Cosplay

Kirjoittaja: Venla Topeliuksen koulusta, Stoorin TET-harjoittelija

Cosplay, lyhenne sanoista ”costume play” on pääosin nuorempien manga,-anime,-peli,-elokuva- sekä  sarjakuvafanijen harrastus. Cosplayn idea on, että pukeudutaan joksikin hahmoksi jostain mm. sarjakuvasta tai pelistä, josta itse pitää ja haluaa pukeutua kyseiseksi hahmoksi. Cosplayta harrastetaan pääosin manga- ja animetapahtumissa, coneissa, joissa voi viettää aikaa asussaan muiden harrastajien kanssa. Cosplayta voi harrastaa ihan vain huvin vuoksi ja rennommalla otteella tai sitten voi osallistua cosplay kilpailuihin ja gaaloihin.

Cosplay on lähtenyt oikeastaan alun perin Yhdysvaltojen scifi-tapahtumista. Mutta sellaisena mitä se on nykyään, se on kotoisin Japanista. Suurimmaksi osaksi harrastajat cossaavatkin manga- ja animesarjojen hahmoja. (huom! Anime ja manga ovat japanilaista animaatio/piirrossarjaa-anime ja japanilaista sarjakuvaa-manga)

Kuva Tampereelta, Tracon 2011. Sarja : One Piece

Cosplayta voi harrastaa eritavoin. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että cosplayn hauskuus piilee osittain itse asun tekemisessä. Cosplayta voi toki harrastaa niinkin, että ostaa asunsa netistä tai tilaa sen vaikka ompelialta. Cosplay asujen tekeminen ja ompelu ei ole välttämättä paras mahdollinen harrastus kärsimättömälle henkilölle, koska asujen tekemiseen menee lähes varmasti paljon aikaa ja vaivaa. Mutta cosplayn harrastaminen ei vaadi välttämättä paljoakaan käsityö taitoja. Aina on muutenkin helpointa yrittää tehdä asu vanhoista vaatekappaleista omasta kaapista tai kirpputorilta. Mitä yksinkertaisempi asu on, sitä helpompi se on muokata vanhasta vaatteesta. 

 

Sarja : Peli, Bioshock --- Fursuit, ”eläin cosplay”, karvapuku

Cosplayta harrastetaan ympäri maailman, ja sen suosio on vain kasvamassa. Tätä harrastusta tunnetaan jo paremmin eikä sitä pidetä enää vain ’nörttien pukuleikkinä’. Harrastuksen levitessä ja asujen laadun kasvussa on kuitenkin oma huonopuoli. Osa harrastajista ei ota cosplayta niin vakavasti ja osa asuista ei ole niin laadukkaita kuin toiset, joka aiheuttaa cossaajie luokittelua ja suorastaan kiusaamista ja syrjintää. Oma mielipiteeni on, että ihmisten pitää saada pukeutua juuri siksi hahmoksi kuin haluaa. Harrastajat unohtavat usein, että kyse on harrastuksesta ja hauskanpidosta, ei siitä miltä asu näyttää jonkun päällä. Kaikkein ilkeintä haukkumista cosplay piireissä on kertoa jollekkin, ettei hän voi tehdä asua jostain hahmosta koska oma ruumiinrakenne ei vastaa hahmoa. Mutta realistisia jos ollaan, niin eihän ihmisellä voi olla sarjakuva- tai pelihahmon vartaloa.

Cosplayn perus "säännöt" ovat : 

•  Cosplayata voi ihan mistä vaan.

• Cosplayn voi tehdä miltei mistä vain.

• Jeesusteippi on cossaajan pelastus monessa tilanteessa.

• Älä hauku tai moiti muita heidän asunsa tai hahmo valinnan takia!

• Älä koske ihmisten asuihin ilman lupaa! (pahimmassa tapauksessa asu on herkkä ja se voi hajota)

Disney prinsessat jahtaamassa kapteeni Jack Sparrowta

Dekkarit: salapoliiseja ja murhaajia

Kirjoittaja: Aku Topeliuksen koulusta, Stoorin TET-harjoittelija

Dekkarit: kiehtovia murhaajia ja omalaatuisia salapoliiseja. 

Tämä tulee usealle henkilölle mieleen, kun salapoliisiromaanin avaa ensimmäisen kerran. Salapoliisit ovat usein terävä-älyisiä miehiä ja naisia, jotka ratkovat murhia joko ammatikseen tai huvikseen. Ensimmäisissä salapoliisiromaaneissa murhia ja mysteerejä ratkoi useimmiten ammatillinen salapoliisi (tästä hyvänä esimerkkinä kaikkien tuntema
Sir Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes).

Nykyään myös tavalliset ihmiset voivat ratkoa murhia joko haluamattaan tai sitten melko pakonomaisesti (esim. Liza Marklundin Annika Bengtzon-kirjat). Dekkarit ovat tällähetkellä maailman suosituinta lukemistoa, sillä salapoliisiromaanit koukuttavat kaikenikäisiä lukijoita.

Maailman suositumpiin dekkarikirjailijoihin kuuluvat yhä nykyäänkin kaikkien tuntemat brittikirjailijat Sir Arthur Conan Doyle (22.51859-7.7.1930) ja Dame Agatha Christie
(15.9.1890-12.1.1976). 

 

Näiden kahden kirjailijan tunnetuimmat hahmot ovat ketkäpä muukaan

kuin herra Doylen luoma Sherlock Holmes ja rouva Christien luomat Hercule Poirot ja neiti Jane Marple. Sherlock Holmesin kenties tunnetuin seikkailu on vuosina 1901 ja 1902 ilmestynyt Baskervillen koira. Romaanissa Sherlock Holmes ja Holmesin apuri tohtori Watson saavat vieraakseen tohtori Mortimerin, joka on Baskervillen-suvun hyvä ystävä. Hän kertoo Holmesille ja Watsonille, että  Baskerville Hallin edellinen omistaja kuoli nähtyään salaperäisen koiran Dartmoorin synkillä nummilla. Holmes kiinnostuu tapauksesta ja alkaa tutkia tapausta. Eipä kuitenkaan paljasteta juonesta sen enempää. 

Agatha Christie julkaisi ensimmäisen Hercule Poirot-romaaninsa Stylesin tapaus vuonna 1920 lyötyään siskonsa kanssa vetoa siitä, että nainen pystyy kirjoittamaan salapoliisiromaanin. Christien kirjasta tuli myöhemmin menestys ja dame Agatha julkaisikin kuolemaansa asti romaaneja tasaiseen tahtiin. Christien ensimmäinen neiti Marple romaani ilmestyi vuonna 1930 nimellä murha maalaiskylässä. Romaanissa pienen St. Mary Mead nimisen kylän pappilassa vihattu eversti löydetään murhattuna. Neiti Marple saattaa vaikuttaa viattomalta mummelilta, joka tuntee nenäänsä muiden asiohin. Neiti Marple on kuitenkin terävä-älyinen ihminen ja selvittää murhat useimmiten juuri ihmistuntemuksensa avulla. 

Jos vaikka kesällä on tylsää, niin kannattaa poiketa lähimpään kirjastoon lainaamaan dekkaria. Voin taata, että et tule pettymään.