Jatkuuks tää ikinä?

Sitä ei sitten enää suomennettukaan! Keskeneräisen kirjasarjan suomentamattomien jatko-osien etsintä on toisinaan turhauttavaa. Viisaat väittävät, että elämän yksi tärkeimpiä asioita on oppia luopumaan, mutta lukija on aina pettynyt, jos ihan hyvien nuortenkirjasarjojen suomentaminen lopetetaan kesken sarjan.


Kaikkea ulkomaista nuortenkirjallisuutta ei tulla milloinkaan suomentamaan. Toisinaan suomennettavaksi päätyy vain sarjojen ensimmäinen osa, mikäli ne voidaan lukea yksittäisinä teoksina. Moniosaisten sarjojen suomentaminen voi viedä niin kauan, että nuoresta ehtii kasvaa aikuinen ennen kuin sarjan viimeinen osa on julkaistu käännöksenä.
 
Mitkä sarjat päätyvät käännöksiksi, on kustantajien päätettävissä. Kirjastolla ei ole sananvaltaa siihen, mitä käännöskirjamarkkinoilla ilmestyy ja milloin kirjat ilmestyvät, eikä myöskään siihen, jatketaanko jonkin sarjan julkaisemista vai ei. Kirjasto on vain välittäjä lukijan ja kustantamoiden välissä, kuten kirjakaupatkin. Kustantamot ovat kaupallisia yrityksiä, jotka tähtäävät taloudelliseen menestykseen. Siksi niitä sarjoja, joiden myynti on osoittautunut vähäiseksi, ei kannata julkaista useampia osia.

Kirjastoon hankitaan nuortenkirjojasarjoja myös alkukielisinä, useimmiten englanniksi, tai ruotsinnoksina. Kaikki eivät kuitenkaan halua syystä tai toisesta lukea kirjaa muulla kielellä kuin suomeksi. Mutta suomennostahti riippuu kääntäjästä ja kustantajasta.

Kirjastot saavat ennakkoon tietää, mitä kevään tai syksyn kirjamarkkinoilla ilmestyy. Asiakkailla on mahdollisuus tehdä varauksia heti, kun hankinnat näkyvät aineistotietokannassamme. Milloin uutuudet sitten ilmestyvät, sen tietää vain kustantaja.

Lainauslukujen suuruus tai pienuus ei valitettavasti vaikuta kustantajien kustannuspolitiikkaan. Sen sijaan kirjaston omaan hankintalinjaan ja lainattavien kappaleiden määrään lainausluvuilla on vaikutusta.

Joskus sarjan kokonaan suomentamatta jättämiseen voi olla muitakin kuin taloudellisia syitä, kuten Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaan varhaisnuorten Wicca-aiheisen kirjasarjan tapauksesta.

Nuortenkirjoista yhä useampi jatkuu sarjana ja on ikävää, jos mieltä jää kaivelemaan päähenkilöiden kohtalot. Jos tiedät, ettei sarjan jatko-osia ole saatavana suomeksi, luetko sarjaa lainkaan? Jos sarja on uutuus, et voi tietää, miten suomennosten kanssa tulee käymään.

Jos osien suomentamisen lopettaminen ennen sarjan päättymistä jää harmittamaan, kannattaa välittää toiveet suoraan kyseisen sarjan kustantajalle. Yhteystietoja voi hakea nettisivuilta tai vaikkapa Wikipediasta, jolle on koottu suomalaisia kirjakustantamoita.

Suomentaminen on jäänyt kesken ainakin näissä nuortenkirjasarjoissa:

Libba Bray: Kauhun ja kauneuden valtakunta (Gemma Doyle -trilogia) (WSOY)

Anders Jacobsson: Emanuel-sarja (Otava)

Ritta Jacobsson: Afrodite-sarja (Nemo)

Brian Jacques: Redwallin taru (Otava)

Charlie Higson: Young bond (Otava)

Gunnar Nordström: Kiekkotähti (Karisto)

Michael Scott: Kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuudet (WSOY)

Justin Somper: Vampiraatit (Gummerus)

Cecily Von Ziegesar: Gossip girl (WSOY)