Kesää on vielä jäljellä

”Vielä on kesää jäljellä”, rallattelee porilaislähtöisen Tero Vaaran johtama Mamba tunnetussa musiikkikappaleessaan.
Vaikka suuret festivaalit, Ruisrock, Tall Ships' Race ja Down By The Laituri , ovat ohitse, ei kesä ole vielä ohi. Turusta on moneksi. Jos lomapäiviä ei halua viettää pelkästään rannoilla loikoilemiseen, voi ajan käyttää myös paremmin hyödyksi.


Turussa on paljon hyväkuntoisia pyöräreittejä, joita pitkin pääsee aina saaristoon, Kustaviin, Iniöön, Houtskariin, Korppooseen ja Nauvoon, saakka. Rengastielle kertyy mittaa kaikkiaan parisataa kilometriä, mutta käytettävissä olevan ajan perusteella voi tehdä myös lyhyemmän reitin. Esimerkiksi Turusta Paraisten kautta Nauvoon ja sieltä Rymättylän ja Naantalin kautta takaisin kierrettävää lenkkiä on alettu kutsua Pikkurengastieksi. Matkan varrella on lukuisia mielenkiintoisia nähtävyyksiä ja kohteita sekä rentouttavia yhteysalusmatkoja saarten välillä.
Turun keskustassa Aurajoen rantojen pyörätiet ovat sujuvaliikenteisiä ja kannustavat kaupunkilaisia liikkumaan pyörällä.

Kaupunkimaisemiin voi tutustua parkourin eli kaiteiden ja ramppien ylihyppelyn avulla. Turkua pidetään yhtenä parkourin mekoista, eikä suotta. Spotteja on useissa paikoissa ja usein ryhmittäytyneinä lähekkäin. Suosittuja ovat Turun kahden yliopiston vierekkäiset campusalueet, kaupungin isot puistot ja monet muut pienemmät spotit. Myös metsäisempi parkour on Turussa vaivatonta. Loistavat siirtolohkaremetsät ovat juoksumatkan päässä keskustasta.
- Parkouria voi harrastaa missä vain. Julkisilla paikoilla saa hyppiä, sitä eivät lait tai järjestyssäännöt kiellä. Toki tarvitsee katsoa, ettei häiritse tai vaaranna muita, turkulainen parkour-aktiivi Markus Ainasoja kuvailee.
Parkour käy kuntoilusta.
- Kehon hallintaa ja lihaksia tulee harjoitettua ohimennen, Ainasoja hymyilee.
Turun alueella on myös paljon hyviä ulkoilu- ja virkistymismahdollisuuksia. Luonnonkaunis Ruissalo on suosittu ulkoilualue ja tutustumiskohde. Keskustassa hienoimmat näkymät ovat Tuomaansillalta keskustaan käveltäessä, alun luontomaisema muuttuu pikkuhiljaa kaupunkimaisemaksi Tuomiokirkkoine, vanhoine taloine ja kahviloineen. Vartiovuoren puisto tarjoaa hienon näkymän yli kaupungin keskustan.

Kesäisiä maisemia voi ihailla myös veden päältä. Höyrylaiva SS Ukkopekka risteilee kahdesti päivässä Naantaliin ja iltaristeilylle Loistokarille ja vesibussi MS Lily Turun kaupungin saarelle Vepsään.
Toinen tapa liikkua vesillä on Aurajoen opastuskeskuksen Halistenkoskella ylläpitämä kanoottivuokraus. Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo on avoinna syyskuun loppuun saakka tiistaista sunnuntaihin klo 10-18. Melontaa voi harrastaa kuka tahansa vauvasta vaariin, ainut vaatimus on uimataito.

Turku 2011 mukana Assemblyssä

Kaikki tiet vievät Helsinkiin. Suomen pääkaupunki täyttyy tänään paitsi kymmenistä tuhansista kirkuvista Madonna-ihailijoista, myös tietokoneharrastajista. Yli 5 000 nuorta kokoontuu Hartwall Areenalle loppuviikosta jo 18 kertaa pidettäville Assembly Summer – festivaaleille (6.-9.8.) tapaamaan ystäviä, pelaamana pelejä, surffaamaan netissä, juttelemaan IRC:ssä ja nauttimaan demoskenen tuotoksista.
Mediataiteen kilpailuista odotetaan kovatasoisia, sillä Event Award – kategorian pääkilpailun voittajalle on luvassa suora finaalipaikka maailman suurimpaan mediataiteen kilpailuun, Live2011.com Grand Prixiin, joka on osa Turun kulttuuripääkaupunkivuotta 2011. Palkinnon summa on 3 000 euroa. Yleisöäänestyksellä valittava voittaja, kuten Turun kulttuuripääkaupunkivuosi, ovat esillä Kiasman videoseinällä Helsingin Taiteiden yönä 21.8.
Kilpailujen lisäksi Assembly Summer – festivaaleilla luodaan paneelikeskustelujen avulla kuvaa tämän hetken ajankohtaisista yhteiskuntateemoista, käsitellen Lex Nokiaa, verkkosensuuria ja tekijäoikeuksia.


Turku kulttuuripääkaupunkina tulee olemaan ainutlaatuisella tavalla digitaalinen. Event Award on yksi Live2011.com Grand Prix´n kahdeksasta kategoriasta, joilla mediataidetta ja nettisovelluksia tuodaan osaksi kulttuuripääkaupunkivuotta. Tavoitteena on nostaa esiin kasvavaa digitaalisen median kenttää sekä korostaa sosiaalisen median merkitystä ihmisten kohtaamisessa ja yhteisöllisyydessä.
Kilpailuun osallistuneita teoksia esitetään globaalille yleisölle digitaalisessa kulttuuripääkaupungissa Live2011.com:ssa, eri mediatapahtumissa sekä Turussa kulttuuripääkaupunkivuoden aikana. Pääosa kilpailun sarjoista sulkeutuu kesäkuussa 2010. Osallistujia odotetaan ympäri maailman.
Kilpailun ja digitaalisen kulttuuripääkaupungin suojelija on Linus Torvalds.

Live2011.com Grand Prix’n kilpailukategoriat
Open: internetin kautta välitettävät audiovisuaaliset teokset, joiden teema on vapaa
Participative Media: teokset, jotka osallistavat yleisöä aktiiviseen käyttämiseen vuorovaikutteisuuden keinoin
Digital Turku 2011: kokeilevat, vaihtoehtoiset, luovat ja ei-stereotyyppiset tulkinnat Turusta
Viral Web Community Application: verkkoyhteisöihin suunnitellut viraalisovelluksia uudistavat palvelut
Artistic Game: käyttöliittymältään, pelattavuudeltaan, ulkoasultaan tai sisällöltään uudenlaiset tai kokei-levat selainpohjaiset pelit
Event Awards: Assembly Summer, Pixelache ja Alternative Party -mediataidetapahtumien yhteydessä myönnettävät palkinnot vuosina 2009–2011
National Student Award: Suomessa opiskeleville suunnattu palkintokategoria
Creative Idea for Mobile City Guide: ideat, jotka ovat sovellettavissa mobiiliopastusjärjestelmään

Lisätietoja: www.assembly.org/summer09 ja www.live2011.com.

Musapiknik valtaa Kupittaan puiston

Turun Aurajoen rantaa värittänyt Down By The Laituri – kaupunkifestivaali on onnellisesti takana, mutta musiikkiriennot eivät kaupungista ole suinkaan vielä ohi. Seikkailupuiston kesäkauden päättävä Musapiknik – tapahtuma valtaa Kupittaan puiston sunnuntaina 9.8. klo 12–18. Neljättä kertaa järjestettävä tapahtuma on ilmainen, piknik-henkinen koko perheen iltapäivä, jonka tarkoituksena on luoda viihtyisä ja rento puistotunnelma Kupittaan puistoon.
Ohjelma on omistettu lapsille ja lapsiperheille klo 12–15 välisenä aikana. Iltapäivän ohjelma klo 15–18 on varattu nuorille ja aikuisille.
Pääesiintyjiksi on pestattu lastenmusiikkia monien maiden soittimilla ja itse tehdyillä uusiosoittimilla soittava Loiskis Trio sekä kaihoisista rock-iskelmistään tunnettu Ville Leinonen ja suomalaisen punk-liikkeen pioneereihin lukeutuva Pelle Miljoona (kuvassa).


Musapiknikin pääpiste on Kupittaan Paviljongin kupeessa, mutta myös muualta puistosta löytyy toimintaa. Ohjelmassa on livemusiikin lisäksi teatteria, tanssia, sirkusta, liikuntavälinevuokrausta ja työpajoja sekä paljon muuta.
Tapahtuman järjestelyistä vastaavat Turun kaupungin Nuorisoasiainkeskus yhteistyössä Turun Liikuntapalvelukeskuksen, Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin ja Radio Sadan kanssa.
Musapiknikin jälkeen iltaa voi jatkaa klo 18.30 alkaen Turun Palloseuran ja FC Interin välisessä turkulaisessa jalkapalloderbyssä.

Keksi nimi Stoorin kirjastokäärmeelle!

Python ja Uvanna 7 v.

Stoorin sohvalla rötköttävä kirjastopython on ehtinyt ilahduttaa niin kirjaston asiakkaita kuin henkilökuntaakin jo kotvan aikaa. Yksinäinen käärme etsi ystäviä etsintäkuulutuksen avulla, ja matelijan nykyisestä pituudesta päätellen ystäviä on löytynyt yksi jos toinenkin. Idean olemassaoloonsa käärme sai Tukholman kaupunginkirjaston PunktMedis -nuortenkirjastoyksikön vastaavasta neuleyksiköstä. Käy kurkkaamassa:
http://www.biblioteket.stockholm.se/default.asp?refid=6669&id=4942

Stoorin lemmikkipythonin myötä neuvontatyömme on saanut uusia ulottuvaisuuksia: ”Nurin oikein, eiku.. siis puranko mä tän nyt vai? … tohon langankierto… ja sitten tosta alkais punainen raita…”

Alkuaikoina Stoorin käärmeellä oli tyylikkäät siniset aurinkolasit, jotka kuitenkin hajosivat niin monta kertaa, että matelijalle päädyttiin ompelemaan silmät. Käärmeelle kokeiltiin myös toisenlaisia laseja, mutta niihin käärmekaveri ei mieltynyt läheskään yhtä paljon, kuin ensimmäisiin huippuhienoihin plekseihinsä. Kirjastokäärmeellämme on ollut taipumusta ylensyöntiin, ja kesäkuussa Stoorin kävijät saattoivat havaita käärmeen sulattelevan suurta keskivartalopaukamaansa onnellinen hymy huulillaan. Nyt matelijan ruokailutottumuksia vahditaan tarkasti, jotta linjat pysyvät kunnossa.

Kun python oli vielä ihan lyhyt, se tapasi Stoorissa Viron presidentti Ilveksen. Muuten oli kivaa, mutta salamavalojen räiskeessä piti turvautua tummiin laseihin. Presidentillinen vierailu sujui mallikkaasti, kun taustalla vartioivat Supon miehet.

Stoorin kirjastokäärmettä voi käydä moikkaamassa Stoorin keltaisella sohvalla. Jos käärmeeseen haluaa jättää oman kädenjälkensä, kannattaa muistaa kutoa sopivan löysää silmukkaa, sillä muuten käärmeen nahkaa alkaa kuristaa varsin ikävällä tavalla.

Ystäviä kirjastokäärmeemme siis on saanut, mutta valitettavasti nimi matelijalta puuttuu kokonaan! Voisitkohan sinä auttaa? Lähetä nimiehdotuksesi Stoorin sähköpostiin osoitteeseen stoori.kaupunginkirjasto@turku.fi, tai käy Stoorissa ehdottamassa nimeä. Lähetä ehdotuksesi syyskuun loppuun mennessä.

Voittajalle luvataan maineen ja kunnian lisäksi herrrkullisia karkkikäärmeitä!

Sporttikirjoja joka lähtöön

Urheilukirjallisuus on oma alansa kirjallisuuden kentällä. Sporttikirjoja julkaistaan tasaiseen tahtiin. Suomen Urheilumuseosäätiön (www.urheilumuseo.fi) nimeämä raati on vuodesta 1980 saakka valinnut Vuoden urheilukirjan kalenterivuoden aikana Suomessa julkaistujen urheilukirjojen joukosta.
Siinä missä aiemmin ilmestyi pääasiassa erilasia historiankirjoja ja valmennusoppaita, on nykyään markkinoille tullut yhä enemmän urheilijoiden henkilökuviin perustuvia elämänkertoja. Syykin on selvä, urheilijat kiinnostavat ja he ovat tänä päivänä julkisuuden ihmisiä samoin kuin muusikot ja näyttelijät.




Tämän vuoden puolella on julkaistu jo maskulaisen tennisässä Jarkko Niemisen ("Pelaamisen lumo") ja jalkapallolegenda Jari "Iso Vaalee" Rantasen ("100 kiloa Jallua") teokset.








Syksyn odotetuimpiin uutuuksiin lukeutuu Ilta-Sanomien palkitun urheilutoimittaja Pekka Holopaisen mäkihyppääjä Janne Ahosesta kirjoittama elämänkerta "Kuningaskotka". Kirjasta on lupa odottaa paljon. Runsas kuvitus ja mitään salailematon teksti päästävät lukijan kurkistamaan niin huippu-urheilijan treenipäiväkirjoihin kuin rilluttelureissuihinkin.
Yleisurheilun Berliinin MM-kisojen kynnyksellä kannattaa perehtyä "Ilmiö Evilä" – kirjaan. Vuonna 2006 julkaistu kirja kertoo tiiviisti tamperelaisen pituushyppääjä Tommi Evilän uran vaiheita aina Pyynikin urheilukentältä Helsingin Olympiastadionin 2005 MM-pronssiin saakka. Kirja sisältää monia hyviä juttuja ja paljon väritystä antaen kuvan siitä, että huippu-urheilijan elämä on raakaa ja terveitä päiviä vähän.


Futisnappuloille taattua lukutavaraa ovat Jari Litmasen ("Kultakenkä" / 1995) ja Sami Hyypiän ("Voikkaalta Valioliigaan" / 2002) elämänkerrat.
Naisjalkapalloilun muutokseen tyttöjen harrastuksesta kansainvälisesti menestyväksi naisten urheilulajiksi voi tutustua liikunta-alan tutkijoiden Hanna Vehviläisen ja Hannu Itkosen kirjoittamassa teoksessa "Mimmiliigasta maailmalle". Kirjassa ennakoidaan kansallisen naisjalkapalloilun tulevaisuutta sekä urheilun tasa-arvoistumisen jatkumista.
Talvilajien urheilulajien edustajien puolelta voi poimia alppihiihtäjä Kalle Palanderin elämänkerran. Tapio Nurmisen kirjoittama "Kalle Palander – Jyrkimmät rinteet" ei jätä ketään kylmäksi. Kirjassa käydään läpi paitsi urheilukisoja ja harjoittelua, tähtihetkiä ja vastoinkäymisiä, myös monacolaistuneen torniolaisen yksityiselämää rattijuopumisineen. Kirjan koskettavinta antia on Kallen ja hänen jo edesmenneen isänsä Jouni Palanderin valmennussuhteen kuvailu, jossa ei rääkiltä vältytty.
Ajattelemisen aihetta haluavien kannattaa tutustua Jyri Puhakaisen ja Alpo Suhosen keskustelujen perusteella syntyneeseen "Valmentaja ja filosofi" -kirjaan, joka pohtii huippu-urheilua ja urheilua yleisesti ottaen kriittisellä ja analyyttisellä tavalla. Urheiluelämän ilmiöitä pohtii kirjassaan "Siinäpä se!” myös selostajalegenda Antero Mertaranta. Samalla hän kertoo joukon hulvattomia tarinoita urheilun ja mediamaailman kulissien takaa.
Maininnan ansaitsee Riku Kallioniemen, Tommi Sovan ja Markus Iitiän "Urheilun värityskirja –varjo nopeammin". Kirja saa hymyn huulille.


Urheilusta on kirjoitettu myös paljon romaaneja, jotka tapahtuvat urheilun maailmassa. Hyvää kaunokirjallisuutta tarjoaa mm. "Ilmiö Evilä" –kirjan taustalla olevan tamperelaisen freelance –toimittajan Mika Wikströmin "Kalkkiviivoilla". Kirja kertoo nuoresta juoksijalupauksesta, joka on lopettelemassa juoksijauraansa jäätyään edelliskaudella hopealle kullan sijaan. Kirjassa on paljon tositarinoita Suomen pitkän- ja keskipitkänmatkan juoksuhistoriasta. Samalla tulee tietoa jouksuvalmennuksesta ja sen historiasta. Viihdyttävä kirja urheilun ystäville.
Aiemmin Wikströmiltä on ilmestynyt Kunniakierros-niminen teos huippu-urheilun maailmasta: valmennussuhteista, rahasta, julkisuudesta, menestyksestä, tiukoista treeniohjelmista sekä kielletyistä aineista ja niiden ympärillä pyörivästä bisneksestä. Kirja valittiin Vuoden 1998 Urheilukirjaksi.
Mika Wikströmillä on siteitä myös Turkuun. Hän opiskeli Turun yliopistossa suomen kieltä, psykologiaa ja tiedotusoppia vuosina 1987-1993.
”Jalkapalloilijana osuin kerran saksipotkulla ylänurkkaan. Muistan sen hyvin, koska se tapahtui betoninkovalla hiekkakentällä. Toivon että kokisin kirjailijanakin joskus jotain sellaista: täysosuman", Mika Wikström on todennut.

Hilpeää kesälukemista

Jorma Ranivaaran Skeittaaja-sarjan kirjat ovat mitä mainiointa kesäluettavaa. Teksti on sopivan kevyttä, hilpeää ja jopa siinä määrin Turku-sävytteistä, että Turku voisi olla yksi kirjan päähenkilöistä. Itse luin nämä kirjat ensimmäisen kerran yläasteiässä, ja sen jälkeen olen aina silloin tällöin palaillut näiden kirjojen pariin huvittaakseni itseäni. Kirjojen pölhö huumori osuu suoraan nauruhermooni, ja jaksan aina uudestaan ja uudestaan nauraa kippurassa Skeittaaja-kirjojen päähenkilöiden kommelluksille.

Itse kirjojen kirjoittaja Jorma Ranivaara vaikuttaa kirjojensa perusteella melkoisen hauskalta veikkoselta. Hupaisa on myös kirjailijaesittely hänestä Nuorisokirjailijat.fi-sivustolla:

Olen Jorma Ranivaara, syntymävuosi 1945, kirjailija, koulutus yo.

Perheeseeni kuuluu vaimo, kaksi poikaa ja vanha kissa.

Harrastukseni ovat laihduttaminen ja uinti.

Kirjoitan työhuoneessani omakotitalon yläkerrassa. Aloitan kirjoittamisen n. klo. 9.00 ja jatkan iltaan. Kirjoitan kirjan keskimäärin ehkä kolmeen kertaan. Tällä hetkellä on pakko elää kirjoittamisella, joka on joskus helppoa ja hauskaa, joskus ei. Jos en olisi kirjailija, niin olisin todennäköisesti pitkäaikaistyötön.

Kohderyhmäni ovat epäselviä. Joskus kohderyhmä on jokin tietty ihminen, joskus ikäryhmä tai jompi kumpi sukupuoli. Kirjojen sisältö vaihtelee paljon. Yhteistä jokaiselle on huumori. Paras ja läheisin kirja on aina se, jota on juuri kirjoittamassa.

Työn takia luen hyvin erilaisia kirjoja. Niitäkin joista en pidä. Autiolle saarelle saattaisin ottaa vaikkapa Bohumil Hrabalin Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille.

Kun luin kirjat, en tiennyt juuri mitään skeittaamisesta, mutta se ei kuitenkaan häirinnyt lukukokemustani millään tavalla. Minkäänlaisina perehdytysoppaina skeittauksen saloihin kirjoja ei kuitenkaan voi pitää, eikä se liene ollut kirjailijalla tarkoituksenakaan. Skeittauksen lisäksi kirjojen päähenkilö Tomi tutustuu kaveriensa kanssa vaihtelevalla menestyksellä myös jääkiekkoiluun ja lumilautailuun:

Nousin vaivalloisesti seisomaan. Lauta lähti heti. Ensin se kääntyi vasemmalle poikittain, tempaisin itseäni ympäri, lauta kääntyi takaperin, se kulki kiihtyvällä vauhdilla pusikkoa kohti. Makasin pusikossa selälläni.

-Miks sä sinne menit?

-Mitä?

Näin kun Janne nousi. Lauta lähti. Janne huitoi käsillään kuin tuulimylly, se kallistui taakse päin ja yhtäkkiä, kun luulin että se kaatuisi selälleen, niin poikittain kääntyneen laudan reuna tökkäsi, ja Janne lensi mahalleen.

-Miks sä makaat siellä?

Janne ei vastannut.

Yritin nousta ja pääsin pois pusikosta. Pääsin kyykkyyn, ja yritin hypätä poikittain ja jäädä siihen, mutta se Avalanche freestyle oli toista mieltä: se sieppasi minut mukaansa, antoi nopean kiihdytyksen ja tarttui johonkin muhkuraan.

Makasin rähmälläni pusikossa kauempana kuin äsken. Ranteet olivat verillä. Kuulin Jannen äänen:

-Missä oot?

-Mitäs luulet?

(Skeittaaja lumilaudalla)

Skeittaaja-sarja:

Skeittaaja kesälomalla

Skeittaaja kakkosketjussa

Skeittaaja lumilaudalla

Keskiyön skeittaaja

Skeittaajan paluu

DBTL:ssä tuttuja festarijyriä

Suomen suurinta, vanhinta ja kauneinta kaupunkifestivaalia, Down By The Laituria eli tuttavallisemmin DBTL:ää vietetään kuluvalla viikolla (28.7.–2.8.) Turussa. Kuinka moni tämän vuoden festivaalikävijöistä mahtaa vielä muistaa, mistä DBTL sai alkunsa?
Festivaalin perusti vuonna 1988 pieni turkulainen tekijäkaarti, joka näki tarpeen Turun Aurajokivarren elämän vilkastuttamiseen. Vesidiskurssi on koko festivaalin historian ajan ollut keskeinen tapa neuvotella festivaalin sisältöä.

Festivaalin historiasta on monille jäänyt mieliin legendaarisen Miljoonasateen keikka (kuvassa) vuonna 1995. Sen yhtye toteutti sukellusvarusteissa Samppalinnan uimastadionin altaan pohjassa kaksituhatpäiselle yleisölle.
”Alkuperäisestä ideasta 99,9 prosenttia lähti miljööstä ja Aurajoesta – kaupunkikeskustasta ja kauniista jokiympäristöstä. Silloin 1988 jokiranta oli hiljainen. Se odotti jonkun järjestävän ohjelmaa”, yksi festi-vaalin perustajista Riikka Oksanen taustoittaa festivaalin syntyä Henri Terhon vuonna 1998 toimitta-massa kirjassa ”DBTL 10 – Festivaali kuin unelma”.
Tänäkin vuonna Aurajoki muodostaa DBTL:n sydämen. Kaupunginteatterin ympäristöön sijoittuvat massiivinen Pääteltta, ikärajaton The Alue, lukuisia ravintoloita ja kaikennäköistä oheishärdelliä.
Tapahtuma-aluetta reunustavat kesäisen Aurajoen ravintolalaivat.
Pääteltan korkkaa tänä iltana yhdysvaltalainen glam rock – yhtye New York Dolls, josta alkaa säälimätön kotimainen hittikimara: Apulanta (ke), Kotiteollisuus (to), CMX (to), Paula Koivuniemi (pe), Pete Parkkonen (pe), Koop Arponen (la), Don Johnson Big Band (ke), Kari Tapio (pe), Sturm und Drang (la), Asa & Jätkäjätkät (pe)... yhteensä toista sataa esiintyjää DBTL-alueilla ja iltaklubeissa!
Perinteinen DBTL:n ja kustannusyhtiö Sammakon Runoklubi esittelee torstaina klo 21 alkaen ajankohtaisia runoilijoita, lauteille kipuavat Markku Into, suomalaisen runouden legenda Pekka Kejonen ja turkulainen Aboa-palkittu Henry Lehtonen.
Ravintola Hunter´s Innissa järjestettävän tapahtuman arvoa nostaa Markku Innon uutuusromaanin ”Outo Kumin” julkaiseminen. Innon astraaliyhteiskunnallisessa romaanissa eläkeläiskaverukset ekonomi Sahanpuru ja lakimies Rautaruukki sekä harmaatukkainen rikospoliisi Bill Stonesoft pohtivat mennyttä ja kohtaavat nykyisyyden Turun hämärissä baareissa, kebab-ravintoloissa ja puistoissa.
Illan musiikkitarjonnasta vastaa hiljattain turkulaistuneen Kauko Röyhkän (kuvassa) kulttibändi 500 kg lihaa.

Tsekkaa DBTL:n kotisivut www.dbtl.fi.