Ruisrock kuuluu erottamattomasti Turun kesään. Se on oma tukevakantainen instituutionsa, ja sillä on keskeinen paikkansa Turun elävässä kulttuuriperinnössä. Aina vuodesta 1970 lähtien ylöspantu festivaali tarjoaa tälläkin kertaa laajan ja kirjavan musiikillisen kattauksen. Kirkkaimpina tai ainakin suurimpina tähtinä lavalle kiipeävät kotimaiset Nightwish perjantaina ja HIM lauantaina sekä Interpol Yhdysvalloista sunnuntaina. Kauas on tultu niistä ajoista, kun päänäyttämö tarjottiin poikkeuksetta jollekin ulkomaiselle tähtiartistille. Näin ne ihmisjoukkojen mieltymykset muuttuvat (tai niitä muutetaan).
Viikonloppuna on joka tapauksessa mahdollista tai oikeastaan jopa suotavaa antautua musiikin vietäväksi. Musiikki valloittaa varmasti monta sydäntä. Varaukseton riemu ja rakastavan lämmin tunnelma kietovat festivaalikansan yhtä aikaa tiukkaan ja hellään syleilyynsä. Tätä kaikkea tukee Kansanpuiston poikkeuksellinen ympäristö, joka maalaa rokkaavalle yleisölle kauniin taustan. Jokaisen on lupa vapautua: sulkea silmänsä, uneksia, herkistyä ja lähteä musiikin kuljettamalle rauhallisen keinuttavalle matkalle. Yhtä lailla on lupa tanssia raivoisasti suosikkiyhtyeensä tahtiin ja tapailla kovinkin äänenpainoin toinen toistaan iskevämpiä sävelmiä. Musiikilla ja tanssilla on perustava paikka syvällä ihmisluonteessa. Ne ovat varhaisimpia ihmiskulttuurin ja taiteen muotoja. Siksi ne onnistuvat aina herättämään myös tunteita. Tässä on yksi selitys sille, miksei ole olemassa yhtä oikeaa musiikkimakua ja sille, miksi musiikkimieltymyksistä keskustelu on usein niin rikasta ja kovin tunteikasta.
Festivaalien luonteeseen kuuluu rakastava yhdessäolo. Huolet katoavat ainakin näiksi muutamiksi päiviksi. Myös Ruisrock on paljon enemmän kuin musiikkifestivaali. Se on ihmisten kohtaamispaikka. Tapahtumalla on uskolliset vakiokävijänsä, jotka kohtaavat toisensa siitä suuremmin sopimatta säännöllisesti tasan kerran vuodessa – Ruisrockissa. Ruisrock yhdistää, mutta myös erottaa. Kaikki eivät katso yhtä hyvällä suuren tapahtuman järjestämistä luonnonsuojelualueella. On annettava täysi tunnustus myös näille puheenvuoroille.
Kuten arvaattekin, Ruisrock on ollut tärkeä tapahtuma myös minulle. Tunnustan, että olen raahautunut Ruissalon Kansanpuistoon jo 17 vuotta peräkkäin. Tämä alkaa olla jo sellainen ”putki”, ettei sitä tohdi katkaista ilman erittäin hyvää syytä – eikä sellaista ole vielä tullut vastaan. Vuosien varrella olen saanut suuria elämyksiä ja voinut maiskutella lukuisilla musiikillisilla herkkupaloilla. Silmiäni ja korviani ovat sulostuttaneet ulkomaanelävistä mm. Nirvana, Faith No More, Bon Jovi, Neil Young, Rage Against the Machine, Red Hot Chili Peppers, Sting, päälavan lähes kirjaimellisesti räjäyttänyt Metallica, Massive Attack ja Olympiastadionin parin viikon päästä täyttävä Iron Maiden, muutamia mainitakseni. Onkin taas aika vaihtaa vapaalle ja antautua musiikin riemuun:
Ruissalossa tavataan - satoi tai paistoi!
Lisätietoa Ruisrockin bändeistä, aikatauluista ja kaikesta muusta mieltäsi askarruttavasta löydät tapahtuman kotisivuilta: www.ruisrock.fi
Ruisrockin värikästä historiaa voit tutkiskella vuorostaan täältä.
(Jutun kuvat ovat Toivarien Rock-näyttelystä.)
