perjantai 6. huhtikuuta 2012

6EQUJ5

Johan Harstad: Darlah : 172 tuntia kuussa (suom. Elina Uotila, Karisto 2012)

Ihminen on jo kauan etsinyt älyllistä elämää avaruudesta. Villeimmille teorioille antoi tukea 1977 kuultu ns. Wow!-signaali, jonka radioteleskooppi vastaanotti 27 sekunnin ajan. Signaalin alkuperä oli mahdollisesti, joskaan ei todistettavasti, ulkoavaruudessa sen voimakkuuden ja pituuden vuoksi. Signaali sai nimensä SETI-tukija Jerry R. Ehmanin kirjoitettua tietokonetulosteen reunaan "Wow!". Signaalia ei valitettavasti onnistuttu koskaan kuulemaan uudestaan.

Norjalaisen kirjailijan ensimmäinen nuortenkirja tarjoaa scifi-trillerin muodossa yhden selityksen ilmiölle.

Kirjassa NASA aikoo käynnistää Kuulennot uudelleen yli 40 vuoden jälkeen. Jokin salaiseksi jäänyt syy pysäytti lennot 70-luvulla. Yhtä salaisesti on Kuuhun rakennettu kaksi tukikohtaa Darlah 1 ja 2, joista vain harvat tietävät. NASA päättää menestyksen ja markkinoinnin vuoksi järjestää maailmanlaajuisen arvonnan, jossa kolmelle 14 – 18-vuotiaalle terveelle nuorelle tarjotaan mahdollisuus osallistua Kuulennolle vuoden 1969 kuuraketin kopiolla viiden taitavan astronautin seurassa. Arvonnan voittavat norjalainen soittajatyttö Mia, japanilainen amerikkalaisesta vapaudesta haaveileva Midori ja rakkaudessa pettynyt ranskalainen Antoine.

Matkaa seurataan tosiTV-ohjelmana Maassa suurella mielenkiinnolla. Vain dementoinut entinen astronautti, herra Himmelfarb tietää totuuden Kuun salaisuudesta. Mutta hän ei saa vanhuuttaan enää sanaa suustaan. Miten hän voisi varoittaa NASAA ja matkalle lähteneitä?

Matka alkaa hyvin ja alus laskeutuu Rauhallisuudenmereen turvallisesti. Mutta pian yhteys Maahan katkeaa ja tukikohdan generaattori sammuu mystisesti. Happivarastot alkavat huveta ja miehistön jäseniä alkaa kadota. Heidän on palattava Maahan, mutta onnistuuko se?

Kirja alkaa kutkuttavalla jännityksellä, mutta muuttuu Kuun kamaralla kauhuksi. Vain herra Himmelfarb tietää totuuden: kukaan ei tule jäämään henkiin.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Pidin kirjasta osittain. Minulla jäi silti paljon kysymyksiä. Teoksessa on mielestäni paljon aukkoja, jotka olisivat vaatineet hieman enemmän käsittelyä. Aukkojen käsittelyllä teos olisi kasvanut huimiin mittoihin, nyt mieleen jäi, että on keksitty hyvä idea ja läimäisty se äkkiä paperille ja tuloksena on kauhudystopia eikä sitten yhtään mitään muuta.

SPOILERIVAROITUS!!!!!!!!!!!!

Miksi 6EQUJ5 ei monistunut jo kuussa? Miksi se säilytti juuri Mian hahmon? Mikä merkitys sillä oli että se otti yhteyttä Mian vanhempiin? Oishan se voinut ruveta listimään ihmisiä jo rantauduttuaan? Mikä oli Sanderin kirjeen merkitys? Lähes täysin eettisiä asioita pohtimattomaan teokseen yhtäkkinen, hei se on helvetti, tuntui päälleliimatulta ja halpahintaiselta keksinnöltä. Miksi Coleman lähti matkalle, vaikka tiesi saman kuin vanha mies? Mikä oli vanhan miehen rooli, muu kuin pitää jännitystä ja draaman kaarta yllä? Entä Caitlin, miksi hän murtui niin nopeasti, mutta pikakoulutetut nuoret olivat niin freesejä, että lähtivät kahdestaan tuntemattomaan Darlah 1:stä etsimään muutaman tunnin kuussa oleskeltuaan. Jos Darlah ykköseen tultua paineltiin kaikkia nappeja, miksei se käynnistänyt niitä juttuja, jotka tuhoavat kuun?

Jäin pohtimaan, mitä teos yritti loppujen lopuksi kertoa? Että Helvetti on olemassa, uskokaa ateistit? Tai että yliluonnollisia asioita on, kuten putoavia lentokoneita, joita ei näe kuin yksi ihminen tai takin selkämykseen tulevia viestejä tai olemattomia portteja lentoasemalla ja lentoaseman vessassa naisääni... Ja maailmanloppu tulee kuusta. Maapallo tuhoutuu vaan siksi kun kuussa sattuu olemaan ilmiö, joka haluaa jostain selittämättömästä syystä tuhota maapallon.

Jotenkin liian paljon yritystä.

Anonyymi kirjoitti...

Olin itse aluksi todella innoissani kirjan aiheesta ja salaperäinen alkuasetelma sai jännittyneenä odottamaan, mitä sitten tapahtuu, mutta lopulta jäi käteen, jos ei ihan luu, niin kammo Kuuta ja kiukku kirjoittajaa kohtaan.

Ehkä kirjan tarkoitus olikin herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia?

Kirjoitti: Satu

Anonyymi kirjoitti...

Minusta teos oli upea. Kyllä lukemisen jälkeen jäi vähän askarruttamaan nuo kysymykset, mutta minusta kirja oli loistava ja todella jännittävä. Tämä teos oli sellainen, josta en millään olisi osannut arvata loppua.

Darlah on loppujen lopuksi yksi suosikeistani.

Anonyymi kirjoitti...

Spoilausta!

Tuossa ylimmässä tekstissä kerrotaan kirjan loppuratkaisu!