maanantai 1. maaliskuuta 2010

Nuket kertovat - ajatuksia naisena kasvamisesta

Tyttöjen talon Nukke Design -työpajassa tehtyjä nukkeja ja niihin liittyviä mietteitä naisena kasvamisesta esillä Stoorissa 26.2. - 12.3.

Tyttöjen Talossa järjestettiin hiihtolomalla Nukke Design -työpaja. Nukenteon yhteydessä 12–28-vuotiaat tytöt ja nuoret naiset keskustelivat naiseudesta, yhteiskunnasta ja vaikuttamisesta. Työpajan tarkoituksena oli herättää ajatuksia, kyseenalaistaa yhteiskunnan naiskäsityksiä ja saada nuorten naisten ääni kuuluviin.

Nuket valmistuivat eri tekniikoilla erilaisiksi, omanlaisiksi yksilöikseen ja saivat tekijöiltään menneisyyden, ehkä tulevaisuudenkin. Nuket elämäntarinoineen ovat esillä pääkirjaston Stoorin vitriinissä, screenillä nähtävässä valokuvanäyttelyssä ja nyt myös täällä blogssa.

Poimi oma tapasi sukeltaa nukkemaailmaan.

Näyttely on toteutettu osana Verkko haltuun! Nätet i besittning! -projektia, jossa Turun kaupunginkirjasto on mukana. Projektin tavoitteena on kansalaisten verkko-osaamisen lisääminen ja monipuolistaminen.


http://verkkohaltuun.wordpress.com/

Turun Tyttöjen Talon toimintaa on tukemassa



Ruby Wellington

Monet asiat inspiroivat minua. Jos katselen elokuvaa, jos katselen sadetta tai jos pyöräilen kouluun. Joskus inspiraatio tulee, vaikken tekisi yhtään mitään - jopa silloinkin, kun makaan sängyssä ja minun pitäisi olla jo unten mailla. Sellaisina hetkinä tartun automaattisesti johonkin soittimeeni ja alan soittaa.

Niin, ja nimeni on muuten Ruby. Monet tuntevat minut koulussa ja minulla on ystäviä, mutta tiedän joidenkin ihmisten inhoavan minua. Heistä minä olen liian kummallinen sopiakseni kouluun. Liian outo ja liian erikoinen ulkonäöltäni. Vaikka toisaalta, mitä se heille kuuluu, että minulla on lyhyet, kurittomat rastat tai rennot, värikkäät vaatteet? Se on tyylini, jonka loin kauan sitten. Eikä se, että minua melkein koko seitsemännen luokan ajan kiusattiin tyylini ja elämäntapani takia, lannista minua.

Kotini ja perheeni eivät myöskään ole mitään ihan tavallisia. Isäni tutkii eri maiden lisko- ja kasvilajeja ja tuo niitä välillä kotiin. Se siis ei ole mikään yllätys, jos suihkusta löytyy eräänä aamuna pythonkäärme tai jos keittiön pöydällä komeilee harvinainen saniainen. Onpa meillä kerran ollut alligaattori (naapurin vanha muori sai melkein halvauksen sen takia).

Äitiäni en koskaan tuntenut, koska hän kuoli synnyttäessään minua. Lapsena minulla oli sellainen tunne, että se oli minun syytäni, että äiti kuoli. Minulla on nykyään oikein mukava äitipuoli. Minulla on myös pikkuvelipuoli Brandon (hyvin rasittava tapaus. Päästi sen alligaattorin karkuun.) Minulla on myös kaksi isosiskoa, joista vanhempi Diana (23) käy töissä yliopistolla ja nuorempi Alice (18) opiskelee. Perheeseemme kuuluu myös suuri, sekarotuinen koira Otis (minun ihka oma koirani. Jess!!)

Kuten jo aikaisemmin kerroin, pidän musiikista ja monet asiat inspiroivat minua luomaan sitä. Minulla on tamburiini, akustinen kitara, didgeridoo, puinen nokkahuilu ja bongo-rummut. Soitan joka päivä, koska unelmani on tulla muusikoksi. Aion pitää siitä unelmasta kiinni, vaikka veljeni valittaisi didgeridoon ääntä tai naapurin muori kimittäisi metelistä.


Mombasa Virtanen

Mombasa Virtasen perheeseen kuuluu isä, äiti ja koira Nelli ja hän. Mombasa on 13-vuotias.Hän on hyvä koulussa ja piirtämisessä ja maalaamisessa.

Mombasa on syntyperältään Afrikasta, mutta hänen oikea äitinsä ja isänsä kuoli vähän sen jälkeen kun Mombasa syntyi, koska ei ollut ruokaa ja juomaa mutta Mombasa selvisi. Ja sitten Liina ja Kimmo Virtanen adoptoivat hänet.

Muuten hänen elämänsä on hyvin. Joten pelastakaa Afrikan lapsia: huutaa Mombasan koko perhe jopa Nelli koira. xD


Kiltti-Pahis, 29-vuotias

Niin kuin hänen nimensäkin jo kertoo, hänessä on kaksi puolta; suomalaisen naisihanteen mukainen kiltti, kunnon tyttö sekä kapinallinen, normeja rikkova pahis. Hänen lapsuuden perheeseensä kuuluu taiteilija-äiti ja malli-isä. Hänen vaikeimmat elämänkokemuksensa liittyvät lapsuuteen. Isä on mollannut häntä pienestä pitäen läskiksi ja rumaksi. Kuitenkaan tähänkään päivään mennessä hän ei ole laihduttanut grammaakaan, eikä aio jatkossakaan. Hän on henkisesti hyvin vahva. Miksi naisen pitäisi olla laiha? Eikö lihavuus voisi yhtä hyvin olla kaunista?

Hän etsii itseään vielä 29-vuotiaanakin, ja ken tietää, löytääkö hän koskaan itseään. Hän mieltää itsensä tytöksi, ei naiseksi. Mikä erottaa tytön naisesta? Hän tulee olemaan vielä 80-vuotiaanakin tyttö.

Kiltti-Pahiksen harrastuksiin kuuluu autojen rassaaminen ja balettitanssi. Hänen mielestään ei ole erikseen naisten ja miesten harrastuksia. Kiltti-Pahis haaveilee siitä, että yhteiskunnassa vallitsisi kiireetön ja rauhallinen ilmapiiri alituisen suorittamisen ja tehokkuuden ihannoinnin sijasta. Etenkin hän toivoo murrosta naisihanteisiin ja normeihin. Tulevaisuudessa hänellä on mies ja perhe, joka kunnioittaa häntä sellaisena kuin hän on. Tulevaisuus tuo tullessaan myös rutkasti onnellisia elämänkokemuksia.


Aamu Inkeri

20-kesäinen Aamu Inkeri, kavereiden kesken Aamu, syntyi aikoinaan ilman jalkoja. Joku voisi kutsua Aamua Jumalan maanantaikappaleeksi, vikatikiksi. Aamu itse ei kuitenkaan anna asian häiritä.

Aamu rakastaa pianonsoittoa, ja hänestä tulisi konserttipianisti jos hän haluaisi. Toinen Aamun intohimoista ovat ranskalaiset film noir- elokuvat, joiden ansiosta hänelle löytyi myös oma rakas, tuleva kihlattu. Kulta tuli vastaan Cannesin elokuvafestareilla, film-noir-maratonin tiimellyksessä. Kihlajaisten suunnittelu on täydessä käynnissä. Duosta tekee trion pieni, harmaa kissanpentu, joka sulostuttaa kaupunkilaisparin arkea.

Sankarittarellamme ei ole suuta, koska hän huomasi, etteivät ihmiset kuuntele häntä. Aamu siis huomasi, ettei puhumisessa ole mitään ideaa. Oivalluksestaan lähtien hän on ollut täysin hiljaa. Mykkyydestä huolimatta Aamu on taitava ilmaisemaan asioita, hänen on lähes mahdotonta säädellä ajatuksiaan ja tunteitaan, niin positiivisia kuin negatiivisikin.

Aamu haaveilee siitä, että maailma muuttuisi pikku hiljaa sellaiseksi, jollaisena hän sen näkee. Hän kapinoi ennakkoluuloja, yksinkertaistamista, putkiaivoista ajattelua ja kaavoja vastaan. Näitä hän haluaa maailmassa välttää ja kitkeä pois. Lisäksi Aamun haaveena on kasvaa ihmisenä.

Nuori rohkea nainen on saanut siivet selkäänsä Jumalan armosta, ehkä hänestä tulee pian suojelusenkeli. Kaikille hyville ihmisille, niin myös Aamulle, kasvaa ennemmin tai myöhemmin enkelin siivet.


Maria

Maria on 21-vuotias naimaton nainen. Hänellä ei ole perhettä, hän on yksin. Hän harrastaa lukemista ja tanssimista. Maria on ahkera ja itsevarma. Hän rakastaa kotimaataan hyvin paljon. Hän ei osaa valehdella. Marian vaikein elämänkokemus on se, että hän on kaukana kotimaastaan.

Hänen onnellisin elämänkokemuksensa on rakkaus. Hänellä ei ole vielä mukavia asioita elämässään.

Maria haaveilee, että pääsisi takaisin kotimaahansa ja siellä olisi turvallista ja hän asuisi rehellisesti ystävien kanssa.


Setareh

Setareh on 40-vuotias eronnut nainen. Hänellä ei ole perhettä, hän on yksin. Hän on ompelija. Setareh on hyvä laittamaan hiuksia. Hän ei osaa ajaa pyörällä.

Setareh ei osaa sanoa, mikä olisi hänen vaikein elämänkokemuksensa. Onnellisin asia hänen elämässään on hänen kaunis kissansa.




