Ruisrock Ruissalon Kansanpuistossa pe 9. - su 11.7.
Ensi viikonloppuna rokataan taas henkeäsalpaavan kauniissa Ruissalossa.
Tänä vuonna on oikein juhlavuosi. Suomen vanhin, suurin ja kaunein festivaali täyttää huimat 40-vuotta! Festivaalin pääesiintyjäksi on kiinnitetty itse "Pimeyden prinssi" - eläinsuojelijoiden ja moraalinvartijoiden kauhistelema, televisiostakin tuttu: Ozzy Osbourne.
On selvää, että neljään vuosikymmeneen mahtuu lukuisia, toinen toistaan hienompia tarinoita. Ruisrock on vastannut tähän huutoon ja julkaissut mainion Minun Ruisrock -palvelun. Voit kirjoittaa sinne omat festarimuistosi tai virittäytyä tunnelmaan lukemalla toisten rokkaajien kokemuksia. Kuten niin monessa asiassa, tässäkin todelliset elämäntarinat ovat ihmeellisempiä kuin sepitteet. Stoori suosittee tutustumista.
Allekirjoittaneellakin on takana jo aika hurja festariputki - edessä on 21. Ruisrock. Jos hyvin käy, astun perjantaina festarialueelle kahdentenakymmenentenä (onpa pitkä ja monimutkainen lukusana) kesänä peräkkäin. Mistä tämä sitten kertoo? Ainakin siitä, että alan itsekin olla jo aika lähellä Ruisrockin vuosilukuja, mutta ei siitä sen enempää...
Uskallan kuitenkin nostaa jalustalle yhden Minun Ruisrockini. Ehkä asiaan kuuluu, että se oli ensimmäinen festarini vuonna 1986 - joo, siitä on aika kauan :-D Tuolloin tämä kolmetoistavuotias pikkupoika sai kotoaan luvan lähteä kahden serkkunsa kanssa Ruissaloon katsomaan suurta idoliaan, Gary Moorea. (Ja myönnetään, olihan sitä kinuttu jo jonkin aikaa.) Ja olihan se huikea kokemus. Jo itse saapuminen festivaalialueelle oli jännittävää. Ihmismäärää ei osannut etukäteen yhtään käsittää, eikä sitä, kuinka hienoa oli nauttia samanhenkisten ihmisten kanssa musiikista.
Heti aluksi piti tietysti ostaa artistin kiertuepaita, ja kulkea se päällä sitten syksyllä ylpeänä koulussa. Paita on muuten vieläkin tallessa ja sen näkeminen tuo virneen väistämättä huulille. Itse konsertista alkaa valitettavasti olla jo niin kauan aikaa, etten enää muista siitä kovinkaan tarkasti. Tähän ei auta kovinkaan paljoa edes serkkuni ottamat komeat valokuvat! Muistojen voima on kuitenkin nimenomaan tunnelmissa, ja siinä millaisen uurteen ne onnistuvat piirtämään sieluusi. Näin on myös musiikissa. Mainitussa tapauksessa ne ovat pääsääntöisesti myönteisiä.
Seuraavat 20 Omaa Ruisrockiani ovat menneet kuten elämä - on ollut hurmosta ja liki syöksykierrettä. Näin on muuten käynnyt myös itse festivaalille. Ruisrockin ankeat ajat ovat kuitenkin takanapäin, ja uskallan luvata, että edessä on taas kerran unohtumaton ja hieno viikonloppu. Varsinkin, kun jokainen muistaa hauskan pitämisen ohella pitää huolta itsestään ja kavereistaan. Paras ilo on jaettu ilo. Ja mikäpäs sitä on viikonloppua odotellessa, kun sään valtiaatkin tuntuvat suosivan meitä rokkaajia.
Ai niin, itse asia meinasi unohtua: kerro, millainen on Sinun Ruisrockisi: Minun Ruisrock -sivustolla.
Lisätietoa Ruisrockista löydät: www.ruisrock.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti