Stoori goes movies maaliskuussa

27.3. klo 16 pääkirjaston Studiossa ilmaisnäytöksenä

Pirates of the Caribbean : vierailla vesillä

(ikäraja: K12)

(kesto: 2 h 10 min)

Klikkaa kuvaa!

Sekaisin Stoorista

Oletko sekaisin Stoorista?

Niin mekin…

Stoorin sydän avattiin helmikuussa ja asetettiin näytille, kaikkien ihailtavaksi. Esillä on ollut asiakkaitten suosittelemia kirjoja, sarjakuvia, elokuvia ja pelejä. Näyttelyseinä on ollut kuin teini-ikäisen huoneesta irtirevitty. Iso, värikäs ja herkullinen kollasi, joka on tapetoitu suosikkien julisteilla ja nuorten omilla, muistilappuihin kirjoitetuilla fanituskommenteilla. Ja juuri tästähän Stoorissa on kyse: mitä nuoret haluavat, mikä heitä kiinnostaa, innostaa, mitä he haluavat kertoa omille ikätovereilleen. Sekaisin Stoorista –näyttely, jos mikä, on nuorten oma näyttely. 

Näyttely laajenee nyt tänne blogin puolelle. Kirjasto astuu siinä mielessä mukaan, että haluamme kertoa, mitä Te oikeasti luette!

Alla olevassa listassa on Stoorin kirjat, joita on lainattu eniten helmikuuhun 2012 mennessä!

Vastaavatko suositukset ja lainaukset toisiaan?

Katso ja ihaile: juu, kyllä ne vastaavat!

(Huom!!! Lista ei kuitenkaan ole ihan koko totuus, vaan sitä on kopeloitu, kuten maailmassa niin usein tehdään. Muistakaa siis lähdekritiikki! Tietyt hitti-sarjat ovat niin hittejä, että ne valloittaisivat osineen koko listan. Siksi olen valinnut listaan jokaisesta kirja-sarjasta vain sen lainatuimman osan.)

Näitä Te, Stoorin rakkaat lukijat siis luette:

1. Meyer, Stephenie: Twilight - Aamunkoi (251 lainaa)

2. Riordan, Rick: Percy Jackson - Titaanien kirous (189)

3. Kinney, Jeff: Neropatin päiväkirjat  (182)

4. Cast, P. C.: Yön talo - Petetty (167)

5. Smith, L. J. : Vampyyripäiväkirjat - Korpinmusta (161)

6. Star Wars : Luke Skywalker: galaksin viimeinen toivo (156)

7.Clare, Cassandra: Varjojen kaupungit –sarja (154)

8. Pearson, Mary E.: Kuka on Jenna Fox? (143)

9. Stiefvater, Maggie: Väristys-trilogia - Väristys (142)

10. Groening, Matt: Simpsonit -  Silkkaa hulluutta (139)

11. Paolini, Christopher: Perillinen - Brisingr (133)

12. Scott, Michael: Kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuudet - Velho (133)

13. Godbersen, Anna: Huumaa (131)

 

…och på svenska

1. Hamberg, Emma: Linas kvällsbok 1 & 2 (37

2. Smith, L. J.:  The vampire diaries -  Uppvaknandet; Kampen (28)

3. Meyer, Stephenie: Twilight -  Så länge vi båda andas  (27)

4. Bushnell, Candace: The Carrie diaries (26)

5. Jacobsson, Ritta: Afrodite-böcker - Afrodite och skulden (25)

6. Turtschaninoff, Maria: Underfors (22)

7. Flanagan, John: Det övergivna landet (22)

8. Bredow, Katarina von: Expert på att rodna (21)

9. Von Ziegesar, Cecily: Med beröm godkänd (21)

10. Von Ziegesar, Cecily: It girl (20)

11. Collins, Suzanne: Hungerspelen (20)

12. Cabot, Meg: Washington D.C. (19)

13. Mead, Richelle: Törst (19) 

and finally, in English

1. Meyer, Stephenie: Twilight-series - Breaking dawn (49)

2. Clare, Cassandra: City of glass (30)

3. Cabot, Meg: Being Nikki (26)

4. Meyer, Stephenie: The host: a novel (25)

5. Clare, Cassandra: Clockwork angel (24)

6. Williams, Sean: Star wars: the force unleashed (23)

7.Tolkien, J. R. R.: The lord of the rings (20)

8. Cast, P. C.: House of Night –series - Tempted (20)

9. Smith, L. J.: The vampire diaries: the return (20)

10. Colfer, Eoin: Artemis Fowl and the Atlantis Complex (19)

11. Tolkien, J. R. R.: The Silmarillion (18)

12. Tolkien, J. R. R.: Tales from the perilous realm (17) 

13. Lore, Pittacus: I am number four (16)

 

Tunnistatko omasi?

Tarkista kirjojen saatavuus kirjaston VASKI-aineistotietokannasta

Hugo Cabret ja ihmeellisen itseliikkujan arvoitus

Orvot, oudoissa oloissa elävät pojat eivät ole vieras juttu lasten- ja nuortenkirjallisuudelle. Brian Selznickin kirja Hugo Cabret : kuvaromaani (Tammi, 2008) rikkoo perinteisen kirjan rajoja. Se tarjoaa seikkailun, salapoliisitarinan ja sukelluksen elokuvataiteen historiaan muodossa, joka yhdistää romaania, kuvakirjaa ja sarjakuvaa. Paksun kirjan sivuista 2/3 on kuvitettu, eivätkä kuvat ole pelkkää lisuketta, vaan täydentävät, jatkavat ja kertovat tarinaa sanattomin keinoin.

Vuoteen 1931 sijoitetussa tarinassa orvoksi jäänyt Hugo asuu salaa Pariisin rautatieasemalla ja hoitaa juna-aseman kelloja isänsä ja setänsä kuoltua. Kelloseppäsuvun vesa haluaisi kuitenkin jonakin päivänä taikuriksi. Taikureiden tapaan hän haluaisi osata korjata lelukojusta näpistämillään osilla arvoituksellisen kapineen, robotin kaltaisen mekaanisen miehen, joka istuu kynä kädessä pöydän ääressä. Minkä viestin itseliikkuja voisi Hugolle kirjoittaa? Ehkä ratkaisun Hugon pulmiin?

Maksuksi näpistelystä lelukojun omistava vanhus takavarikoi Hugolta muistikirjan, jonka Hugo on saanut isältään ja joka sisältää itseliikkujan korjausohjeen. Siitä lannistumatta, ja yhdessä kojunpitäjän kummityttären kanssa, Hugo ryhtyy ratkaisemaan mekaanisen miehen ja kuolleeksi uskotun elokuvantekijän, Georges Mélièsin, arvoitusta.

Kirjan inspiraationa toimi Selznickille tositarina ranskalaisesta elokuvan uranuurtajasta, Georges Mélièsistä, hänen elokuvistaan ja kehittämistään erikoistehosteista sekä veivattavista laitteistaan. Méliès myös työskenteli aikoinaan lelukojussa Pariisin rautatieasemalla.

Kun kirjan kannen avaa, voi kuvitella istuvansa pimeässä salissa valkokangasta tuijottaen ja katsoen, miten mustavalkoinen elokuva alkaa. Onko siis ihme, että kirjasta on filmattu kokopitkä kokoperheen värillinen seikkailuelokuva, joka on arvattavasti varustettu elokuvataiteen modernilla lisällä, 3D-ominaisuudella.

Martin Scorsesen ohjaama Hugo elokuva on kerännyt eniten Oscar-ehdokkuuksia, peräti 11 ehdokkuutta. Se on ehdolla mm. vuoden parhaimmaksi elokuvaksi. Oscar-palkinnot jaetaan 26. helmikuuta, mutta elokuva tulee Suomen ensi-iltaan jo ennen sitä, pe 17.2.

Hiihtolomalla ehtii katsoa sekä leffan että lukea kirjan!

Sali hiljenee. Näytös alkakoon!

Hugo Cabret kirjana

Hugo elokuvana

Tarkista kirjan saatavuus Vaski-verkkokirjastosta

Tyttöjen talon blogista napattua

Turun tyttöjen talon blogitiimin tytöt kävivät tekemässä kirjailijahaastattelun Turun pääkirjastossa ja tällainen siitä tuli:


"Olimme Blogi-tiimin kanssa Turun pääkirjastossa, jossa pääsimme tutustumaan kirjaston kulissien taakse sekä haastattelemaan kirjailija Maarit Verrosta.

1. Onko kirjailijan työ yksinäistä?

Tavallaan on, mutta kun katsoo esimerkiksi ikkunasta ulos ja näkee lintujen lentelevän, niin ei siinä koe oloaan niin yksinäiseksi. Myös sosiaalinenkin persoona voi olla kirjailija, koska kirjoja voi kirjoittaa vaikka kahviloissa joissa näkee muitakin ihmisiä, eikä tarvitse olla aina yksinään kotona.

2. Kuinka kauan olet ollut kirjailija?

Noin 20 vuotta. 20 vuotta sitten ilmestyi ensimmäinen kirjani. Ammattina ajateltuna, harrastuksesta tuli ammatti. Mielestäni ei ole eroa onko kirjoittaminen ammattina vai harrastuksena.

3. Hyvät ja huonot puolet?

Huonoja puolia ei sinänsä ole, olen tykännyt aina tutkia, miettiä ja selvitellä erilaisia asioita.

4.Mikä töistäsi on tärkein?

Uusin on aina tärkein, vähän niin kuin lasten kanssa; nuorin lapsi on yleensä se tärkeä, koska kyseessä on silloin vielä vauva. Toki kaikki lapset ovat yhtä tärkeitä kuin muutkin, sama pätee myös kirjoissa. Uusin on tärkein, mutta totta kai muutkin kirjat ovat yhtä tärkeitä!

5. Tuleeko kirjaa kirjoittaessa paineita saada kirja valmiiksi tiettyyn ajankohtaan mennessä?

Ei oikein, minulla on luova tahti kirjoja kirjoittaessani. Olen yleensä saanut kirjani ajoissa valmiiksi, eikä kustantaja ole vielä alkanut piikittelemään deadlinesta tai hoputtamaan kirjoitustahtiani."

Haastattelu löytyy myös: Turun tyttöjen talon blogi Do what you love, love what you do

Stoorin lukupiiri

Helmikuun lukupiiri kokoontuu ke 29.2 klo 17 ja maaliskuun lukupiiri ke 28.3 klo 17.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Saara-Maija Kallio puh. 044-3196333, smhkal@utu.fi

Uudet ja vanhat lukijat, tulkaa mukaan!

Stoori goes movies helmikuussa!

Klikkaa kuvaa!

Nuortenkirjojen viileimpiä trendejä osa 2

Tulevina vuosina tapahtui - dystopioita tarjolla nuorten tieteiskirjallisuudessa


Dystopiat (= epätoivottavat tulevaisuuden yhteiskunnat) ovat ahdistavia paikkoja elää ja olla, jos yksilöt alkavat ajatella omilla aivoillaan ja epäillä vallitsevia olosuhteita, joiden väitetään olevan se paras ja ainoa tapa elää oikein, onnellisesti ja turvallisesti.


Täydellisyyden ja turvallisuuden illuusio syntyy siitä, että Yhteiskunta säätelee ihmisen puolesta kaiken aina ruuasta ja vaatetuksesta, työntekoon ja vapaa-ajan viettoon sekä kuoleman hetkeen asti. Tunteiden hallinta hoidetaan erivärisin pillerein. Luovuus on kielletty kaikissa muodoissaan.

Toisinajattelijat, poikkeavat, suljetaan varsinaisen Yhteiskunnan ulkopuolelle. Kaikessa pyritään optimaalisuuteen ja parhaiten pärjää tilastollisesti keskivertoisin, huomaamattomin. Yhteiskunta säätelee kansalaisiaan myös geneettisesti osoittamalla jokaiselle 17-vuotiaalle sopivimman kumppanin. Tästä kertoo Ally Condie: Tarkoitettu (Tammi 2011). Elämän kohokohta koittaa parijuhlaan osallistuvalle Cassialle, joka näkee näytöltä ensin parhaan ystävänsä Xanderin kasvot, mutta ruudun pimennyttyä siihen välähtää toisen pojan, Kyn, kasvot. Kenellekään ei ole koskaan osoitettu kahta kumppania. Eikö Yhteiskunta olekaan niin erehtymätön kuin Cassialle on opetettu? Mitä jos se voi erehtyä toisenkin kerran? Cassia päättää olla kulkematta sovinnolla eteenpäin elämässään.


Yhteiskunnan rajoitukset voivat mennä vielä pidemmälle. Lauren Oliver: Delirium – rakkaus on harhaa (WSOY 2011) kirjassa rakkaudesta on tehty sairaus. Ei hätää, yksinkertaisella kirurgisella operaatiolla, jonka kaikki täysi-ikäiset joutuvat kohtaamaan, äärimmäiset tunteet saadaan pysyvästi eliminoitua. Avioliitot ovat määrättyjä, eivätkä perustu rakkauteen.

Näin taataan tasainen, yllätyksetön, mutta ennen kaikkea turvallinen elämä yhteiskunnan valvotulla alueella, joka Lenasta tuntuu lähinnä häkiltä. Hänet on nimittäin huomattu. Kapinallinen poika nimeltä Alex on iskenyt hänelle silmää. Lena huomaa kauheat ensimmäisen vaiheen tuntomerkit, kuten hikoilevat kämmenet ja keskittymiskyvyttömyyden. Niin se alkaa. Niin kävi hänen äidilleenkin.


Geeniteknologia on valjastettu palvelemaan ihmiselämää sen jälkeen kun tuhoisa bakteerikanta ja tehottomat antibiootit aiheuttivat miljoonien ihmisten kuoleman. Jokainen saa sata pistettä käytettäväksi biogeeliin, keinotekoisiin hermomikrosoluihin, joiden avulla omaa kehoa voi korjailla miltei rajoituksetta.

Mutta miten paljon ihmisessä voi olla keinotekoista, jotta hänellä vielä olisi tallella oma identiteetti ja inhimillisyys? Jenna, onnettomuuden jälkeisestä koomasta herättyään, ei tunnista itseään. Hän alkaa rakentaa omaa minuuttaan uudestaan hatarien muistikuvien varaan kirjassa Mary E. Pearson: Kuka on Jenna Fox? (WSOY 2010).


Teknologisista keksinnöistä on hyötyä, kun eletään elämää ekokatastrofin jälkeen tieteisseikkailussa Kat Falls: Veden alla (Tammi 2011). Ihmiskunta on jakautunut kahtia. Koska kuivasta, rakennuskelpoisesta maasta on pulaa, asuvat Yläpuoliset ahtaasti, lapset sijoitettuina lastenkoteihin. Yksi lapsista on Gemma, joka karkaa etsiäkseen kadonnutta veljeään. Pinnanalisissa siirtokunnissa taasen tuotetaan kaikille leväviljelmien avulla ravintoa sekä hydrotermisten aukkojen ja vuorovesivaihteluiden avulla energiaa. Elämän meren pohjalla, pimeydessä, valtavassa paineessa, tekee mahdolliseksi Liquigen, hapella uutettu aine, joka estää sukeltajantaudin ja sallii hengittämisen vedessä.

Meressä eläminen on aiheuttanut lapsissa aivomuutoksia ja sen johdosta uusia taitoja, kuten kaikuluotaamisen kyvyn. Yksi näistä meressä syntyneistä on Ty, jonka iho hohtaa bioluminoivan kalan syömisen takia. Ty ja Gemma tapaavat toisensa ja rakkaus syttyy siitäkin huolimatta, että heitä uhkaa territorioiden pahin vihollinen, lainsuojattomien Krottiliiga.


Aina ei luonnonkatastrofien jälkeen saada yhteiskuntaa enää toimivaksi. Suzanne Collins: Nälkäpelin (WSOY 2008) runnellussa maailmassa perustettiin entisen Pohjois-Amerikan paikalle hirmuvaltaan perustuva valtio, jossa järjestetyssä tositv-kilpailussa, Nälkäpelissä, jokaiselta kahdeltatoista vyöhykkeeltä valitaan tyttö ja poika taistelemaan kuolemaan asti.

Mutta Katnissin ja Peetan välille kehittyy niin tiivis ystävyys, etteivät he pystykään tappamaan toisiaan.


Elämää ekokatastrofien jälkeen käsitellään myös kahdessa kotimaisessa uutuusteoksessa. 2050-luvulla (Annika Luther: Kodittomien kaupunki, Teos & Söderströms, 2011) Helsinki, kuten suurin osa maapalloa, on peittynyt veden alle, jolloin suomalaiset oivat muuttaneet asumaan kuivina säilyneille alueille, turvallisiin oloihin, uuden pääkaupungin tienoille, Jyväskylään.

Lilja päättää karata etsimään oikeaa äitiään osittain veden alle jääneeseen rauniokaupunki Helsinkiin, josta on tullut uusi koti maailman pakolaisille. 2300-luvulla (Eija Lappalainen: Routasisarukset, WSOY 2011) adoptoitu, asioita kyseenalaistava, hylättyjä koneita ymmärtävä Utu päättää selvittää biologiseen syntyperäänsä liittyvät salaisuudet.

Ihmiskunta on jo lähes onnistunut tuhoamaan itsensä niin, että kaupungit ovat raunioina, kaatopaikat tulvivat romua ja maa on saastunutta bioterrori-iskujen jäljiltä.


Kun maapallon luonnonvarat on käytetty loppuun, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin varustaa avaruusalus ja lähteä satoja vuosia kestävälle matkalle kohti uutta kotiplaneettaa. Beth Revis: Matka alkaa (Otava 2012) kertoo Varjelus-aluksesta ja sen parintuhannen hengen miehistöstä, joilla ei ole tietoa aluksen lukitulla tasolla olevista sadasta syväjäädytetystä tiedemiehestä ja asiantuntijasta, kunnes poika nimeltä Seuraaja löytää heidät ja ihastuu punatukkaiseen Amyyn, merkityksettömäksi kirjattuun ja 50 vuotta liian aikaisin heräävään tyttöön. Uudeksi johtajaksi koulutettavan Seuraajan uteliaisuus ja tiedonjano sekä Amyn tapaaminen avaavat hänen silmänsä aluksella oleville epäkohdille ja salaisuuksille, joihin kuuluu Vanhimman tyrannimainen johtajanote, rauhoittavien lääkkeiden jakaminen veden mukana, geenimanipulointi ja syntyvyyden säännöstely sekä pahimpana kaikista päämäärään pääsyn viivästymisestä valehteleminen.

Yhden ihmisen vallanhimo on tehnyt muista ihmisistä aivotonta karjaa, jota on helppo ohjailla lääketieteen ja tekniikan keinoin. Seuraaja huomaa epäilevänsä omaa kelpoisuuttaan johtajaksi. Ehkä hänelle sikiönä annetun ruiskeen annostus ei ollut riittävä?


Tarkista kirjojen saatavuus Vaski-verkkokirjastosta.

Nuortenkirjojen viileimpiä trendejä osa 1

Paranormaalia rakkautta – kun ihminen ei vain riitä

Vampyyreista ja ihmissusista sekä tavallisesta koulutytöstä kertovan Stephenie Meyerin Twilight-sarjan innoittamana on tyttöjen ja poikien välisiä tavanomaisuutta uhmaavia ja vaaraa hipovia suhteita etsitty lisää nuortenkirjojen kansien välistä. Kirjojen maailmassa tavalliset pojat tai tytöt ovat niin out! Ihastuksen kohteena on jokin yliluonnollinen, huomion epätavallisen voimakkaasti varastava muukalainen, jonka inhimillinen ensivaikutelma kätkee enkelin, ihmissuden, keijun tai muun kuolemattoman olennon.

Ilki ihanan (Melissa Marr, WSOY 2008)

keijut eivät todellakaan ole mitään söpöjä pikkuolentoja liihottelemassa metsän siimeksessä minihameissaan, vaan järisyttävän kauniita, järkyttävän ilkeitä ja ylimielisiä olentoja, joiden kesän kuningas, komea Keenan on saanut pahan päähänpinttymän ihmistyttö Aislinnista. Tytöstä on määrä tulla hänen kesän kuningattarensa, vaikka väkisin. Tytössä on sitä jotakin: hän nimittäin näkee äitinsä ja isoäitinsä tavoin näkymättömän keijumaailman, ihan tahtomattaan. Mutta tarjotusta huippuasemasta huolimatta Aislinnille tuottaa vaikeuksia päättää, jäisikö hän sittenkin tavalliseksi kuolevaiseksi ja junavaunussa asustavan Sethin luo, rauta kun perinteisesti suojaa keijujen lähentely-yrityksiltä.

Aislinnin tavoin Nora (Becca Fitzpatrick: Langennut enkeli, WSOY 2011) on yhtä avuton ja neuvoton kohtaamaan tuntemattoman osoittaman kiihkeän kiinnostuksen. Noraa piirittää ivallisia kommentteja heittelevä arvoituksellinen Patch.

Nora haluaa selvittää Patchin henkilöllisyyden ja hänelle selviääkin, ettei Patch ole tästä maailmasta, vaan siipensä menettänyt langennut enkeli, joka haaveilee ihmisyydestä tai ainakin siipien takaisin saamisesta. Siihen tarjoutuu oiva mahdollisuus suojelutehtävien muodossa, onhan Noran henkikulta, ja järki, uhattuna.

Myös Isabel Abedin Lucian (Otava 2010) paljastuu suojelusenkeliksi, joka muistinsa menettäneenä on itse antanut itselleen nimen. Mutta Rebeccasta poika sen sijaan tietää kaiken, myös tytön salaisuudet ja tulevaisuuden.

Rebeccan taasen valtaa käsittämätön rauha jo ennen kuin hän tapaa pojan. Onko kyse vain sattumasta, jos he törmäävät toisiinsa tuon tuostakin? Merkillinen yhteys heidän välillään voi muuttua vain rakkaudeksi, mutta Rebeccaa vaivaa, miksi poika on niin kumman tutun tuntuinen ja miksi hän ei voi muistaa, missä ja milloin hän on nähnyt pojan joskus aiemmin.

Grace muistaa hyvin lapsuutensa pelastajasuden. Mutta kun Grace kiinnostui lähimetsän susista, ei hän voinut aavistaa, että vuosien päästä yksi keltasilmäisistä susista muuttuisi hänen edessään ihmiseksi ja paljastaisi salaisuuden: lähimetsässä kuljeskelee ihmissusilauma.

Molemminpuolinen rakkaussuhde on totta. Ihmisenä tai sutena. Se koskee myös Gracea. Muutosten aika on vasta edessä trilogian (Maggie Stiefvater: Väristys, WSOY 2010) avausosassa.

Ever (Alyson Nöel: Punaiset tulppaanit (Otava 2011) oli suosittu tyttö, jolla oli elämä edessä, mutta muiden perheenjäsenten kuolema teki hänestä upean aivan uudella tavalla. Ever ei paranormaaleja kykyjä kuitenkaan olisi halunnut. Mieluummin hän kätkeytyy huppunsa alle välttyäkseen värikylläisten aurojen näkemiseltä ja ajatusten kuulemiselta pelkän kosketuksen kautta, kunnes hänen rakkaudenjanonsa herättää uusi kiehtova oppilas, Damien, poika ilman auraa ja ajatuksia.

Toistaiseksi Ever on tavannut vastaavanlaisia vain vainajien parissa. Damien osoittautuu kuolemattomaksi, satoja vuosia vanhaksi. Ever vain ei muista, että he ovat olleet yhdessä jo vuosisatoja jälleensyntymien kautta.

Verenvuodatuksesta huolimatta ei aina ole kyse vampyyreista (Tessa Gratton: Veritaika (WSOY 2011). Verimagia, loitsujen tekeminen ikivanhan muistikirjan ohjeita noudattaen, yhdistää kaksi nuorta, Sillan ja Nickin, heidän opetellessaan velhon taitoja suojellakseen muistikirjaansa, pelastaakseen henkensä ja selvittääkseen kumpaakin riivaavat vanhempiin liittyvät menneisyyden mysteerit.

On tärkeää selvittää, vaatiiko magia tietyn suvun jäsenen verta vai riittääkö pelkkä usko ja riimittely, Silla kun ei usko magiaan ja on yllättynyt onnistuessaan taikojen teossa.

Jacindan (Sophie Jordan: Liekki (Nemo 2011),ihmisten ja lohikäärmeiden jälkeläisen, elämä olisi turvallisempaa, jos hän suostuisi luopumaan kyvystään muuttua drakiksi. Drakeja metsästävän suvun pojan, Willin, tapaaminen herättää tytössä voimakkaat tunteet ja saattavat hänet salaisuuksineen vaaraan.

Itsehillinnän sijaan Jacinda valitsee vaistonsa varassa ystävystymisen Willin kanssa ja poika osoittautuukin yhtä erilaiseksi kuin hän itse.

Viileiden lukuvinkkien osassa 2 ollaan nokka kohti tulevaisuutta.

Tarkista kirjojen saatavuus Vaski-verkkokirjastosta.

Ketä kiinnostaa: Sur rur rur – ompele vintagemekko kevääksi!

Kuka haluaisit olla tänään: Audrey Hepburn, Marilyn Monroe vai Jacqueline Kennedy Onassis?

Trendit tulevat ja menevät, mutta näiden naisten ihailtu tyyli vaikuttaa vielä tänäkin päivänä. Sara Alm ja Hannah McDevitt ovat valinneet tähän kirjaan viimeksi kuluneilta vuosikymmeniltä kymmenen innoittavaa ja itse toteuttavaa mekkoa. Tekijät lähtivät liikkeelle Bette Davisin vinoon leikatuista leningeistä ja päätyivät Madonna Like a Virgin-lookiin. Jokaisesta ikonisesta leningistä on tässä kirjassa sekä alkuperäinen, että uudempaa ja luovempaa tarjoava muunnelma . Yhteensä siis 10 + 10 mekkoa!

Kirjasta löytyvät sekä kaavat, että ompeluohjeet kaikille ihanuuksille! Tarvitsen vain kankaan, ompelutarvikkeet sekä tämän upean kirjan päästäksesi alkuun. 

Tällaisia kirjoja on kaivattu ja näitä ilmestyy varmasti lisää. Tähän asti Vintagemekkoja on saanut etsiä kirpputoreilta ja asuvuokraamoista. Vanhojen kaavojen löytäminen ullakoilta ja antikvariaateista on ollut onnen kauppaa. Ehdoton suosikkini tässä kirjassa oli Jacquelin Kennedy Onassiksen kotelomekko. Vaikeustasoltaan mekko oli helppo. Tämä johtuu varmaankin siitä, että kirjan ohjeet eivät neuvo mekon vuorittamista, mikä lisäisi mekon ikää huomattavasti. Miinuspuolena sanottakoon, että asuvalikoima on kovin suppea eikä yhden mieliasun takia kannattaisi hankkia koko kirjaa. Siispä varaamaan se kirjastosta!

Tarkista tästä kirjan saatavuus.

Marie

Ps. Kuvan omasta mekostasi voit lisätä www.chroniclebooks.com/famousfrocks-sivustolle ja samalla tutustua muiden tekemiin mekkoluomuksiin.

Ajattelen, olen siis olemassa

Stoorin filosofiatapaamiset alkavat! 

Stoorissa karataan karkauspäivänä 29.2. ajattelun ihmeelliseen maailmaan. 

Tuomas Tiainen filosofoi viihteen avulla ihmiselon isoista kysymyksistä, ja haastaa sinut ajattelemaan kuutena keskiviikkona klo 17-19. 

Uskallatko ottaa haasteen vastaan? Tarkista teemat alla olevasta julisteesta ja tule Stooriin!

Klikkaa kuva suuremmaksi

Lämpimästi Tervetuloa, tulipalopakkasista huolimatta tai ehkä juuri niiden vuoksi...