Kesämangaa moneen makuun

Kesäloma on vihdoin koittanut ja taas olisi koulukiireiltä aikaa lukea mangaa - mutta mitä? 

Tämän ikuisen kysymyksen varjossa päätin suositella muutamia teoksia sateisten ja miksi ei myös aurinkoisien lomapäivien ratoksi.


Hisae Iwaokan upeasti piirretty Saturn Apartments –sarja kertoo tulevaisuudesta, jossa maapallo on julistettu kokonaan luonnonsuojelualueeksi ja ihmiskunta on muuttanut asumaan planeetan kiertoradalle rakennettuun valtavaan, koko maapallon kierävään kehämaailmaan. Tämän massiivisen rakennelman ulkopinnalla uurastaa väsymätön ikkunanpesijöiden ammattikunta, jonka raskaasta työstä kosminen säteily, tuulenpuuskat ja meteorit tekevät hengenvaarallista. Tarinan juoni seuraa Mitsua, nuorta ikkunanpesijäksi ryhtyvää poikaa, joka työtä tehdessään tutustuu moniin eriskummallisiin asiakkaisiin ja selvittää samalla ikkunanpesijänä toimineen isänsä katoamista. Saturn Apartments lumoaa lukijansa rakastettavilla hahmoillaan ja upealla yksityiskohtaisella maailmallaan. Avaruudessa toimivien työntekijöiden arkea kuvaava juoni tarjoaa myös mukavaa vaihtelua avaruuteen keskittyviin mangasarjoihin. Saturn Apartments on saatavilla nuorten osastolta englanniksi.


Yuki Midorikawan vuonna 2005 aloittama mangasarja Natsume’s Book of Friends kertoo pojasta nimeltä Takashi Natsume, jolla on erikoinen kyky nähdä henkiolentoja. Natsume saa kuolleelta isoäidiltään Reikolta perinnöksi vanhan kirjan nimeltään Book of Friends, joka sisältää jokaisen henkiolennon nimen, jonka Reiko ehti vangita palvelijoikseen elämänsä aikana. Book of Friends on kallisarvoinen esine henkimaailmassa ja tämän seurauksena henget kiusaavat jatkuvasti Natsumea. Mangasarjassa Natsume seikkailee eri tilanteissa auttamassa henkiä, jotka etsivät hänen apuaan monenlaisiin ongelmiin, mutta se ei kuitenkaan tarkoita että kaikilla hänen luokseen hakeutuvilla hengillä olisi hyvät aikeet. Natsume’s Book of Friends tutustuttaa lukijansa Japanin henkimaailmaan ja sen monenmuotoisiin olentoihin ja tarjoaa hyvin jännittävän ja mielenkiintoisen tarinan Japanin folkloresta kiinnostuneille. Natsume’s Book of Friends on saatavilla nuorten osastolta englanniksi.


Karuho Shiinan Kimi ni Todoke: From Me to You kertoo yksinäisestä lukiolaistyttö Sawako Kuronumasta, jota pelottavan ulkonäön takia kutsutaan selän takana japanilaisessa kauhuelokuva Ringissä esiintyneeksi kummitukseksi ”Sadakoksi”. Sawakon elämä kuitenkin muuttuu, kun suosittu luokkatoveri Shota Kazehaya alkaa puhua hänen kanssaan. Pikkuhiljaa Sawakon itseluottamus alkaa kasvaa ja suhde Kazehayan kanssa syvenee rakkaudeksi. Kimi ni Todoke on hyvin kauniisti piirretty, koskettava ja  aidontuntuinen kuvaus ujon tytön kasvutarinasta ja rakkauden löytämisestä. Kimi ni Todoke on saatavilla nuorten osastolta englanniksi.



Soul Eater on Atsushi Ōkubon luoma mangasarja, jonka tapahtumat keskittyvät Shibusen nimisen koulun ympärille. Shibusen on koulu, jossa oppilaat ovat joko aseenkäyttäjiä tai aseita. Aseenkäyttäjän ja aseen tehtävänä on kerätä 99 pahaa sielua ja yhden noidan sielu. Sielujen keräämisen jälkeen aseesta tulee arvostettu Death Scythe, jota itse koulun luonut Kuolema eli Shinigami-sama pystyy käyttämään. Pahojen sielujen kerääminen ei kuitenkaan ole helppoa ja oppilaiden työtä vaikeuttavatkin zombiet, ilkeät noidat ja monenlaiset muut hirviöt. Soul Eater on hyvin vauhdikas ja omaperäinen sarja täynnä unohtumattomia henkilöhahmoja ja se on saatavilla nuorten osastolta suomeksi.

Teksti: Kari

Japanilainen kulttuuri Suomessa

Japanilaisen populaarikulttuurin piiriin kuuluvat mm. japanilainen sarjakuva eli manga, japanilainen animaatio eli anime, japanilainen musiikki (josta käytetään mm. nimityksiä  jpop ja jrock), cosplay eli suosikkihahmoiksi pukeutuminen, japanilainen katumuoti (esim. lolita), doujinshi eli fanisarjakuva, fanfiction eli fanitarinat, manga-tyylillä piirtäminen ja videopelit. Suomessa japanilaisen populaarikulttuurin omaksuneet ovat usein myös kiinnostuneet Japanin historiasta ja vanhasta kullttuurista. He saattavat myös harrastaa japanilaisittain syömistä, omaksuvat puhetapaansa japanilaisia sanoja sekä saattavat pelata japanilaisia pelejä (go) ja harjoittaa japanilaisia tansseja (parapara) ja taistelulajeja.

Japanilaista animaatiota on nähty Suomen televisiossa 1970-luvun animaatiosarjoista alkaen. Maija Mehiläisen jälkeen 1980-luvulla saapuivat monien lapsuudensuosikit Peukaloisen retket ja Tao-Tao. 1990-luvulla vuorossa olivat Muumit ja Pokemon. Nykypäivänä Suomen televisiossa pyörii jatkuvasti ainakin muutama lastenanime sekä joskus vanhemmallekkin väelle suunnattuja sarjoja ja elokuvia. Animea on julkaistu myös paljon dvd:nä suomeksi tekstitettyinä. Mangan tie Suomeen on taas ollut  hieman vaikeampi. 20 vuotta sitten ilmestyi Hiroshiman poika-sarjakuva ja vasta 10 vuotta myöhemmin suureen suosion ja klassikon maineen saavuttanut Akira. Vuonna 2003 alkoi Suomessa vihdoin mangan  nousukausi ja nykyään mangaa löytyy jopa ruokakauppojen lehtihyllyiltä useamman rivin verran.

Alussa japanilaisen populaarikulttuurin harrastajat olivat Suomessa suurimmaksi osaksi yli 20-vuotiaita miehiä ja harrastusmuotona oli yleensä pelkästään animen katsominen. Vähitellen jäsenmäärät animeseuroissa kuitenkin nousivat ja harrastajien keski-ikä alkoi laskea. Vuonna 2003 Turussa järjestetyn ensimmäisen animetapahtuma Animeconin jälkeen animefandomin voitiin nähdä muuttuneen pienimuotoisesta seuratoiminnasta tuhansia nuoria vetäväksi nuorisotoiminnaksi.

Animen ja mangan piiriin kuuluu lukusia eri genrejä. Tytöille tarkoitetusta mangasta käytetään termiä shoujo ja se käsittelee yleensä ihmissuhteita, romanssia ja ystävyyttä. Pojille sunnattu shounen-manga taas pitää sisällään paljon toimintaa ja taisteluita. Muita lajeja ovat tyttö- ja poikarakkaudesta kertovat shoujo-ai (yuri) ja shonen-ai (yaoi) sekä mecha, jonka pääsisältöä ovat robotit ja tekniset laitteet. Japanissa mangaa piirretään melkein mistä tahansa, aina ruunalaitosta tenniksen peluuseen ja avaruusseikkailuista fantasiamaailmoihin.

Japanilaisen populaarikulttuurin harrastajat tapaavat toisiaan yleensä seurojen järjestämässä toiminnassa, tapahtumissa eli coneissa ja internet-yhteisöissä. Animea, mangaa sekä oheislajeja harrastavia yhdistyksiä perustetaan Suomessa jatkuvasti. Seurat kokoontuvat esimerkiksi koulujen tai yliopistojen tiloissa tai nuorisotiloissa. Joka vuosi järjestetään ympäri Suomea coneja, joissa on mm. paneelikeskusteluja, luentoja, cosplay-kilpailuja ja -näytöksiä, piirustuspajoja ja myyntikojuja. Suurimpia, monia tuhansia käviöitä vetäviä coneja ovat Desucon Lahdessa, usein kaupunkia vaihtava Animecon sekä Tracon Tampereella. Coneihin ei välttämättä mennä ohjelmiston takia, vaan tapaamaan samanhenkisiä kavereita ja solmimaan uusia tuttavuuksia.

Japanilaisessa populaarikulttuurissa tuntuu vetoavan eniten  juuri sen erilaisuus ja värikkyys. Japanilainen  populaarikulttuuri on rajoja rikkovaa ja tarjoaa paljon virikkeitä. Se on keino rikastuttaa omaa kokemusmaailmaansa. Anime ja manga eroavat länsimaisesta sarjakuvasta monipuolisuutensa, värikkäiden hahmojensa ja rikkaan huumorinsa avulla. Genrejä on useita kymmeniä, joista jokainen löytää varmasti itseään kiinnostavat sarjat. Japanilainen populaarikullttuuri tuntuu vetoavan kaikkiin ikää ja sukupuolta katsomatta, mutta Suomessa se on nivoutunut hyvin kiinteäksi osaksi erityisesti nuorisokulttuuria. 

Teksti ja kuvat: Kari