Vuoden 1809 maaliskuussa Venäjän keisari Aleksanteri I määräsi Suomen säädyt kokoontumaan Porvooseen Ruotsin valtiopäiväjärjestyksen mukaan. Säädyt vannoivat uskollisuuttaan keisarille, joka puolestaan vakuutti pitävänsä voimassa perustuslailliset oikeudet ja liitti "Suomen kansakuntien joukkoon". Suomi sai pitää vanhat lakinsa, uskontonsa ja erioikeutensa, eikä sitä liitetty suoraan Venäjään, vaan siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta, jonka suuriruhtinas Venäjän keisari oli. Valtiopäivät jatkuivat heinäkuuhun asti, jolloin keisari palasi päättämään ne. Joidenkin ihmisten mukaan kokouksessa tehtiin valtiosopimus ja perustettiin näin Suomen valtio.
Valtiopäiviä edelsi Venäjän ja Ruotsin välinen sota vuosina 1808-1809, jota kutsutaan Suomen sodaksi ja jonka Ruotsi hävisi. Venäjä päätti hieman laajentaa rajojaan pohjoisen suunnalla. Yksi Suomen sodan kuuluisimmista temmellyskentistä sijaitsi Koljonvirralla. Koljonvirran taistelu on antanut aiheita useisiin kirjoihin, kuten Johan Ludvig Runebergin Sven Tuuva -runoon ja Aarno Kellbergin Koljonvirran Sissit -kirjaan.
Luettavaa:
Kellberg, Aarno: Koljonvirran sissit
Viisitoista vuotias Lassi saa isännän vallan ja vastuun, kun hänen isänsä lähtee kuljettamaan haavoittuneita sotilaita kohti Oulua. Lassin koti Koljonvirran rannalla on siitä lähtien sodan keskeisiä näyttämöitä, sen yli vyöryvät vuoroin omat ja vihollisen joukot. Kylässä ovat enää vain naiset, lapset ja vanhukset asekuntoisten miesten taistellessa majuri Malmin sissijoukoissa. Rohkeasti Lassi nousee taistelemaan perheen viimeisistä ruokavaroista, kun ryöstelevät venäläiset sotilaat majoittuvat taloon. Hän elää sodan tappion hetket, mutta kokee myös sen uljaimman voiton Koljon virran taistelussa, jossa hänen isänsä on yksi urhoollisimista. Dieckmann, Maijaliisa: Keisari ratsastaa kaupunkiin
Tarina Ella nimisen tytön elämästä 1800-luvun Porvoossa. Kaupunki saa odottamattoman kunnian: itse Venäjän keisari saapuu kaupunkiin valtiopäivien mukana. Ellan perhe saa vieraakseen Valtiopäivämies Tuomas Juhonpojan ja pian Ella on ystävystynyt tämän tyttären Karoliinan kanssa. Yhdessä ystävykset ihmettelevät keisarillista loistoa ja venäläisten sotilaiden silmäpeliä. Juhlallisuuksista huolimatta elämä jatkaa kulkuaan. Ellan vanha ystävä Stiina haikailee yhä poikien perään, ja Ellala ja Karoliinalla on sydämellään kummallakin omat salaisuutensa... Dieckmann, Maijaliisa: Kolme hopeasormusta
Jatkoa edelliselle kirjalle. Eletään edelleen Porvoon valtiopäivien aikaa. Keisari Aleksanterin lemmen-seikkailu Mäntsälän Ullaneidon kanssa herättää sekasortoisia tunteita. Ellakin eläytyy koko sydämestään romanttisiin tapahtumiin. Tuleva rippikoulukin pyörii Ellan mielessä, pidetäänhän rippikoulun käynyttä jo melkein aikuisena! Sellaiseksi Ella itsensä jo tosin tuntee saatuaan ihailijakseen komean venäläisen upseerin. Myös lumiselta kujalta löytynyt aarre kiehtoo Ellaa ja hänen ystäviään. Mikä on kolmen hopeasormuksen salaisuus? Dieckmann, Maijaliisa: Hopeasormuksen taika
Sarjan viimeinen osa. Ella pääsee rippikouluun ystäviensä Stiinan ja Karoliinan kanssa. Huolta ja jännitystä porvoolaisnuorten elämään tuovat paitsi valtiopäivät vieraineen niin lukiolaisnuorukaisen tekemä aselöytö. Ei kai vain joku suunnittele keisari Aleksanterin murhaa? Ellan mieltä kylläkin kaihertaa eniten Annabel, sievä kotiopettajatar. Miksi hän välttämättä haluaa Ellalta venäläisen upseerin tälle jättämän hopeasormuksen? Mikkanen, Raili: Aurora: keisarinnan hovineito
Aurora Karamzinin elämä oli kuin satua: täynnä rikkautta, suurta rakkautta, viiltävää surua ja yllättäviä käänteitä. Romaani seuraa Auroran elämää viidentoista vuoden ajan, 16-vuotiaan tytän ensitanssiai-sista aina oman pojan syntymään asti, niin Suomen suuriruhtinaskunnan syrjäisessä Helsingissä kuin Pietarin palatseissa ja keisarin hovissa.
Runeberg, Johan Ludvig: Vänrikki Stålin tarinat
Runoutta Suomen sodasta, tämä on klassikko!
Sven Tuuva (Dufva):
"Älyä kuinka äijällä lie ollut itsellään jaella lapsijoukolleen, ei tiedä yksikään;
mut vanhemmille varmaankin lie liiaks antanut,
kun nuorimmalle muuta ei kuin hiukka ripponut.
Pojasta tuli kuitenkin väkevä, harteva,
kuin orja raatoi pellolla ja kaatoi kaskea,
ol' iloisempi, nöyrempi kuin moni viisaskaan
ja töitä teki kaikkia, päin mäntyyn kaikki vaan."
Koko runo löytyy täältä.
Manninen, Pekka A.: Vänrikki Stoolin korkeajännitys : edestä maan ja kuninkaan Vänrikki Stool Petri Hiltusen piirtämänä upeana sarjakuvaversiona! Taistoa, ryskyä, pauketta - menoa ja meininkiä tässä 72 sivuisessa tarinassa Suomen sodasta. Allekirjoittaneen henkilökohtainen suosikki.
Sauri, Seppo: Suomalaisten suuret taistelut
Tuhti paketti tietoa suomen sodista. Kirjassa kerrotaan viidestätoista käänteentekevästä taistelusta, joissa suomalaiset ovat olleet mukana. Kirja sisältää myös kymmenen sivua Suomen sodasta ja Koljonvirran taistelusta.
Jutun teksti: Joel
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti