Oikein hirveää Halloweenia kaikille!
maanantai 31. lokakuuta 2011
Liikkuva nuoruus -elokuvasarjan viimeinen esitys
Liikkuva nuoruus -elokuvasarjan neljäs ja viimeinen elokuva nimeltä Zozo näytetään sunnuntaina 6.11 klo 15 pääkirjaston studiossa. Ruotsinlibanonilainen Josef Faresin elokuva kertoo Zozon ja hänen perheensä elämästä sisällissodan runtelemassa Beirutissa. Sodasta huolimatta hän elää normaalia nuoren pojan elämää kouluineen ja kavereineen. Yhtenä päivänä kuitenkin sattuu onnettomuus, jossa Zozo menettää perheensä ja päätyy isovanhempiensa luokse Ruotsiin. Haaveiden maassa alkaa Zozon uusi selviytymistarina. Oman paikan löytäminen uudessa kotimaassa ei suju ongelmitta. Zozo kohtaa koulukiusaamista, jää kiinni varastelusta ja ikävöi omaa perhettään. Zozo on Josef Faresin kolmas siirtolaisuutta kuvaava elokuva.
Aihe on ohjaajalle omakohtainen, sillä hän joutui itse kokemaan muuton sodan keskeltä Ruotsiin sekä koulukiusaamisen 17 vuotta sitten. Faresin elokuva kuvaa siirtolaisuuden syitä ja sopeutumisen vaikeutta uuteen kotimaahan.
Liikkuva nuoruus on elokuvasarja siirtolaisuudesta ja kasvamisesta globaalissa maailmassa. Elokuvasarjassa nähdään palkittuja elokuvia ympäri maailmaa sunnuntaisin klo 15 pääkirjaston Studiossa.
25.9. Persepolis (96 min)
9.10. Aavan meren tällä puolen (116 min)
23.10. Taivaan reunalla (105 min)
6.11. Zozo (90 min)
Aihe on ohjaajalle omakohtainen, sillä hän joutui itse kokemaan muuton sodan keskeltä Ruotsiin sekä koulukiusaamisen 17 vuotta sitten. Faresin elokuva kuvaa siirtolaisuuden syitä ja sopeutumisen vaikeutta uuteen kotimaahan.
Liikkuva nuoruus on elokuvasarja siirtolaisuudesta ja kasvamisesta globaalissa maailmassa. Elokuvasarjassa nähdään palkittuja elokuvia ympäri maailmaa sunnuntaisin klo 15 pääkirjaston Studiossa.
25.9. Persepolis (96 min)
9.10. Aavan meren tällä puolen (116 min)
23.10. Taivaan reunalla (105 min)
6.11. Zozo (90 min)
torstai 27. lokakuuta 2011
Sarjistapaaminen
Stoorin ja Turun sarjakuvakerhon järjestämät nuorten sarjistapaamiset on täällä taas!
Torstaina 3.11 klo 17-19 Milla Paloniemi ja Anni Nykänen ovat Stoorissa ja kertovat elämästään sarjakuvataiteilijoina. Vierailun aikana kuullaan mm. sarjakuvabloggaamisesta, strippisarjakuvien tekemisestä sekä erilaisista sarjakuvan julkaisukanavista.
Lisäksi luvassa on mm. piirtämistä, sarjisvinkkausta ja yleistä jutustelua sarjakuvasta! Tervetuloa mukaan, olet sitten piirtäjä, lukija tai vasta aloittelija!
Milla Paloniemi on yksi tunnetuimmista ja myydyimmistä sarjakuvapiirtäjistä Suomessa. Paloniemen Kiroileva siili sai ensimmäisen Sarjakuva-Finlandia-palkinnon vuonna 2008. Lisäksi hän on julkaissut mm. En vaan osaa!-sarjakuvaa, Kettu ja minä -albumin ja Sarjakuvakeittokirjan.
Anni Nykänen nousi kuuluisuuteen Mummo-sarjakuvallaan. Mummo riemastuttaa monenikäisiä lukijoita ja sai myös Sarjakuva-Finlandia-ehdokkuuden vuonna 2011. Mummo on toistaiseksi ainut sarjakuva-albumi, jonka Nykänen on julkaissut. Muutoin hän on julkaissut muutamia sarjakuvia parissa lehdessä, yhdessä antologiassa ja blogien kautta netissä. Lisäksi hän on tehnyt kuvituksia lehtiin ja nettisivuille.
Torstaina 3.11 klo 17-19 Milla Paloniemi ja Anni Nykänen ovat Stoorissa ja kertovat elämästään sarjakuvataiteilijoina. Vierailun aikana kuullaan mm. sarjakuvabloggaamisesta, strippisarjakuvien tekemisestä sekä erilaisista sarjakuvan julkaisukanavista.
Lisäksi luvassa on mm. piirtämistä, sarjisvinkkausta ja yleistä jutustelua sarjakuvasta! Tervetuloa mukaan, olet sitten piirtäjä, lukija tai vasta aloittelija!
Milla Paloniemi on yksi tunnetuimmista ja myydyimmistä sarjakuvapiirtäjistä Suomessa. Paloniemen Kiroileva siili sai ensimmäisen Sarjakuva-Finlandia-palkinnon vuonna 2008. Lisäksi hän on julkaissut mm. En vaan osaa!-sarjakuvaa, Kettu ja minä -albumin ja Sarjakuvakeittokirjan.
Anni Nykänen nousi kuuluisuuteen Mummo-sarjakuvallaan. Mummo riemastuttaa monenikäisiä lukijoita ja sai myös Sarjakuva-Finlandia-ehdokkuuden vuonna 2011. Mummo on toistaiseksi ainut sarjakuva-albumi, jonka Nykänen on julkaissut. Muutoin hän on julkaissut muutamia sarjakuvia parissa lehdessä, yhdessä antologiassa ja blogien kautta netissä. Lisäksi hän on tehnyt kuvituksia lehtiin ja nettisivuille.
keskiviikko 26. lokakuuta 2011
Mediabussi kierroksella Turussa 11-12.10.2011
Mikä ihmeen mediabussi?
Ylen mediabussi kiertää Suomea antamassa koululaisille, opiskelijoille ja opettajille mahdollisuuden opiskella mediataitoja ja harjoitella omaa ilmaisua mediavälineiden avulla. Pääpaino on tekemisellä, ja lopputuloksena pienryhmissä tehdyt minuutin mittaiset omat videot.
Turussa mediabussi vieraili Turun kaupunginkirjastossa ja Puropellon koulun yhdeksäs luokka pääsi kuvailemaan ja editoimaan Maikki Kantolan opastuksella.
Jokainen pienryhmä suunnitteli ja käsikirjoitti oman videonsa ja valmiisiin tuotoksiin voit tutustua täällä.
Ylen mediabussi kiertää Suomea antamassa koululaisille, opiskelijoille ja opettajille mahdollisuuden opiskella mediataitoja ja harjoitella omaa ilmaisua mediavälineiden avulla. Pääpaino on tekemisellä, ja lopputuloksena pienryhmissä tehdyt minuutin mittaiset omat videot.
Turussa mediabussi vieraili Turun kaupunginkirjastossa ja Puropellon koulun yhdeksäs luokka pääsi kuvailemaan ja editoimaan Maikki Kantolan opastuksella.
Jokainen pienryhmä suunnitteli ja käsikirjoitti oman videonsa ja valmiisiin tuotoksiin voit tutustua täällä.
keskiviikko 19. lokakuuta 2011
keskiviikko 12. lokakuuta 2011
Liikkuva nuoruus -sarjassa Taivaan reunalla
Seuraava elokuva Liikkuva Nuoruus-sarjassa, Taivaan reunalla, näytetään sunnuntaina 23.10. Saksanturkkilaisohjaaja Fatih Akinin elokuva kertoo kolmen perheen yhteen nivoutuvista kohtaloista Saksan ja Turkin välillä. Elokuva käsittelee kahden kulttuurin välissä sijaitsevaa tyhjiötä, jossa ihmisen identiteetin paikantaminen ei ole itsestään selvä tehtävä.
Taivaan reunalla on elokuva kolmen perheen ja kuuden ihmisen yhteen kietoutuvista elämäntarinoista, jotka on jaettu väliotsikoita myöten kolmeen osaan. Saksassa asuva turkkilainen Nejat paheksuu suuresti leskeksi jääneen isänsä Alin uutta naisvalintaa. Nejat oppii kuitenkin ajan kanssa kunnioittamaan prostituoituna työskenteleväsä Yeteriä, sillä tämä lähettää säännöllisesti rahaa tyttärelleen Aytenille Istanbuliin. Elokuva siirtyy myöhemmin kuvaamaan Yeterin tyttären Aytenin elämäntarinaa, johon kuuluu muun muassa pakeneminen Turkista ja saksalaistyttö Lotten tapaaminen. Kolmannessa osassa tarinoita kiedotaan yhteen, joskin jotkut niistä jätetään tarkoituksellisen avoimiksi.
Taivaan reunalla on vahva draama idän ja lännen, Turkin ja Saksan, Euroopan reunan ja Euroopan ytimen välisestä kuilusta. Elokuvan käsikirjoitus palkittiin Cannesin elokuvafestivaalilla sekä Euroopan elokuvapalkintojen jaossa vuonna 2007.
Liikkuva nuoruus on elokuvasarja siirtolaisuudesta ja kasvamisesta globaalissa maailmassa. Elokuvasarjassa nähdään palkittuja elokuvia ympäri maailmaa sunnuntaisin klo 15 pääkirjaston Studiossa.
25.9. Persepolis (96 min)
9.10. Aavan meren tällä puolen (116 min)
23.10. Taivaan reunalla (105 min)
6.11. Zozo (90 min)
Taivaan reunalla on elokuva kolmen perheen ja kuuden ihmisen yhteen kietoutuvista elämäntarinoista, jotka on jaettu väliotsikoita myöten kolmeen osaan. Saksassa asuva turkkilainen Nejat paheksuu suuresti leskeksi jääneen isänsä Alin uutta naisvalintaa. Nejat oppii kuitenkin ajan kanssa kunnioittamaan prostituoituna työskenteleväsä Yeteriä, sillä tämä lähettää säännöllisesti rahaa tyttärelleen Aytenille Istanbuliin. Elokuva siirtyy myöhemmin kuvaamaan Yeterin tyttären Aytenin elämäntarinaa, johon kuuluu muun muassa pakeneminen Turkista ja saksalaistyttö Lotten tapaaminen. Kolmannessa osassa tarinoita kiedotaan yhteen, joskin jotkut niistä jätetään tarkoituksellisen avoimiksi.
Taivaan reunalla on vahva draama idän ja lännen, Turkin ja Saksan, Euroopan reunan ja Euroopan ytimen välisestä kuilusta. Elokuvan käsikirjoitus palkittiin Cannesin elokuvafestivaalilla sekä Euroopan elokuvapalkintojen jaossa vuonna 2007.
Liikkuva nuoruus on elokuvasarja siirtolaisuudesta ja kasvamisesta globaalissa maailmassa. Elokuvasarjassa nähdään palkittuja elokuvia ympäri maailmaa sunnuntaisin klo 15 pääkirjaston Studiossa.
25.9. Persepolis (96 min)
9.10. Aavan meren tällä puolen (116 min)
23.10. Taivaan reunalla (105 min)
6.11. Zozo (90 min)
tiistai 11. lokakuuta 2011
Noviisi 2011 - kirjoituskilpailu 13-17-vuotiaille
Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat (Stk), Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinetti (Tutka) ja Turun Science Fiction Seura (TSFS) järjestävät 13-17-vuotiaille nuorille suunnatun science fiction- ja fantasianovellikilpailun Noviisi 2011.
Noviisi on Nova-kirjoituskilpailun nuorempi sisarus, joka järjestetään nyt kolmatta kertaa. Ensimmäisen kerran Noviisi järjestettiin vuonna 2007, jolloin se oli alueellinen. Vuonna 2009 kisa laajeni valtakunnalliseksi.
Kilpailuun haetaan science fictioniin tai fantasiaan liittyviä novelleja, muutoin aihe on vapaa. Voidakseen osallistua Noviisiin tekstien on oltava alkuperäisiä ja ennen julkaisemattomia niin paperilla kuin verkossa. Alkuperäisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä myös fanficin rajaamista kisan ulkopuolelle. Kisaan voi halutessaan ottaa osaa useammalla novellilla. Kilpailutekstien kieli on suomi.
Tekstin maksimipituus on 10 000 merkkiä (välilyönteineen), mikä vastaa paperilla noin viittä sivua tekstiä. Liian pitkiksi katsotut tekstit hylätään.
Novellit lähetetään sähköpostin liitetiedostona 31.12.2011 keskiyöhön mennessä osoitteeseen noviisikilpailu@gmail.com. Valitse tiedostomuodoksi rtf. Jos olet epävarma, kysy ohjeita ennen tekstin lähettämistä. Kisan tuomariston muodostavat Noviisi 2009:n voittajat Susanna Jääskeläinen ja Sara Valta sekä kirjailijat Miina Supinen ja J. Pekka Mäkelä. Kisassa on esiraati, joka karsii jatkoon pääsevät novellit tuomaristolle. Palkintoihin on varattu 300 euroa, jonka kisan tuomaristo jakaa parhaaksi katsomallaan tavalla.
Lisäksi kisaan osallistuneiden kesken arvotaan viisi kappaletta Kirjoita kosmos -kirjoittajaopasta, viisi Stk:n julkaiseman Kosmoskynä-lehden ja viisi TSFS:n julkaiseman Spin-lehden tilausta vuodelle 2012. Lisäksi viidellekymmenelle kisaan osallistuneelle lähetetään lehtien ilmainen näytenumero. Muista siis ilmoittaa myös postiosoitteesi tekstiä lähettäessäsi.
Voittajat julistetaan keväällä 2012. Kaikki kisaan osallistuneet saavat tiedon asiasta siihen sähköpostiin, josta ovat kilpailutekstinsä lähettäneet. Tämän lisäksi he saavat yleispalautteen, jossa käydään läpi kisan teemoja, tekstien tavallisimpia kompastuskiviä ja yleisiä kirjoitusohjeita. Pidä siis huoli, että sähköpostisi pysyy auki.
Kisan järjestäjät varaavat oikeuden käyttää em. sähköpostiosoitteita toiminnastaan tiedottamiseen.
Lisätietoja:
http://noviisi.blogspot.com
noviisikilpailu@gmail.com
http://www.utu.fi /tutka
http://tieteiskirjoittajat.net
http://www.tsfs.fi /
Noviisi on Nova-kirjoituskilpailun nuorempi sisarus, joka järjestetään nyt kolmatta kertaa. Ensimmäisen kerran Noviisi järjestettiin vuonna 2007, jolloin se oli alueellinen. Vuonna 2009 kisa laajeni valtakunnalliseksi.
Kilpailuun haetaan science fictioniin tai fantasiaan liittyviä novelleja, muutoin aihe on vapaa. Voidakseen osallistua Noviisiin tekstien on oltava alkuperäisiä ja ennen julkaisemattomia niin paperilla kuin verkossa. Alkuperäisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä myös fanficin rajaamista kisan ulkopuolelle. Kisaan voi halutessaan ottaa osaa useammalla novellilla. Kilpailutekstien kieli on suomi.
Tekstin maksimipituus on 10 000 merkkiä (välilyönteineen), mikä vastaa paperilla noin viittä sivua tekstiä. Liian pitkiksi katsotut tekstit hylätään.
Novellit lähetetään sähköpostin liitetiedostona 31.12.2011 keskiyöhön mennessä osoitteeseen noviisikilpailu@gmail.com. Valitse tiedostomuodoksi rtf. Jos olet epävarma, kysy ohjeita ennen tekstin lähettämistä. Kisan tuomariston muodostavat Noviisi 2009:n voittajat Susanna Jääskeläinen ja Sara Valta sekä kirjailijat Miina Supinen ja J. Pekka Mäkelä. Kisassa on esiraati, joka karsii jatkoon pääsevät novellit tuomaristolle. Palkintoihin on varattu 300 euroa, jonka kisan tuomaristo jakaa parhaaksi katsomallaan tavalla.
Lisäksi kisaan osallistuneiden kesken arvotaan viisi kappaletta Kirjoita kosmos -kirjoittajaopasta, viisi Stk:n julkaiseman Kosmoskynä-lehden ja viisi TSFS:n julkaiseman Spin-lehden tilausta vuodelle 2012. Lisäksi viidellekymmenelle kisaan osallistuneelle lähetetään lehtien ilmainen näytenumero. Muista siis ilmoittaa myös postiosoitteesi tekstiä lähettäessäsi.
Voittajat julistetaan keväällä 2012. Kaikki kisaan osallistuneet saavat tiedon asiasta siihen sähköpostiin, josta ovat kilpailutekstinsä lähettäneet. Tämän lisäksi he saavat yleispalautteen, jossa käydään läpi kisan teemoja, tekstien tavallisimpia kompastuskiviä ja yleisiä kirjoitusohjeita. Pidä siis huoli, että sähköpostisi pysyy auki.
Kisan järjestäjät varaavat oikeuden käyttää em. sähköpostiosoitteita toiminnastaan tiedottamiseen.
Lisätietoja:
http://noviisi.blogspot.com
noviisikilpailu@gmail.com
http://www.utu.fi /tutka
http://tieteiskirjoittajat.net
http://www.tsfs.fi /
perjantai 7. lokakuuta 2011
Kirjallisuuden asema nykynuorten keskuudessa
Nykynuorista suurin osa ei lue vapaa-ajallaan vapaaehtoisesti jollei kyseessä ole televisiosarjan tekstitykset, kokeeseen lukeminen, pakollinen opiskelu tai Facebookin chat viestit. Se joukko joka lukee vapaa-aikanaan oma-aloitteisesti, on usein luokan vähemmän suosittua joukkoa.
Nykyajan yläastelaisten keskuudessa suosituin tyyppi on se joka saa hyviä numeroita lukematta koskaan kokeisiin, antaa kavereiden katsoa itseltään kotitehtävät ennen tunnin alkua ja on muutenkin lojaali ja antelias. Tosiasiahan on että suurin osa näistä henkilöistä joutuu lukemaan salaa, ettei häntä pilkattaisi nörtiksi.
Nykynuorten arvojärjestyksessä seuraavana ovat luokan koheltajat jotka raastavat opettajalta järjen ja meluavat tunnilla kuin tunnilla. Koheltajat saavat joka kokeesta enintään kuutosen ja kehuskelevat huonoilla numeroilla, heidän tulevaisuutensa ei vaikuta järin positiiviselta.
Usein luokan pohjasakkaa ovat ns. ”nörtit” jotka eivät rupea inisemään kun opettaja äidinkielen tunnilla antaa uuden kirjan ja jotka tulevat omalla vapaa-ajallaan kirjastoon lainaamaan kirjoja lukeakseen ne, täysin vapaaehtoisesti.
Uusimmasta sukupolvesta en osaa sanoa, mutta oman kokemukseni perusteella voin sanoa että ne älykkäät oppilaat jotka ottavat kirjan vapaaehtoisesti käteen vain lukemisen ilosta ovat usein koulukiusattuja tai edes hieman syrjääntyneitä. Uskoakseni ikätoverini tulevat älykkäämmiksi vuosien kuluessa, mutta jo yhdeksäsluokkalaisen pitäisi osata lukea niin hyvin että tavallisen kirjan lukeminen ei tuota niin paljon ongelmia että päättää olla lukematta. Onneksi ns. ”nörttejä” on paljon enemmän kuin päällisin puolin uskoisi.
Kirjoittajana Suvi, joka oli TET-harjoittelussa Saagastoorissa.
Nykyajan yläastelaisten keskuudessa suosituin tyyppi on se joka saa hyviä numeroita lukematta koskaan kokeisiin, antaa kavereiden katsoa itseltään kotitehtävät ennen tunnin alkua ja on muutenkin lojaali ja antelias. Tosiasiahan on että suurin osa näistä henkilöistä joutuu lukemaan salaa, ettei häntä pilkattaisi nörtiksi.
Nykynuorten arvojärjestyksessä seuraavana ovat luokan koheltajat jotka raastavat opettajalta järjen ja meluavat tunnilla kuin tunnilla. Koheltajat saavat joka kokeesta enintään kuutosen ja kehuskelevat huonoilla numeroilla, heidän tulevaisuutensa ei vaikuta järin positiiviselta.
Usein luokan pohjasakkaa ovat ns. ”nörtit” jotka eivät rupea inisemään kun opettaja äidinkielen tunnilla antaa uuden kirjan ja jotka tulevat omalla vapaa-ajallaan kirjastoon lainaamaan kirjoja lukeakseen ne, täysin vapaaehtoisesti.
Uusimmasta sukupolvesta en osaa sanoa, mutta oman kokemukseni perusteella voin sanoa että ne älykkäät oppilaat jotka ottavat kirjan vapaaehtoisesti käteen vain lukemisen ilosta ovat usein koulukiusattuja tai edes hieman syrjääntyneitä. Uskoakseni ikätoverini tulevat älykkäämmiksi vuosien kuluessa, mutta jo yhdeksäsluokkalaisen pitäisi osata lukea niin hyvin että tavallisen kirjan lukeminen ei tuota niin paljon ongelmia että päättää olla lukematta. Onneksi ns. ”nörttejä” on paljon enemmän kuin päällisin puolin uskoisi.
Kirjoittajana Suvi, joka oli TET-harjoittelussa Saagastoorissa.
keskiviikko 5. lokakuuta 2011
Sarjistapaaminen
Pitkän linjan sarjakuvapiirtäjä, -käsikirjoittaja ja kuvittaja Petri Hiltunen on torstaina 6.10 klo 17-19 Stoorissa vetämässä sarjistapaamista nuorille.
Hiltunen tunnetaan muun muassa humoristisesta Väinämöinen-sarjakuvasta ja fantasia- sekä scifiteemaisista sarjakuvista. Luvassa on mm. piirtämistä, sarjakuvavinkkausta ja yleistä jutustelua sarjakuvasta.
Tervetuloa oletpa sitten sarjakuvien piirtäjä, lukija tai vasta aloittelija!
Hiltunen tunnetaan muun muassa humoristisesta Väinämöinen-sarjakuvasta ja fantasia- sekä scifiteemaisista sarjakuvista. Luvassa on mm. piirtämistä, sarjakuvavinkkausta ja yleistä jutustelua sarjakuvasta.
Tervetuloa oletpa sitten sarjakuvien piirtäjä, lukija tai vasta aloittelija!
maanantai 3. lokakuuta 2011
Stoorin näyttely
Liikkuva nuoruus -elokuvasarjan seuraava esitys
Seuraava näytös Liikkuva nuoruus-elokuvasarjassa on ruotsinsuomalainen elokuva Aavan meren tällä puolen, tai Kid Svensk, joka oli elokuvan nimi ensi-illalla Ruotsissa.
Elokuva sijoittuu vuoteen 1984 ja sen päähenkilö on Göteborgissa asuva 12-vuotias Kirsi, tai Kid kuten hän ha-luaa itseään kutsuttavan. Kid kokee olevansa ruotsalainen ja häpeää suomalaista syntyperäänsä sekä äitiään Esteriä, joka ei ole koskaan oppinut puhumaan ruotsia. Kesäloma on juuri alkanut ja Ester, joka on juuri irtisanottu työpaikastaan, haluaa kesäksi kotiin Pohjois-Karjalaan. Äidin kotikaipuu vie tyttäreltä kovasti halutun kesätyön Göteborgin radiossa. Konflikteilta ei vältytä matkalla Tukholman, ruotsinlaivojen ja Helsingin turistikuvien kautta Suomen sydämeen. Kumppaneiksi automatkalle tulevat äidin ystävätär Sirkka ja tämän 13-vuotias poika, Jamppe.
Kesälomasta tulee kuitenkin erilainen kuin Kid on ajatellut. Vanha kaveruus Jampen kanssa tuntuu tänä kesänä muuttuvan kutkuttavalla tavalla erilaiseksi. Myös Ester-äiti kohtaa Suomessa vanhan nuoruudenrakkautensa Markun. Äidin ja tyttären välejä ei myöskään paranna se, että Ester alkaa suunnitella pysyvää muuttoa Suomeen, mutta ei uskalla puhua asiasta Kidille.
Liikkuva nuoruus on elokuvasarja siirtolaisuudesta ja kasvamisesta globaalissa maailmassa. Elokuvasarjassa nähdään palkittuja elokuvia ympäri maailmaa sunnuntaisin klo 15 pääkirjaston Studiossa.
25.9. Persepolis (96 min)
9.10. Aavan meren tällä puolen (116 min)
23.10. Taivaan reunalla (105 min)
6.11. Zozo (90 min)
Elokuva sijoittuu vuoteen 1984 ja sen päähenkilö on Göteborgissa asuva 12-vuotias Kirsi, tai Kid kuten hän ha-luaa itseään kutsuttavan. Kid kokee olevansa ruotsalainen ja häpeää suomalaista syntyperäänsä sekä äitiään Esteriä, joka ei ole koskaan oppinut puhumaan ruotsia. Kesäloma on juuri alkanut ja Ester, joka on juuri irtisanottu työpaikastaan, haluaa kesäksi kotiin Pohjois-Karjalaan. Äidin kotikaipuu vie tyttäreltä kovasti halutun kesätyön Göteborgin radiossa. Konflikteilta ei vältytä matkalla Tukholman, ruotsinlaivojen ja Helsingin turistikuvien kautta Suomen sydämeen. Kumppaneiksi automatkalle tulevat äidin ystävätär Sirkka ja tämän 13-vuotias poika, Jamppe.
Kesälomasta tulee kuitenkin erilainen kuin Kid on ajatellut. Vanha kaveruus Jampen kanssa tuntuu tänä kesänä muuttuvan kutkuttavalla tavalla erilaiseksi. Myös Ester-äiti kohtaa Suomessa vanhan nuoruudenrakkautensa Markun. Äidin ja tyttären välejä ei myöskään paranna se, että Ester alkaa suunnitella pysyvää muuttoa Suomeen, mutta ei uskalla puhua asiasta Kidille.
Liikkuva nuoruus on elokuvasarja siirtolaisuudesta ja kasvamisesta globaalissa maailmassa. Elokuvasarjassa nähdään palkittuja elokuvia ympäri maailmaa sunnuntaisin klo 15 pääkirjaston Studiossa.
25.9. Persepolis (96 min)
9.10. Aavan meren tällä puolen (116 min)
23.10. Taivaan reunalla (105 min)
6.11. Zozo (90 min)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)