Peliarviossa No Thanks!

No thanks! jatkaa simppeleiden korttipelien sarjaa. Kuten 6nimmt!:ssa myös No Thanks!:ssa pyritään välttämään pisteitä, sillä vähiten pisteitä kerännyt pelaaja voittaa. Pelin idea on hyvin yksinkertainen. Pakasta käännetään kortti pelin keskelle ja jokainen pelaaja vuorollaan joko maksaa yhden pelimerkin tai ottaa kortin ja saa siihen mennessä maksetut pelimerkit itselleen. Kortteja on 33 kpl, numerot 3-35. Hieman mutkikkuutta peliin tuo pisteidenlaskusysteemi. Jos pelaajalla nimittäin on sarja numeroita, esim. 7, 8, 9 ja 10, saa hän korteista pisteitä vain pienimmän mukaan, eli 7. Sarjan kerääminen voi olla kuitenkin yllättävän vaikeaa, sillä toiset pelaajat saattavat ihan kiusallaan ottaa juuri sen kortin, jonka sarjaa varten olisi tarvinnut. Pelin alussa myös arvotaan 9 korttia pois pakasta, joten välistä saattaa tyystin puuttua jokin numero. Pelimerkit saa vielä lopuksi miinustaa loppupisteistä.

Vaikeus: Helppo oppia ja pelata. Ensimmäinen peli ehkä menee jutun juonesta jyvälle pääsemiseen, mutta uusintamatsi onkin sitten jo selvää kauraa.

Tuuri: Tuuri vaikuttaa vain siihen, mitä kortteja pakan päältä sattuu pelipöydälle putkahtamaan ja mitä pakasta on arvottu pois. Suurempi vaikutus on omilla ja toisten päätöksillä.

Vaikutus toisiin pelaajiin: Melko suuri. Vaikka No Thanks!:ssa ei tehdäkään peliliikkeitä, jotka suoraan pakottaisivat vastustajan tekemään jotakin, on pelissä silti aika paljon vuorovaikutusta pelaajien kesken.

Uudelleenpelattavuus: Peli ei varsinaisesti loista monipuolisuudellaan tai vaihtelevuudellaan. Pelin vahvuus on enemmänkin siinä, että se on helppo ja nopea oppia. Sen parissa kyllä viihtyy pidempäänkin, mutta vuosikausien kestosuosikiksi siitä ei ole.

Teema: Eipähän ole.

Pelaajamäärä: 3-5, enemmälle ei riitä pelimerkkejä.

Kieliriippuvuus: Numerot pitäisi osata.

Kesto: Noin 20 minuuttia.

Tervetuloa kirjastoon pelailemaan!