Harjoittelijan kynästä

Tänä vuonna tulee 200 vuotta täyteen Porvoon valtiopäivistä - yhdestä Suomen historian merkittävimmästä käännekohdasta. Suomi oli ollut jo monen vuosisadan ajan osa Ruotsin valtakuntaa. Nyt tähän tuli muutos, koska Venäjä oli vallannut Suomen Ruotsilta.



Vuoden 1809 maaliskuussa Venäjän keisari Aleksanteri I määräsi Suomen säädyt kokoontumaan Porvooseen Ruotsin valtiopäiväjärjestyksen mukaan. Säädyt vannoivat uskollisuuttaan keisarille, joka puolestaan vakuutti pitävänsä voimassa perustuslailliset oikeudet ja liitti "Suomen kansakuntien joukkoon". Suomi sai pitää vanhat lakinsa, uskontonsa ja erioikeutensa, eikä sitä liitetty suoraan Venäjään, vaan siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta, jonka suuriruhtinas Venäjän keisari oli. Valtiopäivät jatkuivat heinäkuuhun asti, jolloin keisari palasi päättämään ne. Joidenkin ihmisten mukaan kokouksessa tehtiin valtiosopimus ja perustettiin näin Suomen valtio.

Valtiopäiviä edelsi Venäjän ja Ruotsin välinen sota vuosina 1808-1809, jota kutsutaan Suomen sodaksi ja jonka Ruotsi hävisi. Venäjä päätti hieman laajentaa rajojaan pohjoisen suunnalla. Yksi Suomen sodan kuuluisimmista temmellyskentistä sijaitsi Koljonvirralla. Koljonvirran taistelu on antanut aiheita useisiin kirjoihin, kuten Johan Ludvig Runebergin Sven Tuuva -runoon ja Aarno Kellbergin Koljonvirran Sissit -kirjaan.

Luettavaa:

Kellberg, Aarno: Koljonvirran sissit

Viisitoista vuotias Lassi saa isännän vallan ja vastuun, kun hänen isänsä lähtee kuljettamaan haavoittuneita sotilaita kohti Oulua. Lassin koti Koljonvirran rannalla on siitä lähtien sodan keskeisiä näyttämöitä, sen yli vyöryvät vuoroin omat ja vihollisen joukot. Kylässä ovat enää vain naiset, lapset ja vanhukset asekuntoisten miesten taistellessa majuri Malmin sissijoukoissa. Rohkeasti Lassi nousee taistelemaan perheen viimeisistä ruokavaroista, kun ryöstelevät venäläiset sotilaat majoittuvat taloon. Hän elää sodan tappion hetket, mutta kokee myös sen uljaimman voiton Koljon virran taistelussa, jossa hänen isänsä on yksi urhoollisimista.


Dieckmann, Maijaliisa: Keisari ratsastaa kaupunkiin

Tarina Ella nimisen tytön elämästä 1800-luvun Porvoossa. Kaupunki saa odottamattoman kunnian: itse Venäjän keisari saapuu kaupunkiin valtiopäivien mukana. Ellan perhe saa vieraakseen Valtiopäivämies Tuomas Juhonpojan ja pian Ella on ystävystynyt tämän tyttären Karoliinan kanssa. Yhdessä ystävykset ihmettelevät keisarillista loistoa ja venäläisten sotilaiden silmäpeliä. Juhlallisuuksista huolimatta elämä jatkaa kulkuaan. Ellan vanha ystävä Stiina haikailee yhä poikien perään, ja Ellala ja Karoliinalla on sydämellään kummallakin omat salaisuutensa...


Dieckmann, Maijaliisa: Kolme hopeasormusta

Jatkoa edelliselle kirjalle. Eletään edelleen Porvoon valtiopäivien aikaa. Keisari Aleksanterin lemmen-seikkailu Mäntsälän Ullaneidon kanssa herättää sekasortoisia tunteita. Ellakin eläytyy koko sydämestään romanttisiin tapahtumiin. Tuleva rippikoulukin pyörii Ellan mielessä, pidetäänhän rippikoulun käynyttä jo melkein aikuisena! Sellaiseksi Ella itsensä jo tosin tuntee saatuaan ihailijakseen komean venäläisen upseerin. Myös lumiselta kujalta löytynyt aarre kiehtoo Ellaa ja hänen ystäviään. Mikä on kolmen hopeasormuksen salaisuus?


Dieckmann, Maijaliisa: Hopeasormuksen taika

Sarjan viimeinen osa. Ella pääsee rippikouluun ystäviensä Stiinan ja Karoliinan kanssa. Huolta ja jännitystä porvoolaisnuorten elämään tuovat paitsi valtiopäivät vieraineen niin lukiolaisnuorukaisen tekemä aselöytö. Ei kai vain joku suunnittele keisari Aleksanterin murhaa? Ellan mieltä kylläkin kaihertaa eniten Annabel, sievä kotiopettajatar. Miksi hän välttämättä haluaa Ellalta venäläisen upseerin tälle jättämän hopeasormuksen?



Mikkanen, Raili: Aurora: keisarinnan hovineito

Aurora Karamzinin elämä oli kuin satua: täynnä rikkautta, suurta rakkautta, viiltävää surua ja yllättäviä käänteitä. Romaani seuraa Auroran elämää viidentoista vuoden ajan, 16-vuotiaan tytän ensitanssiai-sista aina oman pojan syntymään asti, niin Suomen suuriruhtinaskunnan syrjäisessä Helsingissä kuin Pietarin palatseissa ja keisarin hovissa.




Runeberg, Johan Ludvig: Vänrikki Stålin tarinat

Runoutta Suomen sodasta, tämä on klassikko!

Sven Tuuva (Dufva):

"Älyä kuinka äijällä lie ollut itsellään
jaella lapsijoukolleen, ei tiedä yksikään;
mut vanhemmille varmaankin lie liiaks antanut,
kun nuorimmalle muuta ei kuin hiukka ripponut.

Pojasta tuli kuitenkin väkevä, harteva,
kuin orja raatoi pellolla ja kaatoi kaskea,
ol' iloisempi, nöyrempi kuin moni viisaskaan
ja töitä teki kaikkia, päin mäntyyn kaikki vaan."


Koko runo löytyy täältä.


Manninen, Pekka A.: Vänrikki Stoolin korkeajännitys : edestä maan ja kuninkaan

Vänrikki Stool Petri Hiltusen piirtämänä upeana sarjakuvaversiona! Taistoa, ryskyä, pauketta - menoa ja meininkiä tässä 72 sivuisessa tarinassa Suomen sodasta. Allekirjoittaneen henkilökohtainen suosikki.




Sauri, Seppo: Suomalaisten suuret taistelut



Tuhti paketti tietoa suomen sodista. Kirjassa kerrotaan viidestätoista käänteentekevästä taistelusta, joissa suomalaiset ovat olleet mukana. Kirja sisältää myös kymmenen sivua Suomen sodasta ja Koljonvirran taistelusta.




Jutun teksti: Joel

Maapallo mennään kiertämään....

Kesän kunniaksi Stoorin lukupiiri suuntasi vilpoisasta kirjastosta auringon lämpöön. Päädyimme valitsemaan paikaksi Puolalanpuiston, joka osoittautui suhteellisen vieraaksi suurimmalle osalle lukupiiriläisistä. Liekö sitten syynä sijainti vai mikä, mutta pieni ja idyllinen Puolalanpuisto kyllä ansaitsisi ehdottomasti enemmän suitsutusta!

Tieteiskirjallisuuden pioneeri Jules Vernen Maailman ympäri 80 päivässä oli tällä kertaa viiltävääkin viiltävämmän analysoinnin kohteena. Yleinen mielipide oli se, että kirjaan perustuva samanniminen piirrossarja on paljon viihdyttävämpi ja hykerryttävämpi kuin itse kirja. Ihmetystä herätti Passepartout-nimen suomentaminen Jokapaikanhöyläksi kirjan uusimmassa Minerva-kustantamon julkaisemassa suomennoksessa. Sinänsä hauska tietää näin ranskaa taitamattomana miten kyseinen nimi kääntyy suomen kielelle, mutta siitä huolimatta olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että nimi olisi saanut jäädä kääntämättä. Kirjan päähenkilö Phileas Foggin tuomitsimme tunnevammaiseksi ihmisrobotiksi. Piirrossarjan nähneinä olimme erittäin pettyneitä, kun kirjan Fogg ei osoittautunutkaan samanlaiseksi hurmuriksi, kuin animoitu versionsa.

Kirja on varsin nopealukuinen ja tapahtumat etenevät lähes elokuvamaisella nopeudella. Pääosassa kirjassa eivät ole eksoottiset matkakohteet, vaan pikemminkin ihmeelliset kulkuneuvot, joilla matkaa taitetaan. Moni lukupiiriläinen odotti saavansa lukea enemmän itse matkakohteista, mutta maalailevat maisemakuvaukset eivät tainneet aikoinaan olla herra Vernen vahvinta alaa.

Jules Verne

Stoorin lukupiiriläisten ryöpytyksestä huolimatta Jules Verne ei ole kuitenkaan mikään ihan turha jamppa, sillä UNESCO:n tilastojen mukaan Verne on maailman eniten käännetty kirjailija 148:lle kielelle käännettynä. Vertailun vuoksi todettakoon, että kesäkuuhun 2008 mennessä Harry Pottereita oli käännetty "vain" 67:lle kielelle.

Lukupiiri tapaa seuraavan kerran 22.7 klo 15 Stoorissa, ja antiikkisissa tunnelmissa, sillä Sofokleen Kuningas Oidipus on silloin armottoman arvostelun kohteena. Toivottavasti heleä kesä hellii lukupiiriläisiä heinäkuussakin!

Got Mölkky?

Koska sää on vihdoinkin alkanut suosia, on aika kaivaa kaapista Mölkky, tuo verraton seurapeli. Päijät-Hämeestä kotoisin oleva heittopeli muistuttaa hieman karjalaisten kyykkää, mutta on kuitenkin fyysisesti vähemmän vaativa laji, kuin kyykkä. Mölkyn pelaaminen liitetään kiinteästi mökkeilyyn, mutta mikäpä estää kiikuttamasta peliä myös vaikka lähimpään puistoon, sillä Turun puistot tarjoavat oivalliset puitteet mölkkymittelöihin. Jopa niin oivalliset, että Akateemisen Mölkyn MM-kisat käytiin viime huhtikuussa Turussa Vartiovuorenmäellä. Jos kyseistä peliä ei vielä omista, sellaisen voi hankkia Turussa ainakin Onnimanni-myymälästä, joka sijaitsee Tuureporinkadulla.

Pelialustan valintaan kannattaa kiinnittää aivan erityistä huomiota, sillä mölkkypalikat käyttäytyvät eri lailla silloin, kun pelataan nurmikolla. Hiekkaisella alustalla pelaaminen on hieman helpompaa, sillä nurmikolla mölkkypalikat tuppaavat kaatuilemaan ja pomppimaan todella ennalta-arvaamattomalla ja pirullisella tavalla. Taidon lisäksi pelaaja tarvitsee siis myös rahtusen onneakin.

Hyödyllisiä linkkejä:

Mölkky Wikipediassa

Suomen Mölkkyliitto

Hauskaa jussia!

Stoorin blogi toivottaa kaikille oikein hauskaa ja turvallista juhannusta!

Coraline ja toinen todellisuus

Neil Gaimanin bestselleriin pohjautuva Coraline ja toinen todellisuus on hyytävän lumoava animaatioelokuva, jossa nuori ja yksinäinen tyttö Coraline löytää kodistaan salaisen oven, jonka kautta hän pääsee eräänlaiseen rinnakkaistodellisuuteen. Toisessa todellisuudessa on värejä, iloa, puhuvia kissoja ja vanhemmat, jotka valmistavat Coralinelle mitä suussa sulavimpia herkkuja. Ainoa asia, mikä Coralinea rinnakkaistodellisuudessa riipii, on se, että siellä kaikilla asukkailla on silmien tilalla napit. Mikäli Coraline päättää jäädä pysyvästi toiseen maailmaan, hänenkin on vaihdettava silmänsä nappeihin. Tähän omapäinen tyttö ei kuitenkaan suostu, ja niin painajainen voi alkaa.

Goottisen synkkyyden ja kauhun ystäville Coraline ja toinen todellisuus on varmasti mieluisa katselukokemus. K7-ikärajasuositus on herättänyt hieman keskustelua, sillä elokuva kuitenkin sisältää ihan kiitettävissä määrin kauhuelementtejä.

Tieteisvelho Neil Gaiman on voittanut kirjoillaan lukuisia fantasiakirjallisuuden arvostetuimpia palkintoja. Tunnetuin teos herralta lienee kuitenkin laaja Sandman-sarjakuvasaaga. Oma henkilökohtainen suosikkini Gaimanin tuotannosta on kuitenkin Unohdetut jumalat nokkelien henkilöhahmojensa, näppärän juonensa ja lukuisten mytologisten viittauksiensa takia.

Neil Gaimanin kotisivut osoitteessa http://www.neilgaiman.com/

Rok rok!

Metallica ei esittelyjä kaipaa. Yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä raskaan musiikin yhtyeistä luukutti eilen täydellä höyryllä Helsingin Areenalla. Kyseisen spektaakkelin myös allekirjoittanut pääsi näkemään ja ennen kaikkea kuulemaan. Eilinen konsertti oli ensimmäinen Metallica-keikkani, ja siksi laulaja-kitaristi James Hetfieldin kaikille ensikertalaisille suuntaama välispiikki veti suun väkisinkin hymyyn: "Welcome to the family! Where have you been?!"

Rahoilleen sai kunnon vastineen, sillä Metallica soitti reilun kahden tunnin mittaisen setin, johon mahtui paljon materiaalia bändin uusimmalta Death Magnetic-albumilta. Toki settilistaan kuului myös vanhempaakin materiaalia. Uskaltaisin veikata, että jos esimerkiksi lähestulkoon kulttimaineeseen noussut kappale Nothing Else Matters olisi unohtunut listalta pois, olisi siitä saattanut pahastua ainakin muutama ihminen.

Metallica soittaa tänään toisen keikkansa loppuunmyydyllä Helsingin Areenalla. Helsingin keikkojen lisäksi yhtye esiintyy tänä kesänä myös Porissa 25. heinäkuuta. Metallica-tunnelmiin voi virittäytyä myös katsomalla tänään YLE Teemalta klo 19.10 Metallica-dokumentin. Pitkä ja paljastava dokumentti Metallica: Some Kind of Monster on rockelokuvien parhaimmistoa.

Metallican settilista 14.6 Helsingin Areenassa:

1. That Was Just Your Life

2. The End Of The Line

3. For Whom the Bell Tolls

4. No Remorse

5. One

6. Broken, Beat And Scarred

7. Cyanide

8. Sad But True

9. Turn The Page (Bob Seger cover)

10. All Nightmare Long

11. The Day That Never Comes

12. Master Of Puppets

13. Fight Fire With Fire

14. Nothing Else Matters

15. Enter Sandman

Encoret:

16. Helpless (Diamond Head cover)

17. Trapped Under Ice

18. Seek & Destroy

Anne Frank 80 vuotta

Annelies Marie "Anne" Frank (1929 - 1945) täyttäisi ilman historian pimeitä ja murskaavia voimia tänään (12. kesäkuuta) 80 vuotta.

Muistamme Annea ja miljoonia muita, ettemme unohtaisi edes vahingossa ja antaisi vastaavan tapahtua uudelleen!

Tämä on ihmisyyden ja historian häpeällinen painolasti.

Anne Frankin päiväkirjan löydät Stoorista, jossa kirja on myös esillä Annen elämäkertojen kera - och samma på svenska.

Anne Frank -museo
Anne Frank Wikipediassa

Sinulla on futistreffit!

Siis, mitä?

Nyt jokaisella 13-22 -vuotiaalla pallokenttien valloittajalla on taas loistava mahdollisuus pitää hauskaa ja tavata samanhenkisiä kavereita! Sinulta ei vaadita muuta kuin että saavut paikalle.

Jos - ja toivottavasti kun - kiinnostuit missä ja milloin tällaiset treffit oikein ovat, löydät lisätietoa näppärästi NuortenTurun nettisivuilta.

Ei muuta kuin nurmet pöllyämään ja verkot tötterölle!

Aku Ankka 75-vuotta

Aku Ankka, tuo hellyttävä arjen (anti)sankari täyttää tänään 75 vuotta!

SaagaStoori onnittelee ja kiittää Akua monista yhteisistä ilon hetkistä!

Tässä muutama linkki valtakunnallisiin, Akua lämmöllä muistaviin medioihin:

Yle
MTV3
Turun Sanomat
Helsingin Sanomat

Harjoittelijan kynästä: MTG:n SM-karsinnat

Sunnuntaina 31.5 järjestettiin Tampereella Mtg:n SM-karsinta - formaattina type 2, eli kaksi uusinta julkaistua settiä ja uusin perussetti. Turnauksen hinta oli 10 rahaa ja osallistujia oli nelisenkymmentä. Kahdeksan parasta sai osallistumisoikeuden heinäkuussa järjestettäviin Mtg:n SM-kisoihin. Turusta lähti taitojaan koettamaan kuusihenkinen porukka, allekirjoittanut mukaan luettuna. Turun Mtg-killasta meillä oli kaksihenkinen edustajisto. Muut viisi ahtautuivat sunnuntaiaamuna henkilöautoon ja köröttelivät Turusta Tampereelle. Itse olin matkustanut jo edellisenä päivänä mukavasti junalla ja yhdistänyt huvin ja huvin. Kävin nimittäin tervehtimässä Tampereella asustelevaa siskoani ja hänen pikku vesseliään.


Pelipäivä oli mitä aurinkoisin, ja välillä mieli veti ulos nurmikolle lojumaan, varsinkin silloin kun pelit sujuivat huonosti. Siskon leipoman pizzan ja Coca-Colan voimilla selvittiin kuitenkin loppuun asti. Omissa peleissä kokemattomuuteni nosti päätään ja esti pääsyn SM-kisoihin - ainakin tänä vuonna. Pelien jälkeen, pölyn laskeuduttua, huomasin saaneeni tulokseksi 2-4, eli kaksi voittoa ja neljä tappiota ja loppusijoitukseksi sijan 28. Ei hassummin ensikertalaiselta, mutta pakan puolesta mahdollisuudet olisivat olleet parempaankin. Ajattelin alkuun lähteä ihan omalla Progenitus-Dramatic Entrance viritelmällä, mutta pienen pelitestaussession jälkeen, hävittyäni riittävän monta peliä päätinkin lähteä lainapakalla. Pakka tunnetaan nimillä Seismic Swans tai Cascade Swans.

Muiden Turkulaisten pelit sujuivat vaihtelevasti. Meistä karsiutuneista lähimmäksi kisapaikkaa pääsi Valentin Soloviev, 11. sijalla ja löytyipä yksi kisapaikka Turkulaisillekin. Tomi "Peltsi" Peltonen, Turun oma DCI-tuomari, sijoittui kuudenneksi. Anna mennä Peltsi, tuo Suomen mestaruus Turkuun!

Tässä on Tomin pakka:

Main deck:

4 Kitchen Finks
2 Broodmate Dragon
3 Chameleon Colossus
4 Spellbreaker Behemoth

2 Volcanic Fallout
3 Terminate
3 Jund Charm
2 Primal Command
1 Lavalanche
3 Maelstrom Pulse
3 Rampant Growth
1 Fertile Ground
2 Mind Stone
1 Loxodon Warhammer
3 Garruk Wildspeaker

4 Forest
2 Mountain
2 Swamp
2 Llanowar Wastes
1 Graven Cairns
2 Twilight Mire
4 Treetop Village
4 Savage Lands
1 Exotic Orchard
1 Sulfurous Springs

Sideboard:

2 Devoted Druid
2 Volcanic Fallout
2 Wickerbough Elder
2 Mind Shatter
4 Thoughtseize
3 Thought Hemorrhage



Peltsin varsinainen (ikävä) yllätys monille vastustajille oli vähemmän pelattu Spellbreaker Behemoth. Kortilla on monia hyviä puolia: viitosen kesto takaa, että polttoja täytyy tuhlata kaksin kappalein, jos haluaa roikaleesta päästä eroon, pakat, jotka pelaavat paljon loitsujen kumoamista ovat tämän lapun kanssa helisemässä, eikä 5/5 ”pihvi” neljällä manalla ilman haittaominaisuuksia ole koskaan kovin huono vaihtokauppa. (Mana = kortin oikeasta yläkulmasta löytyvät symbolit, kortin peluuhinta.)



Vihreää voimaa!

Jos kortit nimien takana kiinnostavat, copy-pasteta kortin nimi vaikkapa tänne: http://gatherer.wizards.com/Pages/Default.aspx

Kaiken kaikkiaan reissu oli mielenkiintoinen kokemus, vaikka SM-kisapaikka jäikin saamatta. Turnauspelaaminen on aika erilaista hupipelaamiseen nähden ja molemmissa on oma viehätyksensä, mutta yhteistä molemmille on pelistä ja toisten pelaajien seurasta nauttiminen.

ps. Jos olet jo pelin harrastaja ja haluat tutustua toisiin pelaajiin, vaihdella kortteja tai keskustella pakkaideoistasi, niin käy ihmeessä täällä: http://vaihdetaan.kapsi.fi/forums/index.php

Teksti ja kuvat: Joel

Sydän sanoo Taf taf - Stoori goes Africa

Turun taiteilijaseuran lähiöhanke esittäytyy pääkirjaston Stoorissa 1. - 30.6.

Stoorin kesäkuu hohkaa afrikkalaista tunnelmaa ja ystävyyden lämpöä koko kesäkuun. Stoorin näyttely kertoo Turun taiteilijaseuran Taf taf -lähiöhankkeesta Senegalin pääkaupungissa Dakarissa.

Elämä senegalilaisessa lähiössä on värikästä ja vauhdikasta. Köyhyydestä huolimatta nauru on herkässä, juhlaan pukeudutaan koreasti ja työn lomassa on aina aikaa pienelle tanssituokiolle. Näyttelyssä on esillä valokuvia Taf taf -hankkeen monipuolisesta toiminnasta ja siihen osallistuvien ihmisten elämästä sekä arkisia esineitä muovisista rukousmatoista keinokuituhiuksiin

Tietänet, mitä sinulta odotetaan?

Ei paljoa, kunhan tulet paikalle - Stoori tarjoaa avaimet huikeaan elämysmatkaan!

Lisätietoa näyttelystä löydät kirjaston kotisivuilta
www.turku.fi/kirjasto ja Turun taiteilijaseuran sivuilta www.turuntaiteilijaseura.fi/senegal/taftaf.html

Stoorin blogi pukeutui kesään

Kesän kunniaksi on Stoorin blogikin vaihtanut kesäisempään kostyymiin. Kommentit upouutta ulkoasua koskien ovat luonnollisestikin tervetulleita. Stoorin uusin aluevaltaus on oma yhteisö IRC-Galleriassa. Yhteisö löytyy gallariasta nimellä Stoori - Nuorten olohuone. Yhteisössä voi käydä keskustelua mistä tahansa Stooriin liittyvästä asiasta, ja miksei muustakin. Käy sinäkin tutustumassa ja liittymässä yhteisöön! http://irc-galleria.net/

Muumilaakson tarinoita

Stoorin lukupiiriläiset ottivat viime tapaamisessaan suurennuslasin alle aina ajankohtaiset ja ajattomat muumikirjat. Muumikirjat olivat piiriläisille tuttuja jo lapsuudesta,ja ideana olikin nyt verrata lapsuuden lukukokemusta tähän tuoreempaan lukukokemukseen. Tove Janssonin muumikirjoista Taikatalvi, Vaarallinen juhannus, Taikurin hattu, Muumipeikko ja pyrstötähti ja Muumipapan urotyöt pääsivät tarkempaan syyniin. Lukupiiriläisten huomion kiinnitti erityisesti se, miten Tove Janssonin piirrosjälki on vuosien saatossa kehittynyt. Esimerkiksi Muumipapan urotyöt-kirjassa piirrosjälki on ajoittain vielä vähän haparoivaa, mutta myöhemmissä muumikirjoissa jälki muuttuu varmemmaksi ja yksityiskohtaisemmaksi, ja muumit saavat virtaviivaisemman muodon.

Eräs asia, mihin ei lapsena muumikirjoja lukiessa tullut kiinnitettyä huomiota, on se, miten erilaisia ihmistyyppejä muumilaakson hahmot edustavat. Muumilaakson hahmoilla on selkeästi vastineensa ihmisten maailmassa. Jokainen tuntee lähipiiristään varmasti ainakin yhden Muumimamman tai Nuuskamuikkusen. Oikeastaan voisi ajatella, että muumitalon asukkaat edustavat ihmisen koko elämän kehityskaarta eri vaiheineen. Kehityskaaren huipentuma on ehkäpä se, kun on päässyt Muumimamma-vaiheeseen. Mikään turhanpäiväinen ei onnistu enää hätkäyttämään ja itse säteilee ympärilleen rakkautta ja aitoa välittämistä. Murrosikäiset edustavat varsin usein Nuuskamuikkunen-vaihetta. Nuuskamuikkunen kun kaipaa tilaa ja itsenäisyyttä ympärilleen tuon tuosta. Tunnustan olleeni itsekin nuorempana sangen nuuskamuikkusmainen henkilö.

Tällä hetkellä sanoisin itse ehkä edustavani Muumipappa-vaihetta. En enää haikaile pitkiksi ajoiksi pois rakkaiden ihmisten luota, vaan tyydyn erakoitumaan omiin oloihini vähän pienemmäksi aikaa, ja palaan sitten tyytyväisenä läheisten ihmisten pariin. Muumipappakin haluaa toisinaan vetäytyä kirjoittamaan muistelmiaan, mutta ymmärtää myös sen, että läheiset tarvitsevat häntä ja hän yhtä lailla tarvitsee läheisiään. Keneen Muumilaakson asukkaista sinä samaistut eniten?

Stoorin lukupiiri jatkaa toimintaansa myös kesällä. Seuraava kokoontuminen on kesäkuun 23. päivä klo 17, jolloin tuttuun tapaan tavataan Stoorissa. Tervetuloa mukaan! Seuraavassa lukupiirissä on tarkoitus ruotia Jules Vernen Matka maailman ympäri 80-päivässä-kirjaa, joka muuten löytyy myös aivan ihanana klassikkopiirrettynä. Kyseistä piirrossarjaa saattoi ainakin jokin aika sitten ostaa dvd-boksina Anttilasta ja myönnettävä on, että kyllä sellainen tuli itsellekin hankittua. Joskus pienenä pirpanana olin nimittäin aivan toivottoman ihastunut herrasmiesleijona Phileas Foggiin.