Kiinnostaako sarjakuva? Jos nyökkäsit edes hiukan myötäilevästi, uhraa pieni hetki ajastasi ja tutustu oheiseen tekstiin.
Suomen kirjastoseura johdatti viime viikolla allekirjoittaneen mukavasti sarjakuvien kiehtovaan maailmaan. Päivä sai aikaan monia pohdintoja peräkkäisten kuvien muodostamien tarinoiden merkityksestä. Tässä on niistä lyhyt tilitys ja avautuminen.
Kulttuurimme valtayleisön katse sarjakuvaan on paikoin yhä edelleen kovin väheksyvä. Sarjakuvien aliarvioinnilla on monia syitä. En luettele niitä tässä sen enempää. Yksi syy ylenkatseeseen on kuitenkin varmasti se, että varteenotettavan tiedon uskotaan lepäävän ja saavan muotonsa nimenomaan kirjaimista rakentuvissa sanoissa. Kuvat ovatkin olleet jo pitkään alisteisia sanoille. Tämä asenne näkyy esimerkiksi siinä, että tietokirjoja pidetään elokuvia uskottavimpina ”totuuksina” tai siinä, että romaaneja pidetään sarjakuvia arvokkaampana taidemuotona. Sarjakuvilla on ollut kuitenkin hyvin perustava merkitys kulttuurissa ja ihmisten välisessä tiedonvälityksessä. Varhaisissa korkeakulttuureissa kirjoitettiin kuvin. Keskiajan kirkkomaalauksia voi vuorostaan hyvällä mielellä pitää kuvallisina ja juonellisina kertomuksina, joilla opetettiin seurakuntalaisia välttämään kiusauksia ja pysymään oikealla kaidalla tiellä.
Nykypäivän sarjakuvista tulee usein mieleen joko sanomalehtien lyhyet stripit tai Aku Ankan -tyyliset sarjakuvalehdet. Sarjakuvat ovat luonnollisesti paljon enemmän. Jo keskiajan esimerkit viestivät sitä, kuinka sarjakuvat ovat aivan oma taiteenlajinsa, jolla voi itse asiassa kertoa minkälaisia tarinoita tahansa - usein jopa sanallista kertomusta enemmän. Kuvan ja sanan liitto on moninainen ja rikas. Kuvat täydentävät kertomusta. Paikoin ne tukevat sanaa, ja ne ohjaavat tulkintaa. Kuvilla pystyy myös jatkamaan ja syventämään kertomusta. Usein kuvat vahvistavat sanojen kertomaa, mutta paikoin ne onnistuvat jopa haastamaan sen.
Tällä hetkellä erityisessä suosiossa kylpevät japanilaiset, manga-tyylillä piirretyt sarjakuvat, joissa kuljetaan koko kaunokirjallisuuden aihepiirien laajan kentän läpi. Kultti-ilmiöksi äityneen mangan suosion taustalla on varmasti eksotiikka: vieras kulttuuri kiehtoo meitä länsimaalaisia ja manga on suora ikkuna tuohon toiseen maailmaan. Eksotiikka puree laajemminkin. Tämä on yksi syy siihen, miksi myös suomalaiset sarjakuvantekijät ovat juuri nyt kuumaa tavaraa maailmalla. Heidän tavanomaisesta poikkeavat piirustustyylinsä ja aiheensa kiehtovat!Sarjakuvapäivän kiinnostavinta antia oli lukuisten tiedonlähteiden esittely. Vantaan kaupunginkirjaston sarjakuvatyöryhmä on koonnut erinomaisen kattavan ja tiiviin linkkilistan sarjakuvatietoutta janoaville. Linkkien takaa saat valtavasti tietoa sarjakuvien tekijöistä ja sen historiallisista vaiheista aina 1800-luvun sanomalehtistripeistä nykypäivän toinen toistaan kokeellisempaan vaihtoehtosarjakuvaan. Tarjolla on myös maittavia lukuvinkkejä niin kestosuosikeista kuin uusimmista kuvallisen kerronnan johtotähdistä. Monella sivustolla voit myös jakaa harrastustasi: voit keskustella sarjakuvista ja/tai arvostella sekä vinkkailla mielisarjojasi muille lukijoille.
Sukella siis rohkeasti puhekupliin!
Vantaan kaupunginkirjaston sarjakuvasivuille pääset tästä linkistä:
http://www.freewebs.com/tikkurilankirjasto/
Viihdyttävää lukuiloa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti