tiistai 21. kesäkuuta 2011

Pelikaverin vastaanotto on jälleen avoinna!

Onko tylsää? Kaipaatko tekemistä?

Pelikaveri päivystää torstaisin klo 13-15 pääkirjaston Stoorissa ja pelaa kanssasi enemmän kuin mielellään.

Voit tuoda oman pelin tai valita jonkin kirjaston lukuisista peleistä.

Tervetuloa pelailemaan!

torstai 16. kesäkuuta 2011

Stoorin kesän jättipotti : konsolipeliajat tuplaantuivat

Konsolipelihuoneen suuri kysyntä on innoittanut Stooria kasvattamaan peliaikojaan!

Stoorissa konsolipelataan keskiviikosta 22.6. lukien joka arkipäivä, maanantaista perjantaihin klo 12-14 ja 15-17! Aamupäivisin pelikaverinasi on Janne ja iltapäivisin Aleksi.

Ainoan poikkeuksen tekee jo saman viikon perjantai 24.6., jolloin juhannus sulkee koko kirjaston.

Lopuksi muutama kertaus:

kerho on tarkoitettu kaikille 5 – 19-vuotiaille kirjaston asiakkaille, joilla on oma kirjastokortti. Konsolipelihuoneeseen voi varata ajan etukäteen Stoorin neuvonnasta! Kukin voi varata yhden pelitunnin!

Muistathan varata aikasi jo ennakkoon, jos haluat varmistaa pelivuorosi!

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Kesäkuun sarjistapaaminen Stoorissa - vielä ehdit mukaan

Stoorin ja Turun sarjakuvakerhon sarjakuvatapaamiset jäävät kesätauolle. Sinulla on vielä kerran mahdollisuus tarttua kynään torstaina 9.6 klo 17 alkaen, kun Maijastiina Vilenius esittelee suomalaisia sarjakuvayhteisöjä ja -tapahtumia. Lisäksi luvassa on piirtämistä, sarjakuvavinkkausta ja yleistä jutustelua sarjakuvasta. Tervetuloa!

Maijastiina Vilenius on Turun sarjakuvakerhon ja Turun Sarjakuvakaupan tiedottaja sekä yksi kaupan yhdeksästä osakkaasta. Vileniuksen pro gradu -työ käsittelee Fingerpori-sarjakuvan kielileikkejä. Viime vuosina hän on kierrellyt paljon erilaisia suomalaisia sarjakuvatapahtumia (Helsingin, Tampereen ja Kemin sarjakuvatapahtumat) ja ollut järjestämässä turkulaisia sarjakuvatapahtumia, kuten Rahat vai kolmipyörä -tietovisaa, Necrocomiconia ja 24 tuntia sarjakuvaa –tapahtumaa.

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Lukupiirikuulumisia

Jos ihmettelitte, mitä tapahtui Stoorin lukupiirille, saatte vastauksen siihen nyt. Stoorin lukupiiri on pyörinyt tuttuun tapaan kerran kuussa (tosin tänä keväänä poikkeuksellisesti vain kaksi kertaa), kuten aiemminkin. Piiriläisten saamattomuudesta johtuen tänne blogiin ei ole kuitenkaan ilmestynyt päivitystä. Pahoittelemme, ja lupaamme ja vannomme ryhdistäytyvämme päivitysrintamalla.

Toukokuun tapaamisessa aiheena oli dekkarien kiistämätön kuningatar, eli tietenkin Agatha Christie. Murhamammaksikin kutsuttu rouva Christie on maailman myydyimpiä kirjailijoita. Lukupiiriläisiin rikosten kuningatar ei kuitenkaan tehnyt kovin lähtemätöntä vaikutusta. Muutama piiriläinen tunnusti jättäneensä Christien kirjan kokonaan lukematta, yksi tunnusti lukeneensa osan ja eräs muisteli lukeneensa Christien kirjan koulussa pakkopullanomaisesti. Melkoista tylytystä dekkarikuningattarelle. Keskustelua herätti Christien ehkä kuuluisimman kirjan, Kymmenen pientä neekeripoikaa -opuksen uudelleen nimeäminen. Nykyisin teos tunnetaan nimellä Eikä yksikään pelastunut. Nimen muuttamista moitittiin tarpeettoman herkkänahkaiseksi, turhaksi ja saivartelevaksi ratkaisuksi, jossa unohdetaan se, minkälaisessa maailmassa kirja on aikoinaan kirjoitettu.


Stoorin lukupiiri kokoontuu kesälläkin, seuraavan kerran 22.6 klo 17. Tapaaminen Stoorissa, josta jatketaan sään salliessa nauttimaan ulkoilmasta. Uudet jäsenet ovat erittäin tervetulleita. Aiempaa kokemusta lukupiireistä ei vaadita, rakkaus kirjoihin ja lukemiseen riittää mainiosti. Seuraavassa "luppiksessa" aiheena Marjane Satrapin sarjakuvat. Satrapilta on suomennettu seuraavat sarjakuvateokset:

Persepolis: Iranilainen lapsuuteni
Persepolis 2: Kotiinpaluu
Pistoja
Luumukanaa

Yllä mainituista kukin valitkoon yhden tai useamman, ja saapukoon keskustelemaan niistä seuraavaan lukupiiriin. Nähdään!




Linkki

perjantai 3. kesäkuuta 2011

Musamaailman mietteitä – kuukauden artisti

Toukokuun artistina esittäytyy rap -artisti, DJ, tekstinkirjoittaja ja vapaa musiikkitoimittaja Chyde.

1. Esittele itsesi ja kerro lyhyesti muusikon urastasi.

Chyde(nius) nimellä mut kaiketi parhaiten tunnetaan, sen alla olen tehnyt räppiä viimeiset 16 vuotta. Ritarikunta -yhtyeessä vuodet 2000-2010, sen kanssa tehtiin yhdessä Lempi Joen, Oddjobin ja Jessen kanssa viisi levyä ja läjä muuta toimitusta. 1980-90 –lukujen taitteessa typerystelin pari vuotta Nikke T:nä poplistoilla. Juuri nyt on työn alla laskentatavasta riippuen joko toinen tai kolmas Chyde –soololevy. Pop-tekstejä olen kirjoitellut muille artisteille takavuosina muutenkin kuin rap-muotoisina. Muusikkohan mä en ole, tekstinkirjoittaja, rap-artisti, DJ ja vapaa musiikkitoimittaja kylläkin. Lisäksi järkkäilen alan tapahtumia, joista merkittävimpänä Turku Soundcheck –festivaali ja muut ko. nimikkeen alla järjestettävät keikat. Radion puolella vedän nyt seitsemättä vuotta YleX:n hiphop–ohjelma Mestarisoundia.

2. Käytätkö säännöllisesti Turun tai muiden kaupunkien kirjastopalveluja?

Viime vuosina valitettavan harvoin. Lukeminen on ikuinen huonon omantunnon aihe, aina on läjä kirjoja tuijottamassa hyllystä, eikä muka koskaan aikaa lukea niitä. Musiikki taas täyttää töiden puolesta niin paljon päätä, ettei oikein lisää tunnu mahtuvan. Toisaalta mulla on hurja lukutoukka poikana, joten pääkirjaston lastenosastolla on tullut käytyä ahkerasti!

3. Mikä on mieleenpainuvin konsertti jota olet ollut katsomassa?

Täysin mahdoton kysymys. Täytynee vedota kaukaisiin aikoihin, joina ei itseä kiinnostavia keikkoja vielä ollut lähimaisemissa juuri koskaan. Vuonna 1988 reissattiin kovin nuorina poikina Tukholmaan, jossa Solnahallissa vetivät silloin hyvin ajankohtaiset Public Enemy, Run-DMC ja brittimies Derek B. Varsinkin PE on tullut sittemmin nähtyä useita kertoja, muttei niistä mikään tietenkään vedä vertoja tälle. KRS ONE ja Busy Bee samaisessa Tukholmassa joitain vuosia sitten oli myös mieleenpainuva. Samoin Barrington Levy Helsingissä vuonna 2009. Turusta mieleen on jäänyt todella pitkäaikaisten suosikkien, El Da Sensein ja DITC –ryhmän A.G:n keikka, jota olin itse järjestämässä. Mukana oli myös sittemmin edesmennyt Party Arty, rauha hänen muistolleen. Devin The Dude vuoden 2010 Turku Soundcheckissä, Lootpack Tavastialla, Edan Flow-festareilla, Grandmaster Flash, Afrika Bambaataa ja Jungle Brothers sekä DJ Roc Raida samaan aikaan stagella Brightonissa…

4. Mitä mieltä olet Turun ja sen lähialueiden musiikkielämästä?

Vaikka paikkojen puutteesta puhutaan paljon, aiheestakin, niin onhan täällä nyt touhu ihan käsittämättömän vireätä! Elektronisella ja indie-puolella voi helposti ylpeillä, eikä esim hiphop ja reggae –tomituskaan mitenkään heikoissa kantimissa ole. Laadukkaita DJ-vetoisia klubeja on todella paljon.

5. Suosittele kolmea levyä/artistia kirjaston kokoelmista.

Biggest Dancehall Anthems: 1979-82: The Birth Of Dancehall

Nykyisin en juurikaan dancehall-reggaeta seuraa, mutta näiden aikojen tekeleet ovat kultaa. Joskus 1980-luvun puolella lainailtiin musakirjastosta esim. tässäkin mukana olevaa Nicodemusta, ja tietenkin Tero Kasken ja kumppaneiden historiallista Inna Dancehall Style –kirjaa. Näitä lainoja uusittiin ja uusittiin.

Kokoelmalla hieno tyylivaihe esillä: välillä kuolettavan tylsää, täysin vastustamatonta papatusta cool & deadly –tyyleillä, välillä uskomattoman hienoa laulua, kuten vaikkapa Barrington Levyn Shine Eye Gal:issa. Rytmit niin selkärangasta, että selkärangassa tuntuu.

Varaa Vaski -verkkokirjastosta

Juhani: Uus tarina

Juhani on yksi suomalaisen hiphopin tärkeimmistä tekijöistä kautta aikojen, valitettavan usein sitä vain ei huomioida. Levynkeräilijä, fillarifriikki ja kaikin puolinen oman tiensä kulkija on mainittu monesti myös Fintelligensin alkuperäisenä jäsenenä, siis aikoin ennen Voittamaton –singleä jne… Juhanin uudemmat tuotokset, varsinkin instrumentaalilevy Häkälöylyt, ovat saaneet ansaitsemaansa huomiota, mutta esim. tämä vuoden 2002 hienous on monelta vielä varmasti kuulematta. Itse tekeminen ja omaperäisyys ovat hiphopin pyhiä sakramentteja, jotka Juhani on aina täyttänyt täysin.

Varaa Vaski -verkkokirjastosta

Ratsia: 1979-1981

Olin jo aikoja ihmetellyt milloin punk oikein kolahtaa itseeni, kunnes muutama vuosi sitten se vain jotenkin tapahtui. Totta kai olen Sex Pistolsini joskus opiskellut, ja The Clash on varmaan edelleenkin mun mielestä maailman paras yhtye, mutta tämä suomiosasto jotenkin on odotuttanut. En siitä vieläkään mitään ymmärrä, uudesta sen paremmin kuin vanhastakaan laajemmin, mutta Ratsian tuotanto on ollu pakko hankkia kokonaan, jopa ne uusromantiikka-hörhöilyt. Tässä liveversiona oleva Tämä hetki ja tulevaisuus on itselle todella tärkeä biisi monestakin syystä.

Varaa Vaski -verkkokirjastosta

Varaa Vaski -verkkokirjastosta

Toim. Petri Kipinä

(ps. teksti löytyy myös MUSASTO-blogista)

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Toukokuun sarjistapaamisen tähtiesiintyjä

Stoorin ja Turun sarjakuvakerhon toinen sarjakuvatapaaminen järjestetään 12.5. klo 17-19 Stoorissa. Mari Ahokoivu saapuu esittelemään erilaisia piirtotekniikoita ja -välineitä.

Mari Ahokoivu (s. 1984) on Oulusta kotoisin, nykyään helsinkiläistynyt sarjakuva-alan toimija. Ahokoivu on opiskellut sarjakuvaa Limingassa ja Ranskassahttp://www.blogger.com/img/blank.gif ja opettaa nykyään itse sahttp://www.blogger.com/img/blank.gifrjakuvaa mm. sarjakuvakeskuksella Helsingissä. Asema kustannus on julkaissut häneltä kaksi teosta: Löydä minut tästä kaupungista (2009) sekä Ennustus
(2010), ja Daadakustannus yhden: Batuman (2010). Ahokoivu on myös julkaissut itse useita pienlehtiä. BTJ kustannukselle hän on tehnyt sarjakuvanteko-oppaan: Sarjakuvantekijän opas (2007).

Mari Ahokoivun sarjakuvia löytää myös hänen blogistaan.

perjantai 6. toukokuuta 2011

Mangan taika

Manga on japanilaista sarjakuvaa.

Itse innostuin mangasta reilu vuosi sitten kun luin Arina Tanemuran Time Stranger Kyokon. Sittemmin olen lukenut paljon muutakin, ja yksi tämänhetkisistä suosikeistani on Yuu Watasen Fushigi Yuugi. Mangaa on hauska lukea esimerkiksi siksi, että se on yleensä kauniisti piirrettyä, riippuen vähän lajityypistä. ”Väärä” lukusuuntakin on mukavaa vaihtelua normaaleihin kirjoihin ja siihen tottuu helposti.

Mangaa voi myös piirtää itse, mikä tuo harrastukseen uuden ulottuvuuden. On hauskaa piirtää ”poistettuja kohtauksia” jostain kirjasta tai aivan omia hahmoja. Myös cosplay eli tietyksi hahmoksi pukeutuminen on yleistä mangaharrastajien keskuudessa.

Yuu Watase on monipuolinen ja tuottelias mangaka, jonka teoksista on suomennettu ainakin Fushigi Yuugi, Alice 19th, Imadoki! sekä kaksi The Best selectionia, manganovellikokoelmaa. Muita tunnettuja ovat esimerkiksi Ayashi no Ceres, josta on myös animeversio ja Zettai Kareshi. Kaikkia Watasen mangoja ei valitettavasti ole käännetty virallisesti alkuperäiskielestä, mutta suurin osa löytyy englanniksi. Watase piirtää lähinnä shōjoa, nuorille tytöille suunnattua usein romanttista mangaa. Hän on kuitenkin tehnyt myös shōnenia ja jopa yaoita.

Fushigi Yuugi on Watasen pisin manga, jossa on 18 osaa. Sitä julkaistiin Shōjo Comicissa vuosina 1992–1996. Se kertoo Miaka Yuukista ja hänen ystävästään Yui Hongosta, jotka löytävät kirjastosta Neljän jumalan maailmankaikkeuden kirjan ja joutuvat sen sisään.

Miaka ryhtyy Suzakun neidoksi ja alkaa etsiä seitsemää Suzakun tähteä. Hän rakastuu Tamahomeen, yhteen tähdistä. Yui suuttuu Miakalle ja alkaa hänen vihollisekseen, Seiryun neidoksi. Ensimmäiset 13 osaa kuvaavat heidän kilpailuaan siitä, kumpi onnistuu ensin kutsumaan jumalan ja toteuttamaan kolme toivettaan.

Alun perin sarjan piti loppua Suzakun kutsumiseen, mutta sen suosion takia Watase päätti piirtää siihen vielä viisi osaa, joissa Miaka joutuu uudestaan kirjan sisään. Hänen ja Tamahomen täytyy etsiä Tamahomen muistin palasia, jotteivät ne joutuisi pahan Tenkon käsiin.

Sarjasta on tehty myös animeversio, kolme OVA:a, peli sekä jokaisesta Suzakun tähdestä kertovat kirjat. Animeversio tehtiin vuosina 1995–1996. Siinä on 52 jaksoa ja se noudattaa suurimmaksi osaksi alkuperäistä juonta. OVA:t ovat erillistarinoita, jotka on julkaistu suoraan videoiksi. Ensimmäinen kertoo tapahtumista vuosi sarjan loppumisen jälkeen. Toinen kertoo saman kuin viisi viimeistä kirjaa. Kolmas OVA (tai OVA eikōden) tapahtuu kaksitoista vuotta pääsarjan jälkeen ja kertoo Mayo-nimisestä lukiolaistytöstä, joka joutuu kirjan sisälle. Peli Suzaku Ibun julkaistiin vuonna 2008 Playstation 2:lle.

Fushigi Yuugi Genbu Kaiden kertoo 200 vuotta aiemmista tapahtumista, Takiko Okudasta, joka joutui myös kirjan sisään ja josta tuli Genbun neito. Genbu Kaidenistakin on PS2- ja PSP -pelit, mutta ne eivät noudata kirjan juonta juuri lainkaan, sillä päähenkilökin on eri.

Jos lukee mielellään mangaa tai muuten vain sarjakuvia, kannattaa lukea Yuu Watasen teoksia. Vaikka ne ovat suurimmaksi osaksi melko perinteisiä hieman taikatyttömäisiä mangoja, erilaisiakin löytyy ja jokaisessa on silti jotain omaa. Sarjat ovat hyvän mittaisia, tapahtumat ehtivät tapahtua, mutta eivät jatku liian pitkään. Ne etenevät omaan tahtiinsa, välillä nopeammin ja välillä hitaammin, juuri sopivasti.

Hahmojakin on useita erilaisia, joten niistä löytänee oman suosikkinsa. Watase tuo hyvin myös sivuhenkilöt esiin - heillä on selvät luonteet ja tunteet. Myös he ovat kaikki omia persooniaan, jotkut jopa outoja. Piirtojälki on upeaa ja hahmot selkeitä. Huonoa on mielestäni se, että vaikka kirjan sisällä hahmot ovat hyvinkin erilaisia, päähenkilöt ovat eri sarjoissa lähes aina samannäköisiä.

Teksti: Merimari (Tet-harjoittelussa 2. - 6.5)