Madame de Moreau

Olen Madame Isabelle de Moreau. Minusta kerrotaan kaikenlaista niin hienoston kutsuilla kuin Montmartren kahviloissakin – pahinta on se, että monet niistä juoruista ovat ainakin puoliksi totta…

Olen laulajatar ja nyt armon vuonna 1895 varmaankin Pariisin tunnetuimpia, ja aina esiintymiseni jälkeen löydän pukuhuoneestani rikkaiden herrasmiesten lähettämiä kukkakimppuja. Onneksi minulla ei enää ole omaa aviomiestä, joka olisi mustasukkainen. Kokeilin avioliittoa, mutta se ei ollut minua varten, ja mieheni lähti omille teilleen muutaman vuoden jälkeen.

Nyt asun yksin, ainoana seurana palvelustyttöni, jonka toin mukanani Algerian kiertueeltani. Minua on nimitetty myös seikkailijattareksi, ja olenhan minä kierrellyt maailmaa, lähinnä laulamassa, vaikka jotkut väittävät minun tehneen vaikka mitä muuta.

Synnyin vuonna 1854 Sveitsissä ja puhun äidinkielenäni italiaa, mutta minulle on useaan otteeseen kerrottu, että ranskani on lähes täydellistä ja aksentti tekee siitä vain viehättävämpää.


Aleksandra


Ikää on kuusitoista vuotta. Perheeseen kuuluu äiti. Hän on hyvä puolustamaan muita. Aleksandra ei osaa olla ilkeä. Hänen elämässään vaikeaa oli olla riidan aihe ennen vanhempiensa eroa. Hän oli onnellinen kun hänen vanhempansa erosivat. Nyt hän on onnellinen kun hänellä on paljon kavereita. Hän haaveilee, että hän pääsisi joskus muuttamaan ulkomaille.

Aleksandra rakastaa shoppailua, oikeastaan hän pitää sitä harrastuksenaan. Yleensä hän shoppailee kaikkia vaatteita.


Heta

Heta on kummitus. Hän tykkää leikkiä piilosta, koska on hyvä siinä. Hän on orpo, koska hänen perheensä kuoli kummitusten risteily laivalla.

Hän asuu parhaan ystävänsä luona ja he käyvät usein retkillä. Hänen paras retki, jossa hän on ollut, oli retki kirjaston ullakolle. Siellä he pelottelivat kaikkia ja pelasivat pelejä.

Heta ja Pekka (Hetan paras ystävä) halusivat kunnon jännitystä ja menivät leikkimään kirjaston alakertaan. He pukivat itsensä vartijoiksi ja eikä aikaakaan kun Pekan isä tuli ja he lähtivät kotiin. Hetalla ja Pekalla oli tosi hauskaa eikä heitä haittaa vaikka he lähtivätkin kotiin.


Daria

Daria on 50-vuotias. Hän on leski ja hänellä on 6 lasta. Daria harrastaa lukemista. Hän rakastaa kotimaataan. Daria ei osaa valehdella. Vaikein asia Darian elämässä on se, että hän on kaukana kotimaastaan. Onnellisin asia Darian elämässä ovat hänen lapsensa.

Tällä hetkellä Darialla ei ole vielä mukavia asioita elämässään. Hän haaveilee, että pääsisi takaisin kotimaahansa ja näkisi lapsiaan.


Katriina, 20-vuotias

Olen kotoisin Helsingistä, kolmilapsisesta perheestä. Olen perheen vanhin lapsi. Lapsuudenkotini on luonut minulle vankan perusturvallisuuden ja hyvän lähtökohdan elämälle.

Luonteeltani olen puoleni pitävä, rehellinen ja kohtelias. 

Kolhuitta en ole selvinnyt, mutta olen ottanut hankaluudet opettavaisina kokemuksina ja selvinnyt ongelmista tähänkin asti. Vaikein elämänkokemukseni oli, kun perheemme menetti Elsi-kissan.

Olen kissa-fani ja käyttänyt kissoja näyttelyissä pienestä pitäen. Minulla on myös muita harrastuksia kuten lukeminen, runoilu, kuvataide, valokuvaus sekä kuoro.

Asun mieheni ja lapsemme sekä kahden kissan kanssa Ruissalossa. Onnellisinta mitä elämässäni on tapahtunut on ollut lapseni syntymä.

Luen hyvällä menestyksellä biologiaa yliopistossa, haaveilen tutkijan urasta. Oma puutarha on myös unelmani ja olen jo hyvässä vaiheessa perustamassa sitä.

Mottoni on "Jokainen meistä on ainutlaatuinen persoonallisuus, ja että myös jokainen päivä on ainutkertainen."

Mistä on nuket tehty - hienoista ideoista, kauniista ajatuksista, taidokkaista sormista ja uutterasta työstä





Ei kommentteja: