tiistai 30. marraskuuta 2010
Koukussa Amigurumeihin - Stoorin näyttely 1.12.2010 - 15.1.2011
"Olemme kaksi-kolmekymppisten nuorten naisten porukka ja innostuimme pienistä amigurumihahmoista aluksi pari vuotta sitten internetin käsityöblogeja lukiessamme ja myöhemmin lisää ystäväpiirissä.Esittelemme tässä näyttelyssä valikoiman virkkaamiamme amigurumeja ja annamme vinkkejä niiden tekemiseen.
Sana ’amigurumi’ tulee japanin kielestä: ’ami’ tarkoittaa virkkaamista tai neulomista ja ’nuigurumi’ täytettyä nukkea. Amigurumien tekeminen on lähtöisin Japanista, missä maan perinteinen nukkekulttuuri on saanut uuden ilmenemismuodon länsimaisten käsityötekniikoiden avulla. Suomeen amigurumi-innostus on levinnyt aivan parin viime vuoden aikana lähinnä englanninkielisten internetsivustojen ja kirjojen välityksellä. Amigurumit ovat tyypillisimmillään pieniä, virkattuja eläin-, ihmis- ja satuhahmoja, joskus myös esimerkiksi hedelmiä tai leivoksia. Amigurumia voi halutessaan käyttää vaikkapa avaimenperänä tai neulatyynynä. Ensisijaisesti ne ovat kuitenkin koristeita ja maskotteja, joiden tarkoitus on luoda ympärilleen iloa hauskalla ja herttaisella ulkomuodollaan."
Lankavalmistajan Lion Brand Yarn Company
Virkkausmallisuunnittelija June Gilbank
Marjut Katajalan virkkaussanasto
Kirjoitti: Heli
Kuvat: Karoliina
Stoorin uutuuksia
Tietokirjoja:
501 elokuvaa, jotka on nähtävä kerran eläessään
Heather E. Schwartz : Girl's snowboarding : showing off your style
Alexander Rottmann: Snowboarding : freestyle tricks, skills and techniques
Romaaneja:
Darren Shan: Sielujen järvi
Pierre Pevel: Kardinaalin miekat
Rebecca James: Ystävä hyvä
Julie Halpern: Matkalla nörttiyden ytimeen
501 elokuvaa, jotka on nähtävä kerran eläessään
Heather E. Schwartz : Girl's snowboarding : showing off your style
Alexander Rottmann: Snowboarding : freestyle tricks, skills and techniques
Romaaneja:
Darren Shan: Sielujen järvi
Pierre Pevel: Kardinaalin miekat
Rebecca James: Ystävä hyvä
Julie Halpern: Matkalla nörttiyden ytimeen
Japani pelaa ja piirtää - työpajojen satoa
Pääkirjastossa oli 15.–20.11. monenlaista toimintaa ja nähtävää Japani pelaa ja piirtää -tapahtuman aikana. Tapahtuman työpajoissa kävijät pääsivät itsekin kokeilemaan taitojaan, ja tässä on niiden satoa.
Origami
Origami-työpajoissa taiteltiin paperista niin perinteisiä malleja kuin modernimpiakin taitteluita. Kävijöiden käsissä syntyi muun muassa samuraikypäriä, kurkia, shuriken-tähtiä ja perhosia sekä hyppääviä sammakoita, jotka taittelijoiden suureksi iloksi saa oikeasti hyppimään. Useat kokeilivat saman tien useammankin erilaisen origamimallin taittelemista, ja innovatiivisimmat myös yhdistelivät tuotoksiaan luovasti. Näin syntyivät lauantain origamipajassa samurai-sammakot.
Pikselipaja
Työpajassa askarreltiin muovihelmistä erilaisia kuvioita, jotka silitysraudan avulla sulatettiin vaikkapa koristeiksi, kännykkäkoruiksi, tai mihin kukakin taidonnäytettään halusikaan käyttää. Osallistujina oli kaikenikäisiä lapsista aikuisiin asti. Malleina oli kuvioita ja hahmoja vanhoista konsolipeleistä, joiden pikseligrafiikan kuvaamiseen muovihelmet hyvin soveltuvat. Monet kuitenkin keksivät myös omia malleja, ja lopputuloksena olikin mitä erilaisimpia luomuksia.
Piirustuspaja
Mangahenkinen piirustuspaja keräsi kävijöikseen sekä nuoria mangapiirtäjiä, aiheesta kiinnostuneita aikuisia että piirustusintoisia lapsia. Työvälineiksi saikin valita lyijykynän ja kumin tai värilliset tussit, ja esillä oli laaja valikoima manganpiirto-oppaita sekä joitain mangapokkareita inspiraation lähteiksi. Työpajan aikana syntyi hienoja lyijykynäpiirroksia, hauskoja luonnostelmia sekä värikkäitä piirustuksia.
Kirjoitti: Kaarina
Origami
Origami-työpajoissa taiteltiin paperista niin perinteisiä malleja kuin modernimpiakin taitteluita. Kävijöiden käsissä syntyi muun muassa samuraikypäriä, kurkia, shuriken-tähtiä ja perhosia sekä hyppääviä sammakoita, jotka taittelijoiden suureksi iloksi saa oikeasti hyppimään. Useat kokeilivat saman tien useammankin erilaisen origamimallin taittelemista, ja innovatiivisimmat myös yhdistelivät tuotoksiaan luovasti. Näin syntyivät lauantain origamipajassa samurai-sammakot.
Pikselipaja
Työpajassa askarreltiin muovihelmistä erilaisia kuvioita, jotka silitysraudan avulla sulatettiin vaikkapa koristeiksi, kännykkäkoruiksi, tai mihin kukakin taidonnäytettään halusikaan käyttää. Osallistujina oli kaikenikäisiä lapsista aikuisiin asti. Malleina oli kuvioita ja hahmoja vanhoista konsolipeleistä, joiden pikseligrafiikan kuvaamiseen muovihelmet hyvin soveltuvat. Monet kuitenkin keksivät myös omia malleja, ja lopputuloksena olikin mitä erilaisimpia luomuksia.
Piirustuspaja
Mangahenkinen piirustuspaja keräsi kävijöikseen sekä nuoria mangapiirtäjiä, aiheesta kiinnostuneita aikuisia että piirustusintoisia lapsia. Työvälineiksi saikin valita lyijykynän ja kumin tai värilliset tussit, ja esillä oli laaja valikoima manganpiirto-oppaita sekä joitain mangapokkareita inspiraation lähteiksi. Työpajan aikana syntyi hienoja lyijykynäpiirroksia, hauskoja luonnostelmia sekä värikkäitä piirustuksia.
Kirjoitti: Kaarina
maanantai 29. marraskuuta 2010
Seikkailulla Pelimaailmassa
Harjoittelija tulee tekemään kirjastotyötä ja päätyykin pelaamaan konsolipelejä. Niinkin saattaa käydä. Kuinka ollakaan niin on jo päässyt käymään. Minä, joka olin pelannut aikaisemmin noin kaksi kertaa konsolipeleillä, pääsin valvomaan ja ohjaamaan nuoria konsolipelikerholaisia kirjastolla. Aluksi hiukan pelästyinkin haastetta, mutta totuttuani olen jopa alkanut ymmärtää pelaamisen viehätystä. Pelaaminen vie toiseen maailmaan. Se aiheuttaa innostusta ja adrenaliinitason kohoamista. Se saa myös aikaan yhteyttä ja iloista mieltä. En enää ollenkaan ihmettele pelaajien intoa ja omistautumista. Pelatessa saattaa jopa unohtaa räntäsateen ja loskaisen pimeyden.
Konsolipelejä voi Stoorissa pelata neljänä päivänä viikossa. Aikoja voi varata tunniksi tai kahdeksi kerrallaan. Maanantaisin ja keskiviikkoisin konsolipelihuone on avoinna kaksi tuntia ja torstaisin ja perjantaisin neljä tuntia. Konsolipelikerho on tarkoitettu 5-19-vuotiaille lapsille ja nuorille. Stoorista löytyy neljä eri pelikonsolia; Playstation2, Playstation3, Wii ja Xbox.
Pelit ovat saavuttaneet suuren suosion. Ne ovat houkutelleet kirjastoon sellaisiakin nuoria, joita ei asiakaskunnasta muuten löytyisi. Varsinkin pojat ovat asiasta innostuneet. Tyypillinen konsolipelaaja on 8-16-vuotias poika yksin, kaksin tai kaveriporukalla. Jonkin verran on tyttöjäkin käynyt pelailemassa. Eri kansallisuudet ovat olleet hyvin edustettuina. Voisin rohkaista yhä enemmän tyttöjä liittymään pelaajien iloiseen joukkoon, niin saataisiin välillä tyttömäisempiäkin pelisessioita. Nykyisin pelivalikoimasta löytyy Singstar ja Wiille jopa tanssimatto, joten pelejä löytyy myös likkojen makuun.
Harjoittelijana ja aloittelijana on ollut välillä haasteellistakin ohjata konsolipelikerhoa. On ollut sellaisiakin kertoja, että pelaamisen aloittaminen on jonkin verran viivästynyt, kun tämä kokematon ohjaaja ei ole osannut auttaa peliasetuksissa. Kaikista tällaisista pienistä hankaluuksista on kuitenkin selvitty ja paljon olen jo ehtinyt oppia ja omaksua uutta pelien käynnistämisestä ja ohjaamisesta. Lasten ja nuorten kanssa pelaaminen on myös avannut silmiä heidän maailmalleen ja opettanut erilaisia keskustelutyylejä. Omien pienten tyttöjen kanssa kommunikointi on hiukan toista kuin läpän heitto teinipoikien kanssa. Tässä on tullut nähtyä se, kuinka paljon pieniä maailmoja mahtuu tämän yhden suuren sisään.
Niin on siis yllättynyt harjoittelija lyöttäytynyt yksiin nuorten pelaajien kanssa. Täti pelaa siellä välillä niinkin innoissaan, että suusta lähtee tahattomia kiljahduksia ja innostunutta puhinaa. Pelaamisen maailma on avautunut uudella tavalla. Eihän sitä sentään tuntikausia jaksaisi pelata, kuten monet nuorista tekevät, mutta silloin tällöin pelaaminen on mukavaa puuhaa. On hienoa, että kirjasto tarjoaa nuorille mahdollisuuden pelaamiseen ja muuhunkin oleiluun turvallisessa ympäristössä. Siitä pointsit kirjastolle!
Kirjoitti: Maria
Konsolipelejä voi Stoorissa pelata neljänä päivänä viikossa. Aikoja voi varata tunniksi tai kahdeksi kerrallaan. Maanantaisin ja keskiviikkoisin konsolipelihuone on avoinna kaksi tuntia ja torstaisin ja perjantaisin neljä tuntia. Konsolipelikerho on tarkoitettu 5-19-vuotiaille lapsille ja nuorille. Stoorista löytyy neljä eri pelikonsolia; Playstation2, Playstation3, Wii ja Xbox.
Pelit ovat saavuttaneet suuren suosion. Ne ovat houkutelleet kirjastoon sellaisiakin nuoria, joita ei asiakaskunnasta muuten löytyisi. Varsinkin pojat ovat asiasta innostuneet. Tyypillinen konsolipelaaja on 8-16-vuotias poika yksin, kaksin tai kaveriporukalla. Jonkin verran on tyttöjäkin käynyt pelailemassa. Eri kansallisuudet ovat olleet hyvin edustettuina. Voisin rohkaista yhä enemmän tyttöjä liittymään pelaajien iloiseen joukkoon, niin saataisiin välillä tyttömäisempiäkin pelisessioita. Nykyisin pelivalikoimasta löytyy Singstar ja Wiille jopa tanssimatto, joten pelejä löytyy myös likkojen makuun.
Harjoittelijana ja aloittelijana on ollut välillä haasteellistakin ohjata konsolipelikerhoa. On ollut sellaisiakin kertoja, että pelaamisen aloittaminen on jonkin verran viivästynyt, kun tämä kokematon ohjaaja ei ole osannut auttaa peliasetuksissa. Kaikista tällaisista pienistä hankaluuksista on kuitenkin selvitty ja paljon olen jo ehtinyt oppia ja omaksua uutta pelien käynnistämisestä ja ohjaamisesta. Lasten ja nuorten kanssa pelaaminen on myös avannut silmiä heidän maailmalleen ja opettanut erilaisia keskustelutyylejä. Omien pienten tyttöjen kanssa kommunikointi on hiukan toista kuin läpän heitto teinipoikien kanssa. Tässä on tullut nähtyä se, kuinka paljon pieniä maailmoja mahtuu tämän yhden suuren sisään.
Niin on siis yllättynyt harjoittelija lyöttäytynyt yksiin nuorten pelaajien kanssa. Täti pelaa siellä välillä niinkin innoissaan, että suusta lähtee tahattomia kiljahduksia ja innostunutta puhinaa. Pelaamisen maailma on avautunut uudella tavalla. Eihän sitä sentään tuntikausia jaksaisi pelata, kuten monet nuorista tekevät, mutta silloin tällöin pelaaminen on mukavaa puuhaa. On hienoa, että kirjasto tarjoaa nuorille mahdollisuuden pelaamiseen ja muuhunkin oleiluun turvallisessa ympäristössä. Siitä pointsit kirjastolle!
Kirjoitti: Maria
maanantai 22. marraskuuta 2010
Poimintoja Stoorin uutuuksista
Kirjasto pelaa!
Studiossa järjestetään ensi lauantaina 27.11. klo 10-16 jo perinteeksi muodostunut lautapelitapahtuma Kirjasto pelaa. Kaikki lautapelaamisesta ja korttipeleistä kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan Stoorin pelikerhon toimintaan ja uusiin lautapeleihin. Tapahtuman kunniavieraana on suomalanen pelisuunnittelija Touko Tahkokallio ja tämän vuoden aiheena on erityisesti helpot ja nopeat korttipelit.
maanantai 15. marraskuuta 2010
Japani pelaa ja piirtää koko viikon Stoorissa
Japaniaiheista toimintaa Turun kaupunginkirjaston nuortenosastolla 15.–20.11.2010
Japanilainen sarjakuva ja animaatio, eli manga ja anime, ovat nousseet suureen suosioon Suomessakin, mutta Japanista tulee toki muutakin. Kirjastossa pääsee tutustumaan erilaisiin japanilaisiin aiheisiin ja harrastuksiin marraskuun kolmannella viikolla. Arki-iltapäivisin 15.–19.11. ohjelmaa on viidestä eteenpäin ja lauantaina 20.11. klo 12 alkaen.
Esittelyssä on sekä uutta että vanhaa Japania: Perinteitä edustavat mm. vuosisatoja vanha mutta yhä suosittu go-lautapeli, kendo-miekkailu sekä paperintaittelu eli origami. Nykyajan Japaniin johdattavat puolestaan parapara-tanssi ja japanilaiset konsolipelit sekä tietenkin mangan piirtäminen. Samalla esitellään turkulaisia seuroja, joissa japaniaiheisia harrastuksia pääsee kokemaan.
Maanantai
Origamipaja, Stoori, klo 17-
Japanilaista paperintaittelua. Opi taittelemaan vaikkapa perinteinen sammakko tai modernimpi perhonen.
Tiistai
Go, Stoori, klo 17- (Go-seura Turun Hayashi)
Tule tutustumaan go-peliin Turun go-seuran opastuksella
Keskiviikko
Esittelyssä Finncon-Animecon, Stoori, klo 17-
Suomen suurin animetapahtuma Animecon on Turussa 2011 Finncon-tapahtuman yhteydessä heinäkuussa. Tule kuulemaan lisää tapahtumasta, sekä muutenkin animeharrastuksen laajasta kentästä.
Torstai
Pikselipaja, Stoori, 17-
Muovisista hamahelmistä askarrellaan "pikselikuvia" vanhojen klassikkopelien hengessä.
Origamipaja, Stoori, klo 18-19
Taitellaan paperista sekä perinteisiä shuriken-tähtiä että pikkuisia Mario-pelien tähtiä muistuttavia tähtösiä.
Perjantai
Kendonäytös, Studio, klo 17 (Kendoseura Rendaino)
Japanilaisen kendo-miekkailun näytös
Parapara, Studio, klo 18.30 (Parapara Turku ry/FinnPARAnoids)
Esitys ja aloittelijoillekin sopiva oppitunti parapara-tanssista
Lauantai
Kendonäytös, Studio, klo 12 (Kendoseura Rendaino)
Japanilaisen kendo-miekkailun näytös
Piirustuspaja, Studio, klo 12.30
Mangatyylinen piirustuspaja
Origamipaja, Studio, klo 14
Japanilaista paperintaittelua
Go, Studio, klo 14
Go-seura Turun Hayashi esittelee go-peliä
Kirjoitti: Kaarina Leppälahti
Japanilainen sarjakuva ja animaatio, eli manga ja anime, ovat nousseet suureen suosioon Suomessakin, mutta Japanista tulee toki muutakin. Kirjastossa pääsee tutustumaan erilaisiin japanilaisiin aiheisiin ja harrastuksiin marraskuun kolmannella viikolla. Arki-iltapäivisin 15.–19.11. ohjelmaa on viidestä eteenpäin ja lauantaina 20.11. klo 12 alkaen.
Esittelyssä on sekä uutta että vanhaa Japania: Perinteitä edustavat mm. vuosisatoja vanha mutta yhä suosittu go-lautapeli, kendo-miekkailu sekä paperintaittelu eli origami. Nykyajan Japaniin johdattavat puolestaan parapara-tanssi ja japanilaiset konsolipelit sekä tietenkin mangan piirtäminen. Samalla esitellään turkulaisia seuroja, joissa japaniaiheisia harrastuksia pääsee kokemaan.
Maanantai
Origamipaja, Stoori, klo 17-
Japanilaista paperintaittelua. Opi taittelemaan vaikkapa perinteinen sammakko tai modernimpi perhonen.
Tiistai
Go, Stoori, klo 17- (Go-seura Turun Hayashi)
Tule tutustumaan go-peliin Turun go-seuran opastuksella
Keskiviikko
Esittelyssä Finncon-Animecon, Stoori, klo 17-
Suomen suurin animetapahtuma Animecon on Turussa 2011 Finncon-tapahtuman yhteydessä heinäkuussa. Tule kuulemaan lisää tapahtumasta, sekä muutenkin animeharrastuksen laajasta kentästä.
Torstai
Pikselipaja, Stoori, 17-
Muovisista hamahelmistä askarrellaan "pikselikuvia" vanhojen klassikkopelien hengessä.
Origamipaja, Stoori, klo 18-19
Taitellaan paperista sekä perinteisiä shuriken-tähtiä että pikkuisia Mario-pelien tähtiä muistuttavia tähtösiä.
Perjantai
Kendonäytös, Studio, klo 17 (Kendoseura Rendaino)
Japanilaisen kendo-miekkailun näytös
Parapara, Studio, klo 18.30 (Parapara Turku ry/FinnPARAnoids)
Esitys ja aloittelijoillekin sopiva oppitunti parapara-tanssista
Lauantai
Kendonäytös, Studio, klo 12 (Kendoseura Rendaino)
Japanilaisen kendo-miekkailun näytös
Piirustuspaja, Studio, klo 12.30
Mangatyylinen piirustuspaja
Origamipaja, Studio, klo 14
Japanilaista paperintaittelua
Go, Studio, klo 14
Go-seura Turun Hayashi esittelee go-peliä
Kirjoitti: Kaarina Leppälahti
Miekan tie
Mitä on kendo?
Kendo on japanilaista miekkailua. Sen juuret ovat samuraiperinteessä ja sotataidoissa, mutta
kendon miekka on bambusäleistä tehty joustava shinai ja kevyet haarniskat suojaavat lyöntikohtia hyvin. Kendoa voi harrastaa ihan ilokseen, ja kilpailemaankin pääsee. Kendossa tulee esille mielen ja kehon yhteistyö, jota harjoitellaan yksin, pareittain ja ryhmissä.
Miten sitä harrastetaan?
Turussa kendoa voi harrastaa muun muassa kendoseura Rendainon parissa. Seura pitää oppitunteja kendosta sekä jodosta, eli sauvan käytöstä. Seuran jäsenet myös osallistuvat Suomessa ja ulkomailla järjestettäville leireille ja kisoihin. Aloittelijan varusteiksi riittävät kendossa shinai-miekka ja jodossa jo-sauva, ja lisää varusteita voi hankkia ajan myötä.
Henkistä ja fyysistä harjoitusta
Janina on 21-vuotias geologian opiskelija, joka löysi kendon etsiskellessään netistä tietoa itämaisista harrastuksista. Hän halusi harrastaa lajia, jossa olisi sekä fyysinen että henkinen puoli, mutta täyskontaktilajit eivät houkuttaneet, joten hän päätyi kendon alkeiskurssille vuonna 2006.
Kendossa Janinaa kiinnostaa se, ettei kyseessä ole pelkkää fyysinen harjoittelu, vaan mukana on budohenki ja sen periaatteet. Vastustajaa ja ylempiä kunnioitetaan, ja asioita pitää miettiä, että ne voi tehdä paremmin. Harrastuksen myötä oppii tuntemaan omaa kehoaan ja mieltään, ja sitä kautta kendo voi auttaa myös itsetunnon kohottamisessa.
Janina vakuuttaa, ettei kukaan ole liian nuori tai vanha kokeilemaan kendoa. Kendon kautta pääsee näkemään myös vilauksen japanilaisesta kulttuurista, sillä sen lisäksi, että kendossa käytetään japanin kieltä käskysanoissa, voi kendoleirillä vierailla japanilainen opettaja eli sensei. Kendo on hyvin monipuolinen harrastus, ja Janina lisääkin vielä: ”Kendosta voi löytää uusia ystäviä ja rennon yhteisön!”
www.rendaino.fi
Kirjoitti: Kaarina
Kendo on japanilaista miekkailua. Sen juuret ovat samuraiperinteessä ja sotataidoissa, mutta
kendon miekka on bambusäleistä tehty joustava shinai ja kevyet haarniskat suojaavat lyöntikohtia hyvin. Kendoa voi harrastaa ihan ilokseen, ja kilpailemaankin pääsee. Kendossa tulee esille mielen ja kehon yhteistyö, jota harjoitellaan yksin, pareittain ja ryhmissä.
Miten sitä harrastetaan?
Turussa kendoa voi harrastaa muun muassa kendoseura Rendainon parissa. Seura pitää oppitunteja kendosta sekä jodosta, eli sauvan käytöstä. Seuran jäsenet myös osallistuvat Suomessa ja ulkomailla järjestettäville leireille ja kisoihin. Aloittelijan varusteiksi riittävät kendossa shinai-miekka ja jodossa jo-sauva, ja lisää varusteita voi hankkia ajan myötä.
Henkistä ja fyysistä harjoitusta
Janina on 21-vuotias geologian opiskelija, joka löysi kendon etsiskellessään netistä tietoa itämaisista harrastuksista. Hän halusi harrastaa lajia, jossa olisi sekä fyysinen että henkinen puoli, mutta täyskontaktilajit eivät houkuttaneet, joten hän päätyi kendon alkeiskurssille vuonna 2006.
Kendossa Janinaa kiinnostaa se, ettei kyseessä ole pelkkää fyysinen harjoittelu, vaan mukana on budohenki ja sen periaatteet. Vastustajaa ja ylempiä kunnioitetaan, ja asioita pitää miettiä, että ne voi tehdä paremmin. Harrastuksen myötä oppii tuntemaan omaa kehoaan ja mieltään, ja sitä kautta kendo voi auttaa myös itsetunnon kohottamisessa.
Janina vakuuttaa, ettei kukaan ole liian nuori tai vanha kokeilemaan kendoa. Kendon kautta pääsee näkemään myös vilauksen japanilaisesta kulttuurista, sillä sen lisäksi, että kendossa käytetään japanin kieltä käskysanoissa, voi kendoleirillä vierailla japanilainen opettaja eli sensei. Kendo on hyvin monipuolinen harrastus, ja Janina lisääkin vielä: ”Kendosta voi löytää uusia ystäviä ja rennon yhteisön!”
www.rendaino.fi
Kirjoitti: Kaarina
Animeharrastusta TAS:in parissa
Mikä anime? Mikä TAS?
Turun Animeseura eli TAS keskittyy japanilaisten piirrettyjen ja sarjakuvien eli animen ja mangan harrastamiseen. Vaikka anime ja manga ovat jo hyvän aikaa olleet suosittuja, eivät kaikki edes tarkkaan tiedä, mitä kaikkia nuo käsitteet voivat pitää sisällään, ja ennakkoluuloja on monenlaisia. Oliver, 23-vuotias artesaaniopiskelija ja nykyinen animeharrastaja, oli myös aikanaan epäilevä: "Joku anime... Nehän on niitä kärpässilmäisiä, kikattavia ja kirkuvia karkkivärisiä likkoja..." Kun ystävä sai Oliverin viimein katsomaan pari jaksoa animea, hän huomasi pitävänsä siitä, ja nykyään hän on aktiivinen jäsen animeseurassa.
Muutakin kuin lasten piirrettyjä
Oliveria kiehtoo animessa piirtotavan ja kulttuurierojen lisäksi se, miten monipuolista ja paikka paikoin syvällistäkin anime voi olla. Kuten muutkin televisiosarjat tai elokuvat, anime voi käsitellä mitä erilaisimpia aiheita, ja joukossa on hyvinkin vakavia teemoja käsitteleviä sarjoja, ja toisessa ääripäässä hulvattomia komedioita. Länsimaiden lastenpiirretyistä tutut kaavat eivät animea kahlitse, ja Oliver kertookin animen siksi tuntuvan puhuttelevalta – ja yllättävältä.
Ei vain ruudun edessä istumista
Oliver katselee animea viikoittain jotain 20 minuutin ja joidenkin tuntien välillä, tilanteesta riippuen. Erilaisissa animetapahtumissa hän käy mahdollisuuksien mukaan, ja niissä hän harrastaa cosplayta eli pukuilua. Siinä pukeudutaan hahmoksi vaikkapa jostain sarjasta, ja yleensä puku on itse tehty. Sen lisäksi Oliver on aktiivinen jäsen animeseurassa ja mukana myös seuran tulevan vuoden hallituksessa. Tällä hetkellä Oliver on mukana myös Suomen suurimman animetapahtuman Animeconin järjestelyissä, sillä Animecon on ensi vuoden heinäkuussa jälleen Turussa.
Miten mukaan?
Innostuksestaan huolimatta Oliver arkaili ensin liittyä animeseuraan, mutta aivan turhaan. Animesta ja mangasta kiinnostuneita hän kehottaakin tulemaan mukaan rohkeasti. ”Seuramme koostuu todella ihanista ja mukavista ihmisistä jotka kaikki jakavat yhteisen kiinnostuksen, eli animen/mangan ja japanilaisen kulttuurin himon!” Seuran nettisivuilta löytyy tietoja seuran toiminnasta ja päivystysajoista seuran toimistolla sekä muita yhteystietoja.
http://org.utu.fi/tyyala/tas/
Kirjoitti: Kaarina
Turun Animeseura eli TAS keskittyy japanilaisten piirrettyjen ja sarjakuvien eli animen ja mangan harrastamiseen. Vaikka anime ja manga ovat jo hyvän aikaa olleet suosittuja, eivät kaikki edes tarkkaan tiedä, mitä kaikkia nuo käsitteet voivat pitää sisällään, ja ennakkoluuloja on monenlaisia. Oliver, 23-vuotias artesaaniopiskelija ja nykyinen animeharrastaja, oli myös aikanaan epäilevä: "Joku anime... Nehän on niitä kärpässilmäisiä, kikattavia ja kirkuvia karkkivärisiä likkoja..." Kun ystävä sai Oliverin viimein katsomaan pari jaksoa animea, hän huomasi pitävänsä siitä, ja nykyään hän on aktiivinen jäsen animeseurassa.
Muutakin kuin lasten piirrettyjä
Oliveria kiehtoo animessa piirtotavan ja kulttuurierojen lisäksi se, miten monipuolista ja paikka paikoin syvällistäkin anime voi olla. Kuten muutkin televisiosarjat tai elokuvat, anime voi käsitellä mitä erilaisimpia aiheita, ja joukossa on hyvinkin vakavia teemoja käsitteleviä sarjoja, ja toisessa ääripäässä hulvattomia komedioita. Länsimaiden lastenpiirretyistä tutut kaavat eivät animea kahlitse, ja Oliver kertookin animen siksi tuntuvan puhuttelevalta – ja yllättävältä.
Ei vain ruudun edessä istumista
Oliver katselee animea viikoittain jotain 20 minuutin ja joidenkin tuntien välillä, tilanteesta riippuen. Erilaisissa animetapahtumissa hän käy mahdollisuuksien mukaan, ja niissä hän harrastaa cosplayta eli pukuilua. Siinä pukeudutaan hahmoksi vaikkapa jostain sarjasta, ja yleensä puku on itse tehty. Sen lisäksi Oliver on aktiivinen jäsen animeseurassa ja mukana myös seuran tulevan vuoden hallituksessa. Tällä hetkellä Oliver on mukana myös Suomen suurimman animetapahtuman Animeconin järjestelyissä, sillä Animecon on ensi vuoden heinäkuussa jälleen Turussa.
Miten mukaan?
Innostuksestaan huolimatta Oliver arkaili ensin liittyä animeseuraan, mutta aivan turhaan. Animesta ja mangasta kiinnostuneita hän kehottaakin tulemaan mukaan rohkeasti. ”Seuramme koostuu todella ihanista ja mukavista ihmisistä jotka kaikki jakavat yhteisen kiinnostuksen, eli animen/mangan ja japanilaisen kulttuurin himon!” Seuran nettisivuilta löytyy tietoja seuran toiminnasta ja päivystysajoista seuran toimistolla sekä muita yhteystietoja.
http://org.utu.fi/tyyala/tas/
Kirjoitti: Kaarina
Tanssia Japanista
Mitä on parapara?
Parapara tanssi, jossa pääpaino on ylävartaloon ja erityisesti käsien liikuttamisessa. Alun perin se on japanilainen klubitanssi, mutta nykyään se on suosittu harrastus muuallakin maailmassa. Yksinkertaisten perusliikkeidensä ansiosta parapara voi näyttää helpolta, ja perusteet onkin helppo oppia, mutta paraparaa löytyy kaikenlaista helposta hyvinkin vaikeaan. Joka tanssille on oma koreografia, jota kaikki tanssivat samalla tavalla yhtä aikaa.
Hauskanpitoa yhdessä
Turussa toimii Parapara Turku ry, joka järjestää kaikille avoimia parapara-oppitunteja lauantaisin.
15-vuotias Aleksiina lähti kaverin innostamana mukaan reilu vuosi sitten, ja häntä houkuttavat paraparassa mukava musiikki, kaverit ja kivat ohjaajat. Myös Josefiina, 17, pitää hauskanpitoa kavereiden kanssa sekä uusien ihmisten tapaamista tärkeänä osana harrastusta. Vaikka laji ei ole millään muotoa vakava, voi sitä harrastaa aika vakavastikin: Sefie on 24-vuotias leipuri-kondiittori, joka on harrastanut paraparaa jo useamman vuoden ja voittanut FinnPARAnoids-esiintymisryhmän kanssa mm. kansainvälisen parapara-kilpailun vuonna 2008.
Mitä tarvitaan aloittamiseen?
Jos kiinnostus paraparaa kohti on herännyt, kannattaa lähteä mukaan oppitunneille. Oppitunnit ovat ilmaisia ja harjoituksia vetävä Sefie kutsuu kaikkia kokeilemaan, sillä aloittelijoiden oppitunnit aloitetaan aina perusasioista, niin että mukaan pääsee helposti. Netistä löytyy parapara.fi-osoitteesta lisää tietoa paraparasta sekä linkki foorumille, jossa on tiedot eri paikkakuntien oppitunneista. Ensimmäisellä kerralla kannattaa muistaa Josefiinan neuvo aloitteleville paraparaajille: ”Hymyilkää ja pitäkää hauskaa!”
http://parapara.fi/
Kirjoitti: Kaarina
Go – peli vuosisatojen takaa
Mitä on go?
Go on vanha itäaasialainen lautapeli, jota pelataan puisella pelilaudalla, johon on maalattu ristikko. Toi-nen pelaajista pelaa valkoisilla ja toinen mustilla pelimerkeillä, joita kutsutaan kiviksi. Gon perussään-nöt ovat yksinkertaiset, siinä on tarkoituksena saada mahdollisimman paljon pisteitä rajaamalla omilla kivillä mahdollisimman iso alue pelilaudalta.
Strategista ajattelua
Pelivälineiden yksinkertaisuudesta huolimatta go on shakin tapaan strategista ajattelua ja hahmotusky-kyä vaativa peli. Joonas, 29-vuotias tutkija ja go-seuran puheenjohtaja, onkin gossa kiinnostunut juuri pelin monipuolisuudesta, sillä yksittäiset pelit ole koskaan samanlaisia. Samoin tuntevat monet muut go-pelaajat: kolme vuotta pelannut 13-vuotias Jerry mainitsee myös gon kiehtovan häntä strategisuuden ja sen vaatiman aivotyöskentelyn ansiosta. Puolitoistavuotta pelannut Eemeli, 13, toteaa myös pelin tasoitusjärjestelmän oivaksi: gon sääntöjen mukaan kokemattomammat pelaajat saavat tasoitusta taita-vampia vastaan.
Go-seura ja peli-illat
Turussa toimii go-seura Turun Hayashi, jolla on viikoittain kaksi paikasta johtuen ikärajallista peli-iltaa sekä yksi ikärajaton peli-ilta, joka on maanantaisin klo 18 nuorisokeskus Vimmassa. Seuralla on pieni jäsenmaksu, mutta se ei ole mikään edellytys pelitoiminnassa mukana olemiseen. Pelata voi myös ole-matta jäsen, myös seuran peli-illoissa, ja seuralla onkin jäseniä noin 20, mutta peli-illoissa käyviä pelaa-jia on kolmisenkymmentä. Tärkeintä go-harrastuksen aloittajalle on halu oppia uusi, mielenkiintoinen peli.
Jos peli kiinnostaa, on aiheesta kirjoitettu kaikenlaisia oppaita, mutta pelin voi opetella helposti myös netissä. Yksin ei kuitenkaan kannata jäädä peliä pohtimaan, ja pelistä kiinnostuneen kannattaakin ottaa yhteyttä go-seuraan ja lähteä rohkeasti mukaan peli-iltaan, vaikkapa kaverin kanssa.
Linkkejä:
Tietoa gosta ja go-seuroista:
www.suomigo.net
Opi go netissä:
http://playgo.to/interactive/finnish/
Kirjoitti: Kaarina
perjantai 12. marraskuuta 2010
Poimintoja Stoorin uutuushankinnoista
Lukemisen yö on tänään!
Stoorissa klo 17–23.30
Konsolipelejä
Pelikonsolihuone on auki.
Stoorin amfiteatterissa klo 18.30
Sarjisvinkkaus
Pimeetä sarjista! Merja Lundén vinkkaa sarjakuvia nuorille.
Stoorissa klo 19-23.30
Lautapelikerho
Stoorin lautapelikerho nuorille kokoontuu.
Stoorin amfiteatterissa klo 22.30
Sarjisvinkkaus
Pimeetä sarjista! Merja Lundén vinkkaa sarjakuvia nuorille.
Konsolipelejä
Pelikonsolihuone on auki.
Stoorin amfiteatterissa klo 18.30
Sarjisvinkkaus
Pimeetä sarjista! Merja Lundén vinkkaa sarjakuvia nuorille.
Stoorissa klo 19-23.30
Lautapelikerho
Stoorin lautapelikerho nuorille kokoontuu.
Stoorin amfiteatterissa klo 22.30
Sarjisvinkkaus
Pimeetä sarjista! Merja Lundén vinkkaa sarjakuvia nuorille.
tiistai 9. marraskuuta 2010
Poimintoja Stoorin uutuusaineistosta
Nuorten romaaneja:
Lähteenmäki, Laura: Aleksandra Suuri
Mikkanen, Raili: Hopearenkaan taika
Remes, Ilkka: Riskiraja
Sisättö, Vesa: Matka Postimerkkien maahan
Sarjakuvia:
85.32 Jormalainen, Emmi: Kirjoita pian = Write back soon
85.32 Leviathan : ja muita sarjakuvia Kemin pohjoismaisesta sarjakuvakilpailusta 2010
85.35 Edginton, Ian: Aladdin : legacy of the lost
Tietokirjoja:
15 Howe, John: Kadonneet maailmat
15.9 Paolini, Christopher: Eragon : lohikäärmeratsastajan opas
86.07 Barry, Linda: What it is
Lähteenmäki, Laura: Aleksandra Suuri
Mikkanen, Raili: Hopearenkaan taika
Remes, Ilkka: Riskiraja
Sisättö, Vesa: Matka Postimerkkien maahan
Sarjakuvia:
85.32 Jormalainen, Emmi: Kirjoita pian = Write back soon
85.32 Leviathan : ja muita sarjakuvia Kemin pohjoismaisesta sarjakuvakilpailusta 2010
85.35 Edginton, Ian: Aladdin : legacy of the lost
Tietokirjoja:
15 Howe, John: Kadonneet maailmat
15.9 Paolini, Christopher: Eragon : lohikäärmeratsastajan opas
86.07 Barry, Linda: What it is
perjantai 5. marraskuuta 2010
Stoorin uudet dvd- ja blu ray -levyt
torstai 4. marraskuuta 2010
Komiikkaa, seikkailuja, fantasiaa, romantiikka
Nettisarjakuvissa on kaikille kaikkea!
Order of the Stick:
Huumorifantasiaa, parodiaa roolipeleistä ja fantasiakirjallisuudesta. Hyvin yksinkertainen piirrostyyli onnistuu yllättävän hyvin tuomaan hahmojen persoonallisuuden esiin. Seikkailuja, taisteluja, romantiikkaa, juonia ja juonenkäänteitä – kaikkea!
http://www.giantitp.com/comics/oots0001.html
Goblins:
Yksi suosikeistani! Sarjiksen alkustripit ovat mustavalkoisia. Niin kuin monessa muussakin sarjakuvassa piirrostyyli, tarina ja huumori paranevat sarjan edetessä. Tarina kertoo pienen hiisikylän asukkaiden elämästä. Mukavaa vaihtelua normifantasiaan tuo se, että tarinan sankareina ovatkin hiidet, peikot ja vastaavat. Roistona voi vastaavasti olla vaikkapa armoton ja tunteeton paladiini.
http://www.goblinscomic.com/06262005/
Looking for Group:
Myös tässä on perinteinen asetelma hyvät ihmiset, haltiat ja kääpiöt vastaan pahat örkit, hiidet ja peikot kyseenalaistettu.
http://www.lfgcomic.com/page/1
Legend of Bill:
Yksi fantasia-aiheinen huumoripläjäys lisää. Hulvaton piirrostyyli ja hulvattomat hahmot. Päähenkilö Bill on varsinainen tohelo, jolle on helppo nauraa.
http://www.legendofbill.com/2008/05/27/the-legend-begins/
Marry me:
Romanttinen tarina, josta löytyy myös sopivasti syvyyttä ja seikkailun aineksia.
http://marryme.keenspot.com/main/2007/02/14/page-1-ex-boyfriends/
Kirjoitti: Joel
Order of the Stick:
Huumorifantasiaa, parodiaa roolipeleistä ja fantasiakirjallisuudesta. Hyvin yksinkertainen piirrostyyli onnistuu yllättävän hyvin tuomaan hahmojen persoonallisuuden esiin. Seikkailuja, taisteluja, romantiikkaa, juonia ja juonenkäänteitä – kaikkea!
http://www.giantitp.com/comics/oots0001.html
Goblins:
Yksi suosikeistani! Sarjiksen alkustripit ovat mustavalkoisia. Niin kuin monessa muussakin sarjakuvassa piirrostyyli, tarina ja huumori paranevat sarjan edetessä. Tarina kertoo pienen hiisikylän asukkaiden elämästä. Mukavaa vaihtelua normifantasiaan tuo se, että tarinan sankareina ovatkin hiidet, peikot ja vastaavat. Roistona voi vastaavasti olla vaikkapa armoton ja tunteeton paladiini.
http://www.goblinscomic.com/06262005/
Looking for Group:
Myös tässä on perinteinen asetelma hyvät ihmiset, haltiat ja kääpiöt vastaan pahat örkit, hiidet ja peikot kyseenalaistettu.
http://www.lfgcomic.com/page/1
Legend of Bill:
Yksi fantasia-aiheinen huumoripläjäys lisää. Hulvaton piirrostyyli ja hulvattomat hahmot. Päähenkilö Bill on varsinainen tohelo, jolle on helppo nauraa.
http://www.legendofbill.com/2008/05/27/the-legend-begins/
Marry me:
Romanttinen tarina, josta löytyy myös sopivasti syvyyttä ja seikkailun aineksia.
http://marryme.keenspot.com/main/2007/02/14/page-1-ex-boyfriends/
Kirjoitti: Joel
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)