Vuoteen 1931 sijoitetussa tarinassa orvoksi jäänyt Hugo asuu salaa Pariisin rautatieasemalla ja hoitaa juna-aseman kelloja isänsä ja setänsä kuoltua. Kelloseppäsuvun vesa haluaisi kuitenkin jonakin päivänä taikuriksi. Taikureiden tapaan hän haluaisi osata korjata lelukojusta näpistämillään osilla arvoituksellisen kapineen, robotin kaltaisen mekaanisen miehen, joka istuu kynä kädessä pöydän ääressä. Minkä viestin itseliikkuja voisi Hugolle kirjoittaa? Ehkä ratkaisun Hugon pulmiin?
Maksuksi näpistelystä lelukojun omistava vanhus takavarikoi Hugolta muistikirjan, jonka Hugo on saanut isältään ja joka sisältää itseliikkujan korjausohjeen. Siitä lannistumatta, ja yhdessä kojunpitäjän kummityttären kanssa, Hugo ryhtyy ratkaisemaan mekaanisen miehen ja kuolleeksi uskotun elokuvantekijän, Georges Mélièsin, arvoitusta.
Kirjan inspiraationa toimi Selznickille tositarina ranskalaisesta elokuvan uranuurtajasta, Georges Mélièsistä, hänen elokuvistaan ja kehittämistään erikoistehosteista sekä veivattavista laitteistaan. Méliès myös työskenteli aikoinaan lelukojussa Pariisin rautatieasemalla.
Kun kirjan kannen avaa, voi kuvitella istuvansa pimeässä salissa valkokangasta tuijottaen ja katsoen, miten mustavalkoinen elokuva alkaa. Onko siis ihme, että kirjasta on filmattu kokopitkä kokoperheen värillinen seikkailuelokuva, joka on arvattavasti varustettu elokuvataiteen modernilla lisällä, 3D-ominaisuudella.
Martin Scorsesen ohjaama Hugo elokuva on kerännyt eniten Oscar-ehdokkuuksia, peräti 11 ehdokkuutta. Se on ehdolla mm. vuoden parhaimmaksi elokuvaksi. Oscar-palkinnot jaetaan 26. helmikuuta, mutta elokuva tulee Suomen ensi-iltaan jo ennen sitä, pe 17.2.
Hiihtolomalla ehtii katsoa sekä leffan että lukea kirjan!
Sali hiljenee. Näytös alkakoon!
Hugo Cabret kirjana
Hugo elokuvana
Tarkista kirjan saatavuus Vaski-verkkokirjastosta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti