sunnuntai 13. tammikuuta 2008

Nuortenromaanin uudet tuulet tulevat kaukaa!

Kirjailija Merja Otava on kirjoittanut uudenaikaisimmat nuortenromaanit, jotka luin viime syksynä. Ei siis pidä antaa kirjojen ilmestymisen vuosiluvun hämätä.

Jos on juonen lisäksi kiinnostunut lyyrisestä kielestä, kokeilevasta tarinan kuljetuksesta ja oikukkaista, virtaavista, ei stereotyyppisistä henkilöhahmoista, kannattaa kokeilla Otavan kirjoja. Esimerkkeinä annettakoon Minä Annika ÄP, Kuuvuosi sekä Priska.

Kirjat ovat kielen ilotulitusta, paikoitellen läkähdyttävää tajunnanvirtaryöppyä ja kirkkaita oivalluksia. Ennen kaikkea ne ovat vapaita ja rohkeita. Siksi ne ovat yhä uusia. Paikoitellen voi tulla vastaan vanhanaikainen slangisana, ja sille voi sitten naurahdella. Muutoin kirjoissa kuvatut nuoret ovat yhä aitoja ja inhimillisiä, helposti eläviksi leiskahtavia.

Pelkkä kokeilevaisuus ei ole arvo sinänsä, mutta välillä toivoisi uusiinkin nuortenkirjoihin enemmän hyppyjä pois totutun kerronnan ja tyypillisten juonikuvioiden etukäteen raivatulta polulta.

Ei kommentteja: