Yhteisenä tavoitteena oli tarjota nuorille sitä mitä he haluavat, ja upottaa heidät kerrankin oikein luvan kanssa pelien kiehtovaan maailmaan. Tarjolla oli jalkapalloa, kitaransoittoa, autolla ajoa, laskettelua, tasapainoilua, laulamista ym. seikkailuviettiä tyydyttävää puuhastelua.
Miksi moinen tapahtuma? Halusimme tarttua nuorten maailmaan tiukasti sen sisältä käsin. Samalla kun toimme pelejä tutuksi nuorille, halusimme pelaamisella ottaa nuoret asiakkaat ja nuorisokulttuurin entistä kiinteämmin osaksi kirjaston toimintaa. Monasti pelaamista vähätellään, mutta tosiasiassa ihmiskulttuuri perustuu pitkälti pelaamiseen ja leikkimiseen. Tästä on olemassa lukuisia hienoja teorioita, mutta ei niistä tässä yhteydessä sen enempää. Totean vain, että pelaamisessa kirkastuu monia ihmisenä olemisen perustekijöitä - päällimmäisenä huikea ongelmanratkaisu- ja keskittymiskyky, stressiä laukeisevaa eläytymistä ja viihtymisulottuvuutta, yhdessäolemista sekä vuorovaikutustaitoja lainkaan unohtamatta.Itse tapahtumassa pelaajia saapui paikalle mukavasti. Tärkeää oli, että kaikki halukkaat mahtuivat mukaan ja pääsivät kokeilemaan useita pelejä- ja pelialustoja. Riemu ja innostus valtasivat niin pelaajat kuin paikalle eksyneen henkilökunnankin. Kivaa oli!
Antaa kuitenkin kuvien puhua puolestaan. Alla on totuttuun tapaan kuvakollaasi iltapäivän menosta ja tunnelmasta. Siitä, millä tavalla tapahtuma ylöspantiin, kuinka estradit täyttyivät, ja kuinka edessä oli vääjäämätön paluu arkeen...
Ai niin, joka jutulla pitää olla cliffhangeri. Tämän jutun on sellainen, ettei se pelaaminen toki tähän lopu. Peli jatkuu! Mutta millä tavalla, se selviää pikemmin kuin uskotkaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti