Stoori goes movies maaliskuussa

Stoori goes movies -ilmaisleffasarjan helmikuun esityksenä nähdään The amazing spider-man, viime kesänä ensi-iltansa saanut supersankarielokuva. Uusimmassa versiossa Peter/Spider-man-hahmoa esittää Andrew Garfiel. Elokuvasta enemmän täältä.

Miten vietimme Ystävänpäivää kirjastossa

Kirjaston Ystävänpäiväteemaan kuului klo 14 – 16 ystävännauhojen solmiminen sekä pinssien valmistus Stoorissa pelipöydän ääressä.

Muutama halukas ilmoittautui heti solmimiseen ja autoin heitä alkuun. Malli oli teipattu pöytään ja alkukankeuden jälkeen lähti luistamaan hyvin. Uusia asiakkaita virtasi pöydän ääreen ja sain nostella lisää tuoleja pöydän ympärille. 

Solmintaan meni sen verran aikaa, että asiakkaat ottivat mukaansa nauhat, mutta onneksi sentään alkuun päästiin. Opin itsekin tässä uuden taidon.

Pinssit olivat suosittuja ja pojatkin innostuivat niistä. Työtoverini auttoi pinssien teossa ja kuvien valinnassa. Pinssientekolaite oli myös voimaa vaativa väline.

Kiitos kaikille osallistujille! Teemapäivä oli erittäin mukava ja asiakkaat hyvin kärsivällisiä. Pinssejä valmistui monenlaisia. 

 Kirjoitti: Päivi, harjoittelija

Aihemerkkien merkitys

 

Nuortenkirjojen selässä voi olla pieni kuva, jolla on melkoisesti merkitystä. Näissä ns. aihemerkeissä on käytetty symboleita, jotka mielestämme parhaiten kuvaavat kutakin genreä. Kuvio nimittäin vihjaa, mistä kirja kertoo eli mikä on sen tyylilaji. 

Stoorissa eri genreihin kuuluvat kirjat on hyllytetty samoihin aakkosiin ilman aihemerkkejä olevien nuortenkirjojen kanssa. Jos siis etsit vaikkapa jännitystä, ne eivät ole yhdellä ja samalla hyllyllä vierekkäin, vaan tekijän mukaisessa paikassa. Joudut siis tekemään hieman salapoliisityötä etsiessäsi jännityskirjoja kaikkien nuortenkirjojen joukosta, mutta symboli, Sherlock Holmesin pää, toimii vihjeenä.

Aihemerkki helpottaa mieleisen luettavan löytymistä. Jos olet lukenut vaikkapa jonkin historiamerkillä varustetun tosi hyvän kirjan, saatat löytää lisää yhtä hyvää luettavaa niiden kirjojen joukosta, joissa on sama aihemerkki.

Aihemerkit ovat olleet käytössä jo useita vuosia, mutta viime vuonna kehittelimme uuden merkin nuoria lukijoita ajatellen. Jos etsit romanttisia kirjoja, joissa on lisäksi yliluonnollisia piirteitä, valitse hyllystä Paranormaali (rakkaus) -merkillä varustettu nuortenkirja. Paranormaali-merkki on oikeastaan fantasia- tai kauhukirjallisuuden alalaji.

Kaikenkielisten nuortenromaanien lisäksi aihemerkkejä käytetään nuorten sarjakuvissa.

Himottaako? - Längtar du?

Stoori avaa ystävänpäivänä nuorten oman lukusalongin: Stoorin himotuimmat.

Himotuimmat-kärrystä löydät polttavimmat uutuudet ja kaivatuimmat hittikirjat.

Juuri ne, joita et tunnu ikinä löytävän hyllystä.

Himotuimpia on nyt helppo löytää ja käyttää:

- Voit lukea ja tutustua himotuimpiin vapaasti kirjastossa.

- Kirjoja ei voi lainata eikä varata.

- Himotuimmat tunnistat kirjan kannessa olevasta Stoorin tähdestä.

- Löydät ne Stoorin sohvan kyljestä, Hamlet-käärmeen hellästä huomasta.

Tervetuloa tutustumaan ja viettämään leppoisa lukuhetki Stoorissa!

På Alla Hjärtans Dagen öppnar Story en egen lässalong för ungdomar: Storys mest längtade.

I Mest längtade - kärran finns nya böcker och populära böcker.
Just dom som aldrig tycks vara i hyllan.
- Man kan läsa och bekanta sig med Mest längtade samlingen fritt i biblioteket.
- Man kan inte låna eller reservera dem.
- Mest längtade finns bredvid soffan i Story där ormen Hamlet varsamt vakar den.

Välkommen att ta en titt på den nya lässalongen!

Jatkuuks tää ikinä?

Sitä ei sitten enää suomennettukaan! Keskeneräisen kirjasarjan suomentamattomien jatko-osien etsintä on toisinaan turhauttavaa. Viisaat väittävät, että elämän yksi tärkeimpiä asioita on oppia luopumaan, mutta lukija on aina pettynyt, jos ihan hyvien nuortenkirjasarjojen suomentaminen lopetetaan kesken sarjan.


Kaikkea ulkomaista nuortenkirjallisuutta ei tulla milloinkaan suomentamaan. Toisinaan suomennettavaksi päätyy vain sarjojen ensimmäinen osa, mikäli ne voidaan lukea yksittäisinä teoksina. Moniosaisten sarjojen suomentaminen voi viedä niin kauan, että nuoresta ehtii kasvaa aikuinen ennen kuin sarjan viimeinen osa on julkaistu käännöksenä.
 
Mitkä sarjat päätyvät käännöksiksi, on kustantajien päätettävissä. Kirjastolla ei ole sananvaltaa siihen, mitä käännöskirjamarkkinoilla ilmestyy ja milloin kirjat ilmestyvät, eikä myöskään siihen, jatketaanko jonkin sarjan julkaisemista vai ei. Kirjasto on vain välittäjä lukijan ja kustantamoiden välissä, kuten kirjakaupatkin. Kustantamot ovat kaupallisia yrityksiä, jotka tähtäävät taloudelliseen menestykseen. Siksi niitä sarjoja, joiden myynti on osoittautunut vähäiseksi, ei kannata julkaista useampia osia.

Kirjastoon hankitaan nuortenkirjojasarjoja myös alkukielisinä, useimmiten englanniksi, tai ruotsinnoksina. Kaikki eivät kuitenkaan halua syystä tai toisesta lukea kirjaa muulla kielellä kuin suomeksi. Mutta suomennostahti riippuu kääntäjästä ja kustantajasta.

Kirjastot saavat ennakkoon tietää, mitä kevään tai syksyn kirjamarkkinoilla ilmestyy. Asiakkailla on mahdollisuus tehdä varauksia heti, kun hankinnat näkyvät aineistotietokannassamme. Milloin uutuudet sitten ilmestyvät, sen tietää vain kustantaja.

Lainauslukujen suuruus tai pienuus ei valitettavasti vaikuta kustantajien kustannuspolitiikkaan. Sen sijaan kirjaston omaan hankintalinjaan ja lainattavien kappaleiden määrään lainausluvuilla on vaikutusta.

Joskus sarjan kokonaan suomentamatta jättämiseen voi olla muitakin kuin taloudellisia syitä, kuten Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaan varhaisnuorten Wicca-aiheisen kirjasarjan tapauksesta.

Nuortenkirjoista yhä useampi jatkuu sarjana ja on ikävää, jos mieltä jää kaivelemaan päähenkilöiden kohtalot. Jos tiedät, ettei sarjan jatko-osia ole saatavana suomeksi, luetko sarjaa lainkaan? Jos sarja on uutuus, et voi tietää, miten suomennosten kanssa tulee käymään.

Jos osien suomentamisen lopettaminen ennen sarjan päättymistä jää harmittamaan, kannattaa välittää toiveet suoraan kyseisen sarjan kustantajalle. Yhteystietoja voi hakea nettisivuilta tai vaikkapa Wikipediasta, jolle on koottu suomalaisia kirjakustantamoita.

Suomentaminen on jäänyt kesken ainakin näissä nuortenkirjasarjoissa:

Libba Bray: Kauhun ja kauneuden valtakunta (Gemma Doyle -trilogia) (WSOY)

Anders Jacobsson: Emanuel-sarja (Otava)

Ritta Jacobsson: Afrodite-sarja (Nemo)

Brian Jacques: Redwallin taru (Otava)

Charlie Higson: Young bond (Otava)

Gunnar Nordström: Kiekkotähti (Karisto)

Michael Scott: Kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuudet (WSOY)

Justin Somper: Vampiraatit (Gummerus)

Cecily Von Ziegesar: Gossip girl (WSOY)

Stoorin helmikuun näyttely

Helmikuussa voit sukeltaa Stoorin näyttelyn kautta kalevalaisiin tunnelmiin. Kalevalan tapahtumat kuten Sammon taonta ja maailman synty sekä monet sankareista esittäytyvät oppilaiden kuvaamina.

Näyttelyn takana on Turun Sivistystoimen Kalevala yhdistää -hanke, johon Turusta osallistuvat Puolalan koulu ja Puolalanmäen lukio sekä Turun Normaalikoulu. Suomesta hankkeeseen osallistuvat lisäksi Itä-Suomen koulu Lappeenrannasta ja Timoniemen koulu Kuhmosta. Pietarista hankkeeseen osallistuvat Pietarin Venäläinen museo, Herzen-yliopisto, Pietarin etnografinen museo sekä kahdeksan koulua.

Kansalliseepos Kalevala on suomalaisten lisäksi merkityksellinen myös muille suomalais-ugrilaisille kansoille ja tunnettu kaikkialla maailmassa. Kalevala on jo pitkään innoittanut säveltäjiä, kuvataiteilijoita, teatterin ja elokuvien tekijöitä, korusuunnittelijoita ja arkkitehtejä Suomen lisäksi myös Venäjällä.

Näyttelyyn liittyy 13.2. Studiossa järjestettävä tapahtuma.

Tule kokeilemaan näyttelyyn kuuluvia tinttamareskeja (kuva yllä) tai kuuntelemaan oppilaiden itsetekemää Kalevala-aiheista runoräppiä.