maanantai 8. lokakuuta 2012

Kun kirja ei riitä

Kirjasta filmataan yhä useammin elokuvaversio, joka lopulta päätyy dvd- ja/tai blu ray –levylle. Kirjasta ehkä tehdään myös sarjakuvaversio tai äänikirja. Kaikkein suosituimpien kirjojen tarina elää pelimaailmoissa ja tarinan hahmoista voidaan valmistaa keräilyhahmoja.

Mutta joskus kirja seuraa vasta elokuvaa ja joskus alkuperäinen idea on jossain muualla kuin kirjan kansien välissä...

 Aleksi Delikouras: Nörtti : new game

Nörtti sai alkunsa Delikouraksen (nimim. BrassMo) ohjaamista lyhytvideoista, joista ensimmäinen tehtiin vuonna 2007. Videoklipit löytyvät Youtubelta.

Oletko sinä jo tavannut nörtin? Nörtti tuli kirjastoon ja kirjakauppoihin viime keväänä ja esitteli itsensä nimellä DragonSlayer666. Sitä nimeä se haluaa jopa opettajien käyttävän itsestään! Nörtti unelmoi päivästä, jolloin ei tarvitse mennä kouluun ja voi vaan nukkua, juoda jääkylmää Pepsiä, pelata Runescapea ja Battlefieldia ja voittaa pahin pelivastustaja Hege91.

Luonnollisesti äiti on pojastaan huolissaan ja kutsuu jälkikasvuaan nettiriippuvaiseksi. Äidin tuttu Brassmo tulee kotiin kuvaamaan poikaa ja pelaamista tutkielmaa varten, mutta totta kai ne pätkät päätyvät Youtubeen.

Nörtin päiväkirja sisältää tunnustuksia ja totuuksia 9-luokkalaisen elämästä, johon kuuluu mm. ihastuminen erääseen Fetasalaattiin (huom. kyseessä galtsunimi!), sekoilu kuula-aseen kanssa, nakuilu kotibileissä ja mielipiteen muuttuminen äidin kreikkalaisen poikaystävän suhteen.

Kirjassa vakuutellaan, ettei se perustu tositapahtumiin ja että kaikki mahdolliset yhtäläisyydet todellisten tapahtumien ja henkilöiden kanssa ovat sattumaa, mutta todellisuus ja fiktio sekoittuvat hämmentävällä tavalla, varsinkin, kun voit halutessasi olla ihan oikeasti nörtin Facebook-ystävä!

Kirjailija kertoo kirjasta Youtubella.

Tarkista kirjan saatavuus Vaski-verkkokirjastosta.

Rob Reger & Jessica Gruner: Emily the Strange –sarja

“Be yourself
think for yourself
do it yourself!”

Reger loi Emilyn viitisentoista vuotta sitten designyritys Cosmic Deprisissä Kaliforniassa. Hahmo tuli nopeasti suosituksi skeittareiden ja surffareitten katumuodissa ja lausahduksissa. Se innoitti kuuluisia muotisuunnittelijoita kuten Jean Paul Gaultieria, Valentinoa ja Marc Jacobsia.

Emilyn onnistui siis valloittaa muoti, taide ja popkulttuuri ensin ja vasta sitten kirjallisuus sarjakuva-albumin ilmestymisen myötä vuonna 2001. Suomeksi on tähän mennessä ilmestynyt kaksi nuorten romaania ja kolme sarjakuva-albumia.

Tässä teille vaihtoehto, tyttö, joka inhoaa pinkkiä ja kaikenlaista keskiluokkaisuutta. Emily on anarkiaa ja aivoja. Hän on individualisti, joka rakastaa kissoja, matematiikkaa, tieteitä ja mustia vaatteita.

Ensimmäisessä romaanissa (Emily the Strange : Pimennon päivät) Emily päättää, että on paras laittaa ylös asioita päiväkirjan ja listojen muodossa, sillä hänelle on tapahtumassa jotain outoa, eikä hän tiedä, kuka on. Muistimenetyksestä kärsivä 13-vuotias löytää itsensä Blackrockin beigenvärisestä normikaupungista, muttei mustiinpukeutuvana sulaudu sinne. Hänellä on erikoisia kykyjä: kyky puhua kissoille, ampua ritsalla, korjata laitteita. Ehkä jossain on joku, joka tuntee hänet? Jossain on myös oltava syy amnesiaan. Onko muistinmenetyksen taustalla peräti Emily itse?

Enemmän Emilystä omilla kotisivuillaan.

Tarkista kirjan saatavuus Vaski-verkkokirjastosta.

Lisi Harrison: Monster high

”Se on sähköistä!”

Kauhuelokuvien kaikkien tuntemat hirviöt saivat Garrett Sanderin ja Kelly Rileyn inspiroitumaan ja niin syntyivät muotinuket, tytöt, joiden esikuvina ovat mm. vampyyri, zombie, ihmissusi, meduusa ja muumio. Hirviötytöt tulivat tutuksi ensin nukkehahmojen muodossa ja sitten ilmaisen nettisarjan kautta. Joitakin erikoisjaksoja on esitetty Suomenkin televisiossa. Hahmoille ominaisia vaatteita ja asusteita on myynnissä ja hahmot seikkailevat peleissä ja pian myös dvd:llä.

Lisi Harrison innostui nettisarjasta ja ryhtyi kirjoittamaan hirviötytöistä nuortenromaaneja. Kirjasarjan ensimmäisessä osassa päähenkilö Frankie Stein on 15 päivää vanha vihreäihoinen nuori, jonka aivokuoreen vanhemmat ovat pumpanneet tietoa, trendejä, tapoja, tunteita, kunnianhimoa, puhekykyä ja pienen määrän ruokahalua, jotta Frankie olisi valmis taviskouluun. Frankensteinien suvulle tyypillinen ihonväri vain pitää meikata piiloon, vaikka vihreät arvot ovatkin in, sillä muut oppilaat voisivat kammota outoa ilmestystä. Sulautuminen on tärkeämpää kuin avoimmuus ja se onnistuu vain piilottamalla pultit, saumat ja todellinen ihonväri. Kukaan ei rakasta hirviöitä, sillä kauhuleffat tekivät niistä kammottavia otuksia, ihmisten vihollisia. Mutta Frankie saa huomata, ettei olekaan ainoa tavanomaisilta piirteiltä välttynyt.

Hirviöiden yläkoulun elämää suomenkielisillä nettisivuilla ja Wikipediassa.

Tarkista kirjan saatavuus Vaski-kirjastosta.

tiistai 2. lokakuuta 2012

Stoorin lokakuun näyttely


Näyttelyseinä ja vitriini on täytetty erilaisilla sarjakuvastripeillä ja näytteillä sarjakuvista. Jokunen kokonainenkin tarina on mahtunut joukkoon.

Hyllyjen välissä hiljaa -sarjakuvakilpailutyöt ovat
esillä koko lokakuun.

Lue enemmän kilpailusta, palkintojenjaosta ja osallistujatöistä kirjaston kotisivulta.

Palkitut työt näet täältä.


maanantai 24. syyskuuta 2012

Miten kirjoitetaan (tosihyvä) nuortenkirja?

Luin Terhi Rannelan Kirjoita nuorille (BTJ, 2010) heti kirjan ilmestyttyä, mutta löysin sen uudelleen hyllystä pari päivää sitten. Muistin miten suuren vaikutuksen se teki minuun nuortenkirjojen lukijana ja vinkkarina, ja päätin jakaa innostukseni Stoorin blogia lukevien kanssa.

Kirja paljastaa nuorille kirjoittamisen salaisuudet. Nuortenkirjan kirjoittamisessa on nimittäin otettava huomioon aivan erityisiä seikkoja, jotka tekevät kirjasto juuri nuorten lukijoiden kannalta kiinnostavan. Pelkkä kirjoittamisen tekniikan tuntemus ja ehtymätön mielikuvitus ei riitä. Siksi nuorille kirjoittaminen voi olla haasteellista, sillä kirjoittajan pitää aina miettiä lukijoitaan.

Mikä tekee kirjasta nuortenkirjan? Nuortenromaaneja kirjoittavat kirjailijat, mm. Tuija Lehtinen, Marja-Leena Tiainen, Mila Teräs ja Esko-Pekka Tiitinen, kertovat omat määritelmänsä, mutta selviää, että jokaisella on oma käsityksensä.

Kirja nostaa esille monia tärkeitä kysymyksiä kirjoittamisesta nuorille. Pitäisikö kirjailijan tietää muoti-ilmiöistä, siitä mikä on in? Miten hyvin nuorten maailma pitäisi tuntea? Kannattaako populaarikulttuurista poimia aineksia, kuten bändien nimiä, vai vanheneeko kirjakin ilmiöiden vaihduttua? Pitäisikö kirjoittajan olla itse nuori? Miksi nuorille pitää olla omaa kirjallisuutta?

Kirjailijat pohtivat kirjassa, onko olemassa tiettyjä aiheita, jotka nuortenkirjassa on ehdottomasti oltava. Nuorten elämän perusteemat, kuten seurustelu, oman minän etsintä, bileet ja päihteet, elävät ikuisesti. Mutta onko olemassa arkoja aiheita, joita ei käsitellä? Nuortenkirjailijoilla on uskallusta käsitellä vakavia, yhteiskunnallisia aiheita, rasismia, teiniraskauksia, kouluväkivaltaa tai vanhempien alkoholismia, mutta kustantajat ovat osoittautuneet rankoille aiheille yllättävän allergisiksi ja haluaisivat tarjota vain hyviä roolimalleja. Pitäisikö rankoissakin nuortenkirjoissa toteutua Onnellisen lopun kirjoittamaton sääntö?

Päähenkilö on kirjan sydän, toteaa Rannela. Kun lukija kiintyy, hän voi pitää henkilöhahmoa miltei ystävänään. Miten nuortenkirjailijat herättävät hahmonsa henkiin?

Vasta kirjan lopusta löytyvät ihan oikeiden nuorten mielipiteet. Parhaimmat nuortenkirjat herättävät lukijan vihan tai kiintymyksen tunteet ja kertovat tarinan kunnianhimoisella kielellä. Mutta niin kuin jokaisella kirjailijalla on omat käsityksensä siitä, miten kirjasta tulee nuortenkirja, myös jokaisella nuorella on oma käsityksensä siitä, millaisia nuortenkirjoja he haluavat lukea.

Kirjan sivulla 121 on tiivistetysti nuortenkirjan kirjoittamisen resepti:

Mieti viimeisintä lukemaasi nuortenkirjaa. Tee pieni vertaileva testi. Muistiko kirjailija vilkaista huoneentaulua kirjoittaessaan sinulle?

Tutustu myös Terhi Rannelan kirjaa koskevaan blogiin.

torstai 20. syyskuuta 2012

Stoori goes movies lokakuussa

Ilmaisleffana nähdään pe 12.10.2012 klo 16.00 alkaen
Sherlock Holmes: a game of shadows
(K12, kesto noin 2 h 3 min).

Pääosissa ovat Robert Downey Jr. ja Jude Law, jotka palaavat valkokankaalle
Holmesina ja Watsonina tässä uudessa, huikeassa Sherlock Holmes-elokuvasarjan kakkososassa.

Ota kirjastokortti mukaan, sillä elokuvan ikäraja on K12.

Studioon mahtuu 80 ensimmäistä.



Seuraavat Stoori Goes Movies -leffasarjan syksyn 2012 esityspäivät ovat

16.11. ja 14.12.

Ohjelmisto ilmoitetaan myöhemmin.

maanantai 10. syyskuuta 2012

Sanataidekoulu Kratin syyslukukausi


Kratin sanataiteen perusopetus jatkuu syyskuussa Turun kaupungin pääkirjastossa:

Ryhmä I (9-11-vuotiaille) Tiistaisin klo 16.30-18.00
Ryhmä II (12-14-vuotiaille) Keskiviikkoisin klo 17.00-18.30
Ryhmä III (15-18-vuotiaille) Tiistaisin klo 18.00-19.30

Kratin opetussuunnitelmassa korostuvat luovan kirjoittamisen leikki, poikkitaiteellisuus sekä historian ja ympäristön tutkiminen sanataiteen keinoin. Ryhmissä hypätään ennakkoluulottomasti valkoisen paperin kauhua vastaa, saadaan palautetta omista teksteistä ja tehdään monitaiteellisia retkiä kirjojen ja sanojen ihmeelliseen maailmaan.

Lukukausimaksu on 50 euroa, ja se sisältää 15 opetuskertaa.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: sanataidekoulukratti@gmail.com.

Tervetuloa pinoamaan sanoista maailma ja sanataiteilemaan!

http://kratti.wordpress.com/



torstai 6. syyskuuta 2012

Fanitaidekilpailun töistä näyttely

Stoorin järjestämän Fanitaidekilpailun osallistujatyöt ovat nähtävissä
pääkirjaston nuortenalueella 4.9. - 31.10.

Kilpailuun osallistui yhteensä 13 erilaisin tekniikoin toteutettua työtä, joista
henkilökunnan raati valitsi kolme parasta. 

1. sija: Netta Lehtola "Hugo"
2 sija: Vertti Roininen "Spider-man"
Jaettu 3. sija: Ilona Haavisto "Tomusormi" ja Aapo Rauha "Harry Potter"
Palkintoina jaettiin lahjakortteja Akateemiseen kirjakauppaan.

Kaikki osallistuneet voivat käydä noutamassa työnsä itselleen näyttelyn jälkeen
(marraskuussa) Stoorin neuvonnasta!


lauantai 1. syyskuuta 2012

Stoori goes movies


Tule katsomaan ilmaisleffaa Pääkirjaston Studioon pe 14.9.2012 klo 16.00.

TINTIN SEIKKAILUT: YKSISARVISEN SALAISUUS (K12)

(kesto n. 1 h 42 min)

Jännittävässä seikkailuelokuvassa nuori reportteri Tintti ja hänen koiransa Milou sekä muut Hergén luomat sarjakuvahahmot selvittelevät pienoismallilaivaan kätkeytyvää räjähdysherkkää salaisuutta avomereltä Pohjois-Afrikan aavikoille asti.

Seuraavat Stoori Goes Movies -leffasarjan syksyn 2012 esityspäivät:

•12.10.

•16.11.

•14.12.

Vapaa pääsy. Tervetuloa! Studioon mahtuu 80 ensimmäistä.
Ota kirjastokorttisi mukaan (huom! ikärajat!).

Pidätämme oikeudet muutoksiin.