Kun sain oman rubikin kuutioni, olin itsevarma ja jännittynyt - eihän siinä tehdä mitään muuta kuin väännetä kuutiota. Koko illan ja seuraavan viikon käänsin ja väänsin kuutiota, eikä sen salaisuus auennut minulle. Saadessani yhden kulman oikean väriseksi olin ylpeä, kunnes tajusin, että yrittäessäni ratkoa muita kulmia, ratkaistun kulman muodostelma hajosi. Ystäväni auttoi minua opettamalla hänen käyttämänsä tekniikan, jossa ensin muodostetaan valkoinen risti, ja näyttämällä muutamia liikesarjoja, joilla saatiin jokin väri johonkin toiseen kohtaan. Helpolta se valkoinen risti silloin kuulostikin. Silti tuskailen yhä opetuksen ensimmäisen vaiheen kanssa.
Innostus loppui jo aikoja sitten, silloin tällöin kuutiotani kääntelen, mutta en tarkoitusperäisesti. Valkoinen risti onnistuu, mutta muitten värien saaminen hänen näyttämään asentoon ei yksinkertaisesti onnistu yrittäen pitää valkoisen ristin muodostelmaa.
Pääsen toiseen vaiheeseen hänen ohjeistuksessaan: käännän kuutiota käsissäni valkoisen ristin seinämään, ja valkoinen risti on kadonnut. Pettymys ei ole uusi tuntemus kuution kanssa. Yrittäessäni taas muodostaa valkoista ristiä, muitten seinämien muodostelmien pitäminen oli vaikeaa. Kääntö, vääntö, pyöritys ja tuloksena taas pettymys, uudelleen ja uudelleen. Internetissä olevat ohjeistukset eivät ole paljon apua tarjonneet.
Kokeilinpa kerros kerrallaan ratkaisemisen tekniikkaakin. Kahden tai kolmen seinämän ensimmäisen rivin ratkaisemisen jälkeen taas kerran tulee pettymys. Mikä tässä oikein viehättää? Ymmärrän, jos muut ostavat kuutionsa tahtoen myös oppia sen salaisuuksista, mutta onko se vaivan arvoista? Kyllähän se on, kun sen taitaa. Harjoitteluhan teki ainakin ennen mestarin.
Teksti: Robert
Kuvat:
Ei niin ratkaistu kuutio
Ratkaistu kuutio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti