Poiminta alkuvuoden uutuuksista: Sara Saarelan Nimeä minut uudelleen

Sara Saarelan romaani Nimeä minut uudelleen (Kharis, 2015) kertoo Ellestä, joka joutuu alakouluikäisenä isänsä seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Takakannen teksti lupaa, että ”lukija viedään näkemään ja kokemaan seksuaalisen väkivallan maailma”, mikä voi herkimmissä herättää epäilyksen siitä, haluavatko he tarttua tällaiseen tarinaan. Vaikka aihe on rankka, se on varsinaisesti esillä vain kolmeen osaan jaetun teoksen ensimmäisessä osassa ja siinäkin aihetta käsitellään inhorealismin sijaan varsin hienovaraisesti, lapsen näkökulmasta monesti kuvakielen kautta heijastellen. Kirjan painopistealue on se, miten lapsesta teini-ikäiseksi varttuva Elle käsittelee traumaattisia kokemuksiaan ja miten ne vaikuttavat hänen minäkuvaansa ja ihmissuhteisiinsa. Monet päähenkilön tunteista ovat tuttuja kaikille nuorille, joten teos voisi periaatteessa kuvata minkä tahansa vaikean asian kanssa kamppailevan nuoren mielenmaisemaa.

Kirjan toisen osan alussa Elle on muuttanut äitinsä kanssa uudelle paikkakunnalle ja oikeustoimet isän tuomitsemiseksi ovat käynnissä. Elle käsittelee kokemuksiaan terapiassa, vaikka siitä ei aina tunnu olevan mitään hyötyä. Hän seiskaluokkalainen, jonka elämää värittää jalkapalloharrastus, paras ystävä Tiina ja yhä enenevässä määrin myös juhliminen. Kun Elle iskee silmänsä ysiluokkalaiseen Samuun, jalkapallo saa jäädä ja nuoret aloittavat nopeasti etenevän seurustelusuhteen, joka kuitenkin alkaa pian rakoilla. Samu on ihana, mutta jostain itselleenkin epäselvästä syystä Elleä alkaa ahdistaa ja hän alkaa käyttäytyä suhdetta rikkovalla tavalla: ”Ei ollut selitystä, ei millekään sanalle ja teolle ja ajatukselle ja tunteelle, häneltä vaadittiin liikoja ja hän ei voinut muuttua toiseksi ihmiseksi vaikka olisi kuinka halunnut. Elle halusi vain huutaa ja potkia ja haukkua. Vihata kaikkea.” (s.187).

Vaikka Ellellä on elämässään luotettavia ihmisiä, hän ei uskalla kertoa kokemuksistaan kenellekään, sillä hän ei usko, että kukaan voisi ymmärtää. Kriisi kärjistyy ja Elle ajautuu yhä syvemmälle omaan masennukseensa. Elle ei juuri koulussa käy ja vaikeiden tunteidensa lievitykseen hän löytää avukseen itsensä vahingoittamisen viiltelyn ja syömishäiriön kautta. Hän ei näe yhteyttä hyväksikäyttönsä ja pahan olonsa välillä, vaan ajattelee ongelmiensa johtuvan siitä, että hän on huono ihminen. Elle ajautuu yhdentekeviin suhteisiin, joilla hän yrittää rakentaa itsetuntoaan, mutta jotka todellisuudessa syövät sitä. Elämä jatkuu yhtä sekavana ja epämääräisessä seurassa kirjan kolmannessa osassa, jossa Elle on jo lukiolainen. Jokin alkaa kuitenkin muuttua, kun Elle tutustuu paremmin salaperäiseen Joonaan, joka saa Ellen ajattelemaan elämänsä suuntaa ja sisältöä uudelleen.

 Kirjoitti: Aino