Halistenkoskella ylläpitämä kanoottivuokraus. Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo on avoinna syyskuun loppuun saakka tiistaista sunnuntaihin klo 10-18. Melontaa voi harrastaa kuka tahansa vauvasta vaariin, ainut vaatimus on uimataito.

Turku 2011 mukana Assemblyssä

Kaikki tiet vievät Helsinkiin. Suomen pääkaupunki täyttyy tänään paitsi kymmenistä tuhansista kirkuvista Madonna-ihailijoista, myös tietokoneharrastajista. Yli 5 000 nuorta kokoontuu Hartwall Areenalle loppuviikosta jo 18 kertaa pidettäville Assembly Summer – festivaaleille (6.-9.8.) tapaamaan ystäviä, pelaamana pelejä, surffaamaan netissä, juttelemaan IRC:ssä ja nauttimaan demoskenen tuotoksista.
Mediataiteen kilpailuista odotetaan kovatasoisia, sillä Event Award – kategorian pääkilpailun voittajalle on luvassa suora finaalipaikka maailman suurimpaan mediataiteen kilpailuun, Live2011.com Grand Prixiin, joka on osa Turun kulttuuripääkaupunkivuotta 2011. Palkinnon summa on 3 000 euroa. Yleisöäänestyksellä valittava voittaja, kuten Turun kulttuuripääkaupunkivuosi, ovat esillä Kiasman videoseinällä Helsingin Taiteiden yönä 21.8.
Kilpailujen lisäksi Assembly Summer – festivaaleilla luodaan paneelikeskustelujen avulla kuvaa tämän hetken ajankohtaisista yhteiskuntateemoista, käsitellen Lex Nokiaa, verkkosensuuria ja tekijäoikeuksia.


Turku kulttuuripääkaupunkina tulee olemaan ainutlaatuisella tavalla digitaalinen. Event Award on yksi Live2011.com Grand Prix´n kahdeksasta kategoriasta, joilla mediataidetta ja nettisovelluksia tuodaan osaksi kulttuuripääkaupunkivuotta. Tavoitteena on nostaa esiin kasvavaa digitaalisen median kenttää sekä korostaa sosiaalisen median merkitystä ihmisten kohtaamisessa ja yhteisöllisyydessä.
Kilpailuun osallistuneita teoksia esitetään globaalille yleisölle digitaalisessa kulttuuripääkaupungissa Live2011.com:ssa, eri mediatapahtumissa sekä Turussa kulttuuripääkaupunkivuoden aikana. Pääosa kilpailun sarjoista sulkeutuu kesäkuussa 2010. Osallistujia odotetaan ympäri maailman.
Kilpailun ja digitaalisen kulttuuripääkaupungin suojelija on Linus Torvalds.

Live2011.com Grand Prix’n kilpailukategoriat
Open: internetin kautta välitettävät audiovisuaaliset teokset, joiden teema on vapaa
Participative Media: teokset, jotka osallistavat yleisöä aktiiviseen käyttämiseen vuorovaikutteisuuden keinoin
Digital Turku 2011: kokeilevat, vaihtoehtoiset, luovat ja ei-stereotyyppiset tulkinnat Turusta
Viral Web Community Application: verkkoyhteisöihin suunnitellut viraalisovelluksia uudistavat palvelut
Artistic Game: käyttöliittymältään, pelattavuudeltaan, ulkoasultaan tai sisällöltään uudenlaiset tai kokei-levat selainpohjaiset pelit
Event Awards: Assembly Summer, Pixelache ja Alternative Party -mediataidetapahtumien yhteydessä myönnettävät palkinnot vuosina 2009–2011
National Student Award: Suomessa opiskeleville suunnattu palkintokategoria
Creative Idea for Mobile City Guide: ideat, jotka ovat sovellettavissa mobiiliopastusjärjestelmään

Lisätietoja: www.assembly.org/summer09 ja www.live2011.com.

Musapiknik valtaa Kupittaan puiston

Turun Aurajoen rantaa värittänyt Down By The Laituri – kaupunkifestivaali on onnellisesti takana, mutta musiikkiriennot eivät kaupungista ole suinkaan vielä ohi. Seikkailupuiston kesäkauden päättävä Musapiknik – tapahtuma valtaa Kupittaan puiston sunnuntaina 9.8. klo 12–18. Neljättä kertaa järjestettävä tapahtuma on ilmainen, piknik-henkinen koko perheen iltapäivä, jonka tarkoituksena on luoda viihtyisä ja rento puistotunnelma Kupittaan puistoon.
Ohjelma on omistettu lapsille ja lapsiperheille klo 12–15 välisenä aikana. Iltapäivän ohjelma klo 15–18 on varattu nuorille ja aikuisille.
Pääesiintyjiksi on pestattu lastenmusiikkia monien maiden soittimilla ja itse tehdyillä uusiosoittimilla soittava Loiskis Trio sekä kaihoisista rock-iskelmistään tunnettu Ville Leinonen ja suomalaisen punk-liikkeen pioneereihin lukeutuva Pelle Miljoona (kuvassa).


Musapiknikin pääpiste on Kupittaan Paviljongin kupeessa, mutta myös muualta puistosta löytyy toimintaa. Ohjelmassa on livemusiikin lisäksi teatteria, tanssia, sirkusta, liikuntavälinevuokrausta ja työpajoja sekä paljon muuta.
Tapahtuman järjestelyistä vastaavat Turun kaupungin Nuorisoasiainkeskus yhteistyössä Turun Liikuntapalvelukeskuksen, Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin ja Radio Sadan kanssa.
Musapiknikin jälkeen iltaa voi jatkaa klo 18.30 alkaen Turun Palloseuran ja FC Interin välisessä turkulaisessa jalkapalloderbyssä.

Keksi nimi Stoorin kirjastokäärmeelle!

Python ja Uvanna 7 v.

Stoorin sohvalla rötköttävä kirjastopython on ehtinyt ilahduttaa niin kirjaston asiakkaita kuin henkilökuntaakin jo kotvan aikaa. Yksinäinen käärme etsi ystäviä etsintäkuulutuksen avulla, ja matelijan nykyisestä pituudesta päätellen ystäviä on löytynyt yksi jos toinenkin. Idean olemassaoloonsa käärme sai Tukholman kaupunginkirjaston PunktMedis -nuortenkirjastoyksikön vastaavasta neuleyksiköstä. Käy kurkkaamassa:
http://www.biblioteket.stockholm.se/default.asp?refid=6669&id=4942

Stoorin lemmikkipythonin myötä neuvontatyömme on saanut uusia ulottuvaisuuksia: ”Nurin oikein, eiku.. siis puranko mä tän nyt vai? … tohon langankierto… ja sitten tosta alkais punainen raita…”

Alkuaikoina Stoorin käärmeellä oli tyylikkäät siniset aurinkolasit, jotka kuitenkin hajosivat niin monta kertaa, että matelijalle päädyttiin ompelemaan silmät. Käärmeelle kokeiltiin myös toisenlaisia laseja, mutta niihin käärmekaveri ei mieltynyt läheskään yhtä paljon, kuin ensimmäisiin huippuhienoihin plekseihinsä. Kirjastokäärmeellämme on ollut taipumusta ylensyöntiin, ja kesäkuussa Stoorin kävijät saattoivat havaita käärmeen sulattelevan suurta keskivartalopaukamaansa onnellinen hymy huulillaan. Nyt matelijan ruokailutottumuksia vahditaan tarkasti, jotta linjat pysyvät kunnossa.

Kun python oli vielä ihan lyhyt, se tapasi Stoorissa Viron presidentti Ilveksen. Muuten oli kivaa, mutta salamavalojen räiskeessä piti turvautua tummiin laseihin. Presidentillinen vierailu sujui mallikkaasti, kun taustalla vartioivat Supon miehet.

Stoorin kirjastokäärmettä voi käydä moikkaamassa Stoorin keltaisella sohvalla. Jos käärmeeseen haluaa jättää oman kädenjälkensä, kannattaa muistaa kutoa sopivan löysää silmukkaa, sillä muuten käärmeen nahkaa alkaa kuristaa varsin ikävällä tavalla.

Ystäviä kirjastokäärmeemme siis on saanut, mutta valitettavasti nimi matelijalta puuttuu kokonaan! Voisitkohan sinä auttaa? Lähetä nimiehdotuksesi Stoorin sähköpostiin osoitteeseen stoori.kaupunginkirjasto@turku.fi, tai käy Stoorissa ehdottamassa nimeä. Lähetä ehdotuksesi syyskuun loppuun mennessä.

Voittajalle luvataan maineen ja kunnian lisäksi herrrkullisia karkkikäärmeitä